Kettu hakee videolla jemmastaan ison rusakon – rohkea ja utelias kaupunkikettu on eri maata kuin piilossa pysyvä maalaisserkkunsa

Jo useiden sukupolvien ajan kaupungeissa asuneet ketut ovat alkaneet sietää hyvin ihmisiä.

kettu
kettu kaupungissa
Kettu seikkaili Vaasan Vetokannaksen kaupunginosassa keskellä päivää ja haki kätköstään rusakon raadon. Kuvaaja: Artturi Itäniemi

Kaupungeissa kettu saa elää turvassa luontaisilta vihollisiltaan susilta ja ilveksiltä – eivätkä kettuja kaupungeissa ahdistele metsästäjätkään. Esimerkiksi Vaasassa on kuluneen syksyn aikana tehty runsaasti kettuhavaintoja.

Kun Yle Pohjanmaa jakoi Vaasan Vetokannaksen kaupunginosassa kuvatun kettuvideon sosiaalisessa mediassa, innosti se monet seuraajat kertomaan omista havainnoistaan. Kettuja on nähty eri puolilla kaupunkia ja rohkeimmat ketut vierailevat talojen pihoilla ja terasseilla.

– Kettu juoksi niin innoissaan minua vastaan, että luulin ensin, että jonkun koira on karannut! Ihmetys oli suuri kun tajusin, minkä otuksen kanssa olen tekemisissä, muistelee vaasalainen Minna Keski-Prosi kohtaamistaan ketun kanssa.

Keski-Prosi hämmästelee ketun rohkeutta ja uteliaisuutta. Se ei suinkaan lähtenyt karkuun, vaikka kohtasi lenkkeilijän vaan tuli lähelle useaan kertaan.

– Arvelen, että kyseessä oli nuori kettu. Pari iltaa myöhemmin menin katsomaan, josko sitä vielä näkyisi ja sillä kertaa näin kolme suunnilleen samankokoista kettua.

Juuso Luoma on tehnyt tuttavuutta Vaasan satamassa viihtyvän ketun kanssa. Kyseinen yksilö on kesyyntynyt jo niin paljon, että tulee haistelemaan ihmisten jalkoja.

– Ketusta on tullut kaupunkien ja kaupunkien reuna-alueiden eläin, toteaa Vaasan kaupungin ympäristöpäällikkö Christer Hangelin.

Hän vahvistaa, että kettu on runsastunut Vaasan kaupunkialueilla merkittävästi.

Myyräkannat vaikuttavat

Kaupunkeihin ketut tulevat ravinnon perässä. Tämän artikkelin yhteydessä julkaistussa videossa kettu retuuttaa rusakon raatoa, jonka se kiskoo esiin viemärinkolosta.

– Voi hyvinkin olla, että raato on ollut sillä siellä jemmassa, toteaa Ylen Luonto-Suomen nisäkäsasiantuntija Heidi Kinnunen.

Kinnusen mukaan ketut saalistavat rusakoita ja onnistuvat niitä joskus yllättämäänkin. Kettujen pääravintoa kaupungeissa ovat kuitenkin pienet jyrsijät myyrät ja hiiret. Myös rottia ketut saalistavat.

Kettujen tämänhetkiseen suureen määrään juuri Vaasassa löytyy selitys myyräkantojen vaihtelusta. Pohjanmaan alueella myyräkannat olivat huipussaan vuonna 2018 ja sen seurauksena kettukanta vahvistui. Nyt myyräkanta on romahtanut (siirryt toiseen palveluun), ja ketut joutuvat etsimään ravintoa uusilta alueilta.

– Luulen, että se on tuonut uusia kettuja kaupunkiin, sanoo Kinnunen.

Periytyviä käyttäytymispiirteitä

Vaikka kettujen määriin kaupungeissa vaikuttavat myyrien kannanvaihtelut, Kinnunen arvioi, että ketut ovat asettuneet kaupunkeihin pysyvästi.

Kaupunkiketut ovat jo useiden sukupolvien ajan tottuneet elämään ihmisten lähellä ja niistä on tullut rohkeampia kuin harvaan asutuilla alueilla elävistä lajitovereistaan.

– Se on osin perimän ja osin oppimisen tulosta, täsmentää Kinnunen.

Aivan kuten lemmikkieläimissä, myös ketuissa on temperamentiltaan erilaisia yksilöitä. Toiset ovat luonnostaan rohkeampia ja "hyväpäisiä".

Näitä ihmisiä paremmin sietäviä yksilöitä on tullut kaupunkeihin, ja ne ovat voineet lisääntyä otollisissa olosuhteissa. Niillä on ollut ravintoa tarjolla eivätkä luontaiset viholliset ole olleet uhkana.

– Tätä kautta tietyt käyttäytymispiirteet ovat vähitellen yleistyneet populaatiossa.

Perimän lisäksi myös oppiminen selittää kaupunkikettujen rohkeutta. Kinnusen mukaan ketuille on tyypillistä, että varsinkin naaraspoikaset jäävät emonsa seuraan syntymän jälkeiseksi vuodeksi ja auttavat seuraavien poikasten hoitamisessa.

– Todennäköisesti ne ovat perineet äidiltään geenejä, jotka lisäävät ihmisten sietoa. Lisäksi ne samalla oppivat äidiltään, kuinka kaupungissa pärjätään: mihin ei kannata reagoida ja mistä ei tarvitse välittää.

Cityketut erityisesti rannikon ilmiö

Myös ilmastonmuutoksella voi olla vaikutusta kaupunkikettujen määrän kehittymiseen. Heidi Kinnusen mukaan etelärannikon kaupungeissa Helsingistä länteen päin kettuja on runsaasti ja samoin Turun seudulla.

Nyt näyttää siltä, että myös vähälumisella Pohjanmaan rannikolla kaupungit kutsuvat kettuja puoleensa.

– Rannikolla sääolosuhteet ovat ketuille suotuisat, kun lunta on vähemmän kuin sisämaassa. Ketuille on kova urakka kaivaa myyriä paksun lumipeitteen alta, huomauttaa Kinnunen ja arvioi, että ilmastonmuutoksen seurauksena kettujen määrä kaupungeissa voi entisestään lisääntyä.

Mutta haittaako se, kysyy Kinnunen.

Kettu on mitä ahkerin myyrien metsästäjä. Myyrät puolestaan levittävät punkkeja. Kinnunen määritteleekin ketun hyötyeläimeksi varsinkin kaupungeissa.

– Se voi syödä riistalintuja, mutta etenkin kaupunkialueilla se tekee tärkeää poistotyötä. Ketut pitävät hiiri- ja myyräkannat kurissa.

En räv sitter på asfalt och tittar in i kameran med huvudet på sned.
Ketut ovat kotiutuneet asfalttiviidakkoon. Yle/Mira Bäck

Satujen sympaattinen veijari

Kaupungeissa kettua onkin siedetty hyvin. Ihmisillä on mielikuva eläinsatujen sympaattisesta veijarista, kettu repolaisesta, joka on hieno näky varsinkin talvella punaisessa turkissaan.

Muun muassa näin kommentoidaan facebookissa Yle Pohjanmaan sivuilla kettuvideota:

– Voi kun näkisi joskus lähempääkin kuin auton ajovaloissa! Niin kauniita ja veikeitä.

– Olisi vaan kivaa, jos lenkilläkin olisi kettu seurana, jotain uutta katseltavaa, se piristää vaan.

– Komia on!

Terveestä ketusta ei ole vaaraa ihmisille tai lemmikkieläimille. Kettu voi kuitenkin tartuttaa koiriin syyhypunkin aiheuttamaa kapia. Kapinen kettu on helppo tunnistaa karvattomasta, siimamaisesta hännästä. Terveellä ketulla häntä on tuuhea.

Ympäristöpäällikkö Christer Hangelin huomauttaa, että jos havaitsee selvästi sairaan ketun, on siitä hyvä ilmoittaa viranomaisille.

Kettu oppii ja kesyyntyy

Jos haluaa pitää ketut pois omalta pihalta, ei ulos kannata jättää esimerkiksi ruuantähteitä. Lintujen ruokintapaikat houkuttelevat myös kettuja.

Heidi Kinnúnen kertoo, että Radio Suomen luontoiltaan tulee joka talvi kuvia, joissa kettu kurkottelee kohti linnuille tarkoitettuja talipötköjä.

– Meiltä on kysytty, kuinka pitkäksi kettu voi venyä ruokaa tavoitellessaan, naurahtaa Kinnunen ja jatkaa, että talipötköä tavoitellessaan kettu voi hypätä hyvinkin korkealle. Niin hyvää ruokaa se on.

Kinnunen tähdentää, että ihmisten ei tarvitse kettuja pelätä. Rohkeatkin ketut väistävät lopulta ihmistä. Mutta jos varta vasten haluaa tehdä ketun kanssa lähempää tuttavuutta, sekin voi onnistua.

Koiraeläiminä ketut ovat varsin oppivaisia.

– Omasta lapsuudestani muistan naapurin, joka meni postilaatikolle makupalan kanssa aina viideltä ja tapasi siellä ketun säännöllisesti joka aamu. Ketun sisäinen kello kertoi, mihin aikaan pitää tulla postilaatikolle, että tulee palkituksi.