Ylen kysely: Yli puolet suomalaisista tuntee omaa vastuuta ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä

Vain yksi prosentti vastaajista oli sitä mieltä, ettei ilmastonmuutosta tarvitse hillitä.  Tulos on piste keskustelulle siitä, onko ilmastonmuutos totta, kommentoi asiantuntija.

ilmastonmuutos
Mummo syöttää lintuja Töölönlahden rannassa
Tammikuun alussa maa on vielä vihreänä Helsingin Töölönlahdella. Ylen kyselyssä elintapojen muuttaminen oli suomalaisten mielestä paras keino ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.Rami Moilanen / Yle

Yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii jokaiselta suomalaiselta oma-aloitteista elintapojen muuttamista.

Tällä kannalla oli 53 prosenttia vastaajista kyselytutkimuksessa, jonka Yle teetti Taloustutkimuksella. Vain yksi prosentti vastaajista oli sitä mieltä, ettei ilmastonmuutosta ylipäätään tarvitse hillitä.

Kahdeksan prosenttia katsoi, että omien elintapojen muuttaminen kannattaa vain, jos laki ohjaa siihen kaikkia suomalaisia, 29 prosentin mielestä Suomen valtion toimilla on merkitystä vasta, kun vastaavia muutoksia tehdään kansainvälisesti.

Kyselygrafiikka
Lasse Isokangas / Yle

Oman vastuunsa näki merkittävänä selvästi useampi nainen kuin mies. Naisista elintapojen omaehtoista muuttamista edellytti 65 prosenttia, miehistä 41 prosenttia.

Vastaava sukupuolien ero näkyi muissakin vastauksissa – suurimpana siinä, kannattaako suomalaisen tai Suomen tehdä mitään, elleivät ratkaisut ole kansainvälisiä. Vain 19 prosenttia naisista oli sitä mieltä, että ei kannata. Miehistä näin ajattelevien osuus oli kaksinkertainen.

RKP:n kannattajat ja perussuomalaiset ääripäissä

Alueellisesti Helsingin ja muun Etelä-Suomen asukkaat pitivät oma-aloitteisuutta tärkeämpänä kuin itä- ja pohjoissuomalaiset. Länsisuomalaisilla osuus oli pienin, 48 prosenttia.

Vastaajilta kysyttiin myös puoluekantaa. Vihreistä oma-aloitteisuuden kannalla oli 65 prosenttia, mutta isoin osuus oli RKP:n äänestäjäkunnalla, peräti 72 prosenttia. Kokoomus ja vasemmistoliitto olivat keskenään tasoissa, samoin SDP ja keskusta.

Perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien kannattajien enemmistö ei nähnyt syytä muuttaa omia elintapojaan.

Puolueiden vastaukset elintapakyselyyn
Koko kyselyn virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. Kun tuloksia tarkastellaan pienempien muuttujien kuten puoluetaustan kautta, virhemarginaali voi kasvaa.Lasse Isokangas / Yle

Myös vastaajien työtilanne näkyy luvuissa. Pienin kannatus elämäntapamuutoksille oli työttömillä, 44 prosenttia.

Kysymykset esitettiin joulukuun alkupuolella puhelimitse 1 006 ihmiselle. Iältään he olivat 15–79-vuotiaita. Kaikkia suomalaisia koskevien tulosten virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

"Tulokset ovat viesti päättäjille"

Professori Jyri Seppälä kommentoi tutkimuksen tuloksia sanomalla, että ilmastonmuutoksen todellisuudesta ja hillinnän tarpeellisuudesta ei tarvitse Suomessa enää keskustella.

99 prosenttia näkee, että toiminta on tarpeellista, summaa Suomen ympäristökeskuksen kulutuksen ja tuotannon keskusta johtava Seppälä.

– Uutinen on hyvä, mutta sen realisoituminen on vähän vaikeampi polku. Tämä tutkimus kuitenkin kertoo päättäjille, että toimintatapamuutokset tulee tehdä helpommiksi.

Tulokset ovat Seppälän mukaan patistus siihen, ettei pidä jäädä odottamaan EU:n mahdollisia päätöksiä vaan Suomen on ryhdyttävä edelläkävijäksi. Päätöksentekijöiden pitää luoda ratkaisupolku ja lainsäädännöllisiä reunaehtoja, jotka helpottavat kuluttajien elämäntapamuutoksia, hän sanoo.

– Enemmistö suomalaisista on kunnianhimoisen ilmastopolitiikan takana, vaikka tiedämme hyvin, että Suomen ratkaisut eivät yksin tätä ilmastonmuutosta millään tavalla ratkaise.

"Omien lasten tulevaisuuden ajattelu voi muuttaa miestenkin asenteita"

Jyri Seppälää ei yllättänyt se, että naiset näkevät omien elintapojen merkityksen selvästi suurempana kuin miehet. Millä myös miehet motivoitaisiin henkilökohtaisiin ratkaisuihin?

– Naiset ovat ryhtyneet suunnannäyttäjiksi. Toivottavasti parisuhteet vaikuttavat siihen, että miehetkin ymmärtävät, miten tärkeää tätä asiaa on katsoa pitkäjänteisesti ja luoda sillä tavoin parempaa perustaa tuleville sukupolville, Seppälä vastaa.

Hän arvelee, että omien lasten tulevaisuuden miettimisestä löytyy uudenlaista asennetta myös ilmastonmuutokseen.

Jyri Seppälä, johtaja, Kulutuksen ja tuotannon keskus, Suomen Ympäristökeskus (SYKE)
– Ylen kyselytutkimus kokonaisuudessaan toi aika selvän näkemyksen siitä, että Suomen ja suomalaisten kunnianhimoiselle ilmastopolitiikalle löytyy kansalaisten tuki, Jyri Seppälä toteaa.Rami Moilanen / Yle

Elämäntapamuutosten kannatuksen lievä painottuminen kaupunkeihin ja Etelä-Suomeen ei myöskään ollut Seppälälle yllätys.

RKP:n kannattajien ykkössija vihreiden sijasta sen sijaan sai hänet hieman kohottamaan kulmakarvojaan. Tulokset antavat hänen mielestään kuitenkin selvän viestin siitä, ettei kulutustapojen muuttamisesta tarvitse tehdä puolueasiaa.

– Perussuomalaisten ja vihreiden vastakkainasettelu näkyi tietyllä tavalla mutta ei niin selvästi kuin olisi voinut kuvitella. Erilaisia ihmisiä löytyi joka puolueesta, myös perussuomalaisista.

Puolueilla on Seppälän mukaan mietittävää siinä, miten ne ottavat äänestäjänsä huomioon, kun ihmiset ajattelevat ilmastonmuutoskysymyksistä vähän eri tavalla kuin perinteisistä puolueasioista.

Millä tavoin olet itse mahdollisesti muuttanut elintapojasi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Kerro meille!

Korjattu 6.1. klo 16.55: Tekstissä virhemarginaalin prosenttiluvun sijasta tulee olla prosenttiyksikköjä.

Korjattu 7.1. klo 15:50: Puoluekantojen eroja elintapojen muuttamista koskevasta kysymyksestä poistettu virhemarginaali ja lisätty grafiikkaan lisätty asiaa avaava kuvateksti.

Lue myös:

Vuosi 2019 oli Suomessa lähes asteen tavanomaista lämpimämpi

Eva-analyysi: Suomalainen on valmis ilmastotoimiin, kunhan naapurikin on (siirryt toiseen palveluun)

Ilmastobarometri: Ihmiset haluavat poliitikoilta toimia, poliitikot eivät uskalla

Ylen kysely 2018: 59 % pitää ilmastonmuutosta erittäin vakavana asiana

Ilmastonmuutos ei ole ihmisen syy, väittää fyysikko Jyrki Kauppinen