Tanssien järjestysmies käytti sydäniskuria, kun mies tuupertui lattialle – tarina päättyi hyvin, mutta etenkin maaseudulla laite on harvojen ulottuvilla

Defibrillaattoreita on rekisteröity 3 000, mutta todellisuudessa niitä arvellaan olevan Suomessa 5 000 – 6 000.

ensiapu
Jari Ristimäki
Jari Ristimäki toimi järjestysmiehenä pari vuotta sitten, kun mies tuupertui lattialle tanssi-illan alussa. Defibrillaattori oli suureksi avuksi tilanteessa, ja pelastettava jäi henkiin.Tarmo Niemi / Yle

Lokakuinen ilta oli vasta nuori ja tanssit Härmän kuntokeskuksessa alkuvaiheissaan. Järjestyksenvalvoja Jari Ristimäki tarkasti lippuja, kun salista huudettiin apua. Tanssimassa ollut mies oli tuupertunut lattialle.

Samalla lattialla pyörähteli onneksi myös sairaanhoitaja, joka aloitti heti elvytyksen ja huusi sitten tuomaan defibrillaattorin.

Jari Ristimäki tarttui laitteeseen ja alkoi käyttää sitä.

– Ei se epäilyttänyt yhtään, toiminta tuli automaattisesti. Avattiin vähän paitaa ja laitettiin lätkät oikeisiin paikkoihin – pakissa on ohjeet. Defibrillaattori tarkistaa rytmin, ja jos ei sydän toimi kunnolla, se suosittelee iskua, Ristimäki kertoo.

Iskujen välissä jatkettiin elvytystä siihen asti, että ammattiauttajat ehtivät paikalle.

Defibrilaattori
Defibrillaattori eli suomeksi sydäniskuri on pieni ihmelaite, joka parhaimmillaan pelastaa hengen. Laite maksaa noin 1000 - 2000 euroa ja siksi sen ovat maaseudulla hankkineet myös monet yhdistykset ja kyläseurat.Tarmo Niemi / Yle

Maaseudulla henki vaarassa

Aina näin hyvin ei käy. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla sattuu vuosittain laskennallisesti 100–200 sairaalan ulkopuolista sydänpysäystä. Vain joka kymmenes selviytyy.

Maallikkoapuun onkin Etelä-Pohjanmaalla erityistä tarvetta. Alueella on suhteellisesti eniten maaseudulla asuvia ja taajamaväestön osuus on maakuntien pienimpiä. Kun ihmiset asuvat muualla kuin keskustoissa, etäisyydet voivat olla pitkiä ja apu kaukana.

Siksi Sydänpiiri aloittaa ensi kuussa kampanjan, jolla halutaan lisätä iskureita, niiden kirjaamista valtakunnalliseen rekisteriin ja erityisesti valmentaa ihmisiä iskureiden käyttöön.

– Jos pystyy käynnistämään sydämen 3–5 minuutin kuluessa, jopa 50–70 prosenttia potilaista selviytyy. Maallikoiden antama apu lisää radikaalisti selviytymisen mahdollisuutta, sanoo Etelä-Pohjanmaan Sydänpiirin toiminnanjohtaja Heidi Karjanlahti.

Kaikkeen defibrillaattori ei pysty, eikä se anna iskua, jollei siitä ole tapauksessa apua. Elvytyksen jatkaminen voi kuitenkin usein muuttaa tilannetta ja isku voidaan antaa myöhemmin, sillä laite analysoi potilasta koko ajan.

Elvytysharjoittelua sydäniskurilla
Sydäniskurin käyttöä ei tarvitse pelätä, koska laite neuvoo selvästi jokaisen elvytyksen vaiheen. Pahempaa vahinkoa kuin elottomuus, ei pelastaja voi saada aikaan, lohduttaa Heidi Karjanlahdi Etelä-Pohjanmaan sydänpiiristä. Tarmo Niemi / Yle

Sydäniskureita puuttuu kartalta

Defibrillaattorit eli defit, deffat tai sydäniskurit ovat yleistyneet Suomessa nopeasti. Laitteita löytyy esimerkiksi työpaikoilta, kaupoista ja urheilutiloista.

Kun sydän pysähtyy, iskuri antaa sille hoitavan tasavirtasähköiskun ja poistaa sydämen pysäyttäneen rytmihäiriön.

Sydänliitto laatii vielä tänä vuonna suosituksen siitä, kuinka paljon ja missä laitteita pitäisi olla. Nykyinen suositus on, että sydäniskureita hankittaisiin sinne, missä liikkuu paljon ihmisiä. Toisaalta niitä pitäisi olla siellä, missä ensihoidon tavoittamisviive on pitkä.

Sydänliiton Defi-rekisterissä (siirryt toiseen palveluun) on noin 3 200 iskuria, mutta todellisuudessa niitä arvellaan olevan jopa kaksinkertainen määrä. Suomi on silti pahasti jäljessä esimerkiksi Ruotsia, jossa rekisteröityjä sydäniskureita on 20 000.

Rekisterillä onkin kaksi ongelmaa: moni jättää laitteen kirjaamatta sinne ja toisaalta vain joka viides suomalainen tietää rekisterin olemassaolosta. (siirryt toiseen palveluun) Sydänliitto toivoo, että paikat, joissa on deffa, kertoisivat asiasta selvästi esimerkiksi tarroilla.

orkesteri soittaa
Härmän Kuntokeskuksessa naistentanssien väki koostuu enimmäkseen eläkeläisistä. Tanssikansan turvallisuutta lisää sydäniskuri, jolla on jo ehditty pelastaa ainakin yksi ihmishenki. Tarmo Niemi / Yle

Apua saaneen tanssit jatkuvat

Järjestyksenvalvoja Jari Ristimäki ja sairaanhoitaja elvyttivät tansseissa tuupertunutta miestä ammattiauttajien tuloon asti. Sairaanhoitaja paineli sydäntä ja Ristimäki puhalsi sekä käytti sydäniskuria. Iskuja ehdittiin antaa useita.

Ristimäelle laite oli jo tuttu ensiapukurssilta, vaikka tositoimissa hän ei sitä ollutkaan käyttänyt. Hän muistuttaa, että laitteen antamien neuvojen ansiosta käyttö onnistui ensikertalaiseltakin.

– Kyllä näihin tilanteisiin tohtii mennä. Aina ei välttämättä onnistu pelastamaan henkeä, mutta yrittää aina kannattaa, Ristimäki sanoo.

Mies päätyi ohitusleikkaukseen ja selviytyi. Ristimäki on tavannut hänet useamman kerran myöhemminkin – samalla tanssilattialla.

Iskurilla ei saa aikaan vahinkoa

Suomalaiset tuntevat sydäniskurin jo hyvin, mutta arastelevat sen käyttöä. Näin siitä huolimatta, että laite opastaa askel askeleelta mitä tehdä.

Sillä ei saa vahinkoa aikaan. Deffa ei myöskään anna iskua, jollei elvytettävällä ole kammiovärinää tai kammiotakykardiaa, johon isku auttaa.

– Ihmelaite se ei siis ole. Ja on muistettava, että ensimmäinen tehtävä on soittaa 112 ja aloittaa paineluelvytys – iskuriin voi tarttua, jos paikalla on useampia auttajia, sanoo Sydänliiton kehittämispäällikkö Mari Blek-Vehkaluoto.

Defi-rekisteri on tulossa kevään aikana myös osaksi 112 Suomi -sovellusta (siirryt toiseen palveluun). Sen linkin kautta pääsee jatkossa karttaan, joka näyttää omaa sijaintia lähimmän sydäniskurin paikan.

Juttua korjattu 20.1. klo 9:07: Defibrillaattori ei anna iskua eteisvärinässä, kuten jutussa aiemmin kirjoitettiin.

Lue seuraavaksi:

Kun jonkun sydän pysähtyy, elvytystaidotonkin pystyy auttamaan – yleistyvät sydäniskurit ovat hyvä lisä, mutta kädet yhä ykkönen

Yli kolmannes suomalaisista ei osaa tai uskalla paineluelvyttää

Uskallatko täräyttää sydäniskurilla? Sydänliitto: Laitteeseen liittyy paljon harhaluuloja

Neuvova deffa löytyy monesta marketista – maallikkokin pystyy auttamaan sydänpysäyksessä

Maallikkokäyttöön tarkoitetut elvytyslaitteet ovat jo pelastaneet ihmishenkiä