Kunnat samalla viivalla? Valtionosuuksissa on hurjat erot: Kauniaisiin 9 euroa per asukas, Utsjoelle 6 000 euroa – katso kotikuntasi sijoitus

Kunnat saavat valtionosuuden kautta noin viidenneksen tuloistaan. Tänä vuonna yhteensä 9,3 miljardia euroa.

kunnat
Kauniainen
Kauniainen saa ylivoimaisesti vähiten valtionosuuksia Suomen kunnista. Antti Lähteenmäki / Yle

Kuntalaisilta perittävä kuntavero muodostaa vain osan kuntien tuloista. Lisäksi kunnat saavat valtionosuuksia peruspalvelujensa rahoitukseen. Valtionosuudet muodostavat keskimäärin viidenneksen kuntien tuloista. Tänä vuonna yhteensä 9,3 miljardia euroa.

Keskimäärin valtionosuutta jaetaan Manner-Suomessa tänä vuonna 1 691 euroa per asukas, nousua viime vuoteen keskimäärin 123 euroa asukasta kohden.

Eniten valtionosuudet nousevat Pelkosenniemellä eli 404 euroa per asukas. Nurmeksen 1 208 euron nousu johtuu kuntaliitoksesta Valtimon kanssa.

Eniten laskee Hyrynsalmen valtionosuus. Laskua on 396 euroa asukasta kohden. Miinus johtuu syrjäisyystekijän laskentavirheen korjaamisesta.

Valtionosuuksien määrä kunnittain.
Seppo Suvela / Yle

Ääripäät Utsjoki ja Kauniainen

Kuntien väliset erot valtionosuuksissa ovat valtavia. Eniten saa Utsjoki. Myös Salla ja Puolanka kuuluvat kärkisaajiin. Vähiten taas saa Kauniainen, 9 euroa per asukas, eli käytännössä ei juuri mitään.

Eniten valtionosuuksia

€/asukas

1. Utsjoki

5 952

2. Salla

5 925

3. Puolanka

5 582

4. Ranua

5 407

5. Posio

5 356

Lähde: Kuntaliitto

Tasausjärjestelmän ansiosta Utsjoki, Salla ja Puolanka saavat siis yli 620-660 kertaa enemmän kuin Kauniainen. Silti Kauniaisista löytyy ymmärrystä tilanteelle.

– Tilanne eri puolilla Suomea on tosi erilainen: on muuttotappiokuntia, ikärakenteet ja sairastavuuskertoimet vaihtelevat. On iäkästä, sairaampaa väkeä, mistä seuraa paljon kuluja. Ymmärrämme, että tasausjärjestelmä on oltava olemassa, jotta peruspalveluita pystytään tarjoamaan koko maassa, sanoo Kauniaisten kaupunginjohtaja Christoffer Masar.

Vähiten valtionosuuksia

€/asukas

1. Kauniainen

9

2. Espoo

359

3. Helsinki

393

4. Kirkkonummi

716

5. Tuusula

741

Lähde: Kuntaliitto

Kauniaisten naapuri Helsinki saa tänä vuonna 44-kertaisesti Kauniaisten valtionosuuden. Lähinaapuri, isoveli Espookin kuittaa valtionosuuksia 40 kertaa enemmän per asukas kuin Kauniainen.

– Siihen on sinällään selkeät syyt. Kauniaislaisilla on verotulot keskimäärin paremmat kuin espoolaisilla. Siitä aiheutuva verotulojen tasaus on tehnyt sen, että meillä on hyvin pieni valtionosuus, Masar kertoo.

Kokonaissummina tarkasteltuna eniten valtionosuuksia saavat Tampere, Oulu ja Turku, vähiten Kauniainen, Kaskinen ja Kustavi. (Juttu jatkuu taulukon alapuolella).

Alle liitetystä taulukosta voit näppärästi tarkistaa oman tai muun kunnan valtionosuuden tälle vuodelle. Voit myös järjestää taulukon kunnittain korkeimmasta valtionosuudesta alhaisimpaan ja päinvastoin klikkaamalla sarakkeen yläreunaa. Lisäksi taulukon voi järjestää muutoksen suuruuden perusteella.

Taulukkoa ladataan

Saamelaisuus nostaa

Korkeimmat valtionosuudet/asukas menevät Lappiin ja Kainuuseen sekä Pohjois-Savoon. Niissä valtionosuus muodostaa ison osan kunnan kaikista tuloista, esimerkiksi Ranualla se on noin 60 prosenttia.

Utsjoen tuloista valtionosuus on reilut 40 prosenttia tänä vuonna.

– Utsjoen kunta on hyvin valtionosuusriippuvainen. Omat kunnan verotulot ovat 5 miljoonaa euroa, toimintatuotot 4,5 miljoonaa euroa ja valtionosuudet 7,3 miljoonaa euroa vuodessa. Valtionosuus on hyvin merkittävässä osassa Utsjoen talousarviota ja talouden järjestämistä, sanoo kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio.

Gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio
Vuokko Tieva-Niittyvuopio johtaa Suomen pohjoisinta kuntaa Utsjokea.Yle Sápmi

Suomen pohjoisimman kunnan valtionosuuksia korottavat erityisesti syrjäisyys ja saamelaisuus.

– Yksi iso meno-osuus on se, että me järjestämme täällä kaikki palvelut varhaiskasvatuksesta perusopetukseen, lukioon ja tietysti sotepalveluihin kahdella kielellä eli suomen ja saamen kielellä, koska Utsjoen kunta on Suomen ainut saamelaisenemmistöinen kunta, Tieva-Niittyvuopio sanoo.

– Se on tietysti merkittävä menoerä ja näitten palvelujen järjestämiseen valtionosuutta todella tarvitaan.

Tieva-Niittyvuopio ei kuitenkaan hyväksy ajatusta, että Utsjoki olisi valtion elättämä kunta kaukana pohjoisessa.

– Mainitsen esimerkkinä Utsjoella käydyn rajakaupan. Se katsotaan vienniksi ja on merkittävin Utsjoen elinkeinoista. Jos saisimme pitää rajakaupasta kertyvät arvonlisäverot, eikä niitä tarvitsisi tilittää valtiolle, saisimme sitä kautta enemmän rahaa, kuin saamme nyt valtionosuuksina, Tieva-Niittyvuopio vertaa.

Talous kohtuukunnossa

Taloudellisesti niin Kauniaisilla kuin Utsjoellakin pyyhkii kohtuullisesti.

– Ei voi sanoa että menee loistavasti, mutta toki Kauniaisilla on parempi tilanne, jos verrataan yleiseen kuntien taloustilanteeseen, joka on tällä hetkellä todella haastava, Masar vertailee.

Masarin mukaan Kauniaisten 2019 tulos painuu alijäämäiseksi. Aiempina vuosina tulokset ovat olleet kohtalaisen hyviä.

Sen sijaan Utsjoen kunnan talous on Tieva-Niittyvuopion mukaan todella hyvällä mallilla.

– Olemme niitä harvoja kuntia, jotka tekevät positiivista tulosta. Me on tehty viimeiset kahdeksan vuotta positiivista tulosta. Verotulot ovat olleet nousussa ja matkailu kehittyy hyvää vauhtia, Tieva-Niittyvuopio heruttaa.

Kasvu jakoperusteeksi

Utsjoki on tyytyväinen nykyiseen valtionosuusjärjestelmään.

– Syrjäisyys, saamelaisten kotiseutu ja kaksikielisyys otetaan vahvasti huomioon valtionosuudessa. Niiden ansiosta pystymme järjestämään kuntalaisille hyvät peruspalvelut, Tieva-Niittyvuopio toteaa.

Kauniainen lisäisi valtionosuuden jakoperusteisiin uuden elementin: kasvun.

–Myös kasvu maksaa. Kun tulee muuttovoittoa ja uusia asukkaita, täytyy investoida kiinteistöihin, rakentaa tai laajentaa päiväkoteja, kouluja, infraa, teitä. Pitää palkata lisää henkilökuntaa ja pystyä tarjoamaan palveluita kuntalaislle. Kaikki se myös maksaa, Masar sanoo.

Christoffer Masarin
Kauniaisten kaupunginjohtaja Christoffer Masar haluaisi, että valtionosuuksien jakoperusteissa otettaisiin huomioon myös kunnan kasvu, koska sekin maksaa. Antti Lähteenmäki / Yle

Masarin mukaan pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat ovat pitäneet tärkeänä, että valtionosuusjärjestelmässä otettaisiin huomioon myös kasvun vaatimat investoinnit.

– Ei voida vain katsoa sairastavuuskertoimia tai ikärakennetta. Jos tulee kasvua, se vaatii myös vastaavan rahoituksen. Kasvu pitää jollain tavalla tuoda yhdeksi palaseksi valtionosuusjärjestelmään, Masar vaatii.

Tällä hetkellä hallituksella ei ole aikeita rukata valtionosuusjärjestelmää mihinkään suuntaan.

Keskustele aiheesta kello 22:een saakka!

Lue myös:

Kaisa Juuso: Kuntien valtionosuusjärjestelmä on uudistettava – "Siihen täytyisi olla oma määräraha valtion budjetissa"