Suunnittelija Reija Forss osaa markkinoida itseään – ahkera ja lahjakas voi menestyä ilman huippututkintoja

Ammattikoulusta ponnistanut kenkäfriikki on hankkinut itselleen timanttisen koulutuksen työelämässä. Nyt hän on pelijätin palkkalistoilla.

työelämä
Nuori nainen hymyilee lähikuvassa kadulla
Työpaikka on itsestä riippumattomista syistä mennyt alta muutaman kerran, mutta Forss on jatkanut täyttä höyryä eteenpäin. Yksi unelmatöistä löytyi Roviolta. Johanna Talasterä / Yle

Reija Forss, 36, nauraa ja elehtii käsillä kertoessaan työstään pelifirmassa. Viimeksi hän on suunnitellut Angry Birds -kengät lapsille yhteistyössä ison amerikkalaisen tennaribrändin K-SWISS:n kanssa.

Tennarit luotiin pelin ja elokuvien oheistuotteeksi, kun Angry Birds täytti kymmenen vuotta marraskuussa. Sen kunniaksi toisen kengän grafiikat ovat pelin alkuajoilta.

– Oikea Änkkäri -retrokenkä, joka näyttää vähän käsin maalatulta ja itse tehdyltä. Se on nyt tosi trendikästä, intoilee Forss, joka työskentelee tuotekehittäjänä Roviolla.

Hänellä on pohjakoulutuksena alalle ainoastaan ammattikoulu, joten uralla eteneminen on vaatinut roppakaupalla luovuutta, taitoa ja ahkeruutta. Mutta myös intohimoa ja hitusen onnea.

– Olen tavannut oikeita ihmisiä oikeaan aikaan. He ovat auttaneet minua ponnistamaan eteenpäin työelämässä.

Määräaikaisuudet ovat tulleet suomalaiseen työelämään jäädäkseen. Lyhyet työsopimukset eivät ahdista Forssia, joka on tottunut työskentelemään projektien parissa.

Jo lapsena syttynyt innostus kenkiin on alkusysäys sille, että Reija Forss on nyt suuressa pelifirmassa, suunnittelemassa vihaisten lintujen koristamia jalkineita, vaatteita ja kodin tekstiilejä. Näillä näkymin projektit saadaan päätökseen keväällä ja edessä on uuden työn etsiminen.

Kenkiä rakastavalla Forssilla on jalassaan mustat maihinnousukengät, jotka ovat kuin uskolliset työjuhdat.

– Olen kahlannut maihareilla läpi tämän märän talven. Omat kengät valitsen ulkonäön lisäksi käytännöllisyyden perusteella.

Pehmohahmotohvelit ja taustalla maihinnousukengät
Työpaikalla jalassa on usein villasukat tai kuluneet lempitohvelit. Johanna Talasterä / Yle

Ammattikoulupohjalta viihdejätin palkkalistoille

Uraa kengistä ja muodista Reija Forss alkoi luoda heti yläkoulun jälkeen. Graafisen suunnittelun linja ammattikoulussa kesti kolme vuotta. Lahden käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta valmistui vahvalla itsetunnolla varustettu nuori nainen.

– Olen todella kaupallinen suunnittelija ja tunnistan hyvin trendit etukäteen. Tiedän, mitä kuluttaja haluaa, jo ennen kuin hän itse tietää sen.

Naisen kädet kirjoittavat läppärillä
Reija Forssin vastuualueena Roviolla on Aasia, mutta hän vastaa maailmanlaajuisesti vaatteiden tuotekehityksestä.Johanna Talasterä / Yle

Viime vuosina maailman pelifirmat ovat kamppailleet markkinoiden puristuksessa. Kilpailu on kovaa.

Lokakuussa pelijätti aloitti yhteistoimintaneuvottelut. Suunnitellut uudelleenjärjestelyt koskivat noin kolmeakymmentä Brand Licensing -liiketoimintayksikön työntekijää.

Marraskuun lopussa yritys ilmoitti lakkauttavansa kuusitoista työtehtävää eri puolilla maailmaa. Forss jatkoi projekteja, jotka aloitti Roviolla tuotekehittäjänä vuonna 2016.

Urallaan Forss on puskenut eteenpäin tee-se-itse -naisen asenteella, eikä ole pysähtynyt miettimään onko minusta tähän. Hän uskoo, että jos jotain haluaa tarpeeksi paljon, sen voi saavuttaa.

– Tekemällä oppii. Kaikki on mahdollista, kun löytää työnantajan, joka antaa tilaisuuden opetella uusia asioita.

Piirteli kenkämallistoja kuudennella luokalla

Jo viisivuotiaana Forss aloitti kuvataidekoulun. Lahden lasten ja nuorten kuvataideoppilaitoksessa opetti useita paikallisia taiteilijoita. Perhe asui Lahdessa Ahtialassa omakotitalossa. Viidennen luokan jälkeen hän siirtyi Yhteiskoulun kuvaamataidon luokalle.

– Meillä oli huikeat kuvisopettajat, jotka antoivat luovuuden kukoistaa.

Opettajien kannustuksella oli Forssin mielestä valtavasti merkitystä. Tukea antoivat myös vanhemmat, jotka uskoivat tyttärensä vahvuuksiin. Hänelle ei kasattu paineita toteuttaa vanhempien toiveita.

– Olin ujo ja syrjään vetäytyvä lapsi, josta kasvoi rohkea ja itsevarma.

Nuori nainen seisoo kadulla ja hymyilee
Hyvä itsetunto on Forssin mielestä onnellisen lapsuuden ansiota. Hän on aina saanut olla oma itsensä.Johanna Talasterä / Yle

Monta työtä ja illat lukiossa

Kenkämaahantuonti oli Reija Forssin ensimmäinen päivätyö heti ammattikoulun jälkeen. Työpäivä lähellä Lahden satamaa olevassa yrityksessä kesti kuusi tuntia. Kunnianhimo ajoi vähän alle kaksikymppisen Forssin työn ohessa Yhteiskoulun iltalukioon.

– Psykologia ja kielet kiinnostivat. Olin jo mukana työelämässä ja minun täytyi oppia englantia kunnolla.

Kiinnostus kenkiin ulottui vapaa-ajalle, ja Forss piirteli kenkämallistoja. Hän lähetti töitään suunnittelukilpailuihin.

– Jonkin kisan taisin voittaakin, mutta se ei ollut mikään merkittävä juttu.

Assistentin töiden lisäksi Forss puursi varastossa.

– Alkoi elämän mittainen urani pahvipaalaimena. Litistin pahvilaatikoita. Litistän yhä laatikot kierrätykseen aina, kun työpaikalle saapuu tavaraa.

Pienen perheyrityksen työntekijänä Forss matkusti ympäri Suomea myymässä kenkiä jälleenmyyntipisteisiin. Lisäksi kenkäbrändiä esiteltiin muun muassa Junior ski team Finlandin alppi- ja freestylelaskijoiden tapahtumissa. Samalla hän punoi tiiviitä verkostoja.

Parhaimmillaan hänellä oli seitsemän työtä päällekkäin, pääasiassa sivutyöt olivat graafisen suunnittelun lisäksi toimistotöitä ja siivousta. Nuorena aloitettu tanssiharrastus toi kotikaupungissa töitä tanssijana ja mallina. Mieleen jäi keikka Rantarockissa taustatanssijana.

– Oli kova into kasvattaa omia varoja. Jos halusin coolit kengät, säästin rahaa.

Forss on aina ajatellut, että ensin säästetään ja sitten ostetaan. Yli varojen eläminen on kauhukuva. Kaiken eteen on paiskittava töitä.

– Jos palkinnon saa etukäteen, ei ole niin suurta motivaatiota tehdä töitä sen eteen.

Menestyjä janoaa sparraajia

Eräs läheinen tuttava seurasi vierestä kuinka antaumuksella nuori nainen uurasti kenkämaahantuonnissa. Hänen kauttaan avautui ovi paikalliseen suuryritykseen L-Fashion Groupiin. Pian Forss päivätyönsä ja iltalukion lisäksi suunnitteli kenkiä Ice Peak-mallistoon. Työtä ohjasi pätevä kenkäalan tuotepäällikkö.

– Minulla on ollut mieletön tuuri löytää parhaat sparraajat silloin, kun on valtava palo tehdä asioita, mutta ei riittävästi tietoa.

Itse tuunatut valkoiset tennarit
Joskus työhön kuuluu myös tennareiden tuunaamista. Johanna Talasterä / Yle

Kohta tielle osui taas ihmisiä, jotka tuuppasivat Reija Forssia uralla eteenpäin.

Muotimessuilta löytyi turkulainen pariskunta, joka omisti muutaman kenkäliikkeen ja toi kenkiä maahan. Uusi työ alkoi joulukuussa 2003 Forssin täytettyä juuri kaksikymmentä vuotta.

– Riuhtaisin itseni Lahdesta Turkuun ilman mitään kytköksiä kaupunkiin.

Työhön kuului myyntiedustusta eri puolilla Suomea, mutta pääasiassa hän sai tehdä lempityötään.

– Suunnittelin yritykselle kaksi uutta kenkäbrändiä.

Turusta asunnon ostanut Forss suunnitteli firman uudet myymälät yhdessä Risto-Matti Ratian kanssa ja matkusteli maailmalla yrityksen omistajien mukana.

– He ottivat minut perheensä jäseneksi. Toimitusjohtaja oli peloton visionääri.

Lojaalisuus työnantajaa kohtaan on ykkösjuttu

Espooseen muutettuaan hän palasi vuonna 2007 töihin Luhdalle tuotepäälliköksi. Työmatka Lahteen oli pitkä, mutta muutamana päivänä viikossa hän työskenteli kotoa käsin.

Reija Forss suunnitteli Luhta Sportin ja Ice Peakin valikoimaan tukun uusia tuotteita, lähinnä laukkuja ja reppuja.

– Aika lailla yksinäni vedin tämän homman. Kävin myös Kiinassa tehdasvierailuilla ja tekemässä ostoja.

Aika Luhdalla opetti eniten. Suuri vastuu tuntui välillä raskaalta, mutta eteenpäin ajoi valtava into pyrkiä tavoitteisiin.

– Teen aina töitä tosissani täydellä höyryllä.

Vuonna 2014 Reija Forss joutui taas aloittamaan alusta. Venäjän kauppa sakkasi ja L-Fashion Group aloitti yhteistoimintaneuvottelut. Uusi työ löytyi start up -yrityksessä nimeltä Zero Point.

– Se oli silloin todella hot. Kehitimme urheilijoille ja kuntoilijoille tarkoitettuja kompressiovaatteita suorituskyvyn parantamiseen ja palautumiseen.

Yrityksen pääsuunnittelijana Forss etsi oikeita tekniikoita ja materiaaleja ulkomailta asti. Samalla mietittiin patentointeja ja tehtiin yhteistyötä suomalaisten huippu-urheilijoiden kanssa.

– Siellä työskenteli energinen ja innovatiivinen jengi.

Mutta talousvaikeudet kampittivat ja henkilöstöä täytyi vähentää. Forss joutui lähtemään.

– Olen aina aloittanut alusta hyvällä fiiliksellä. Uskon, että eteen tulee jotain kiinnostavaa.

Hän myöntää, että uran aikana on ollut mustiakin hetkiä, jolloin työn menettäminen on antanut kolauksen itsetunnolle. Niistä selvittyään hän on puskenut eteenpäin entistä lujemmin.

Helmistä tehty Angry Bird punaisen jakun selkämyksessä
Jakun selkää koristaa Angry Bird. Forss pakersi linnun vapaa-ajallaan lasihelmistä yrityksen pr-tapahtumia varten. Johanna Talasterä / Yle

Matkan varrella hän on ehtinyt perustaa oman osakeyhtiön nimeltään Reyform Design Oy. Lentokoneessa matkalla New Yorkiin hän piirsi ensimmäisen laukkunsa omalle yritykselleen.

– En löytänyt sellaista laukkua, johon saisi tärkeimmät tavarat ja joka sopisi kainaloon lentokoneen penkillä istuessani tai autoa ajaessani.

Hän piirsi litteän olkalaukun, johon mahtuu lompakon ja kännykän lisäksi hiukan muutakin.

Siitä lähtien oma mallisto on kulkenut harrastuksena muiden töiden rinnalla. Yrityksensä kautta Forss tekee graafista suunnittelua, konsepteja, myymäläsuunnittelua ja tilaustaidetta. Tauluja löytyy ystävien kodeista ja julkisista tiloista, kuten myymälöistä ja kahviloista.

Maalaaminen ja sisustaminen rentouttaa

Reija Forssin mies on it-insinööri. Taiteellisuudestaan huolimatta Forss nauraa olevansa suhteen järjestelmällisempi osapuoli.

– Saan asioiden organisoimisesta kicksejä.

Perhe asuu erillistalossa Espoossa. Tytär Siiri, 6, käy esikoulua.

– Hän on monen mielestä ihan kuin minä, minireija. Olemme superluova duracell-kaksikko.

Skandinaaviseen tyyliin sisustettu koti pursuaa askarteluun ja maalaamiseen tarkoitettuja tarvikkeita. Monesta kodista löytyy miesluola, mutta Forssin kotona on toisin.

– Meillä on Siirin kanssa tyttöjen oma luola, joka on täynnä kaikkea luovaan työhön liittyvää.

Loppumattomalla tarmolla Forss tekee käsitöitä ja järjestää teemajuhlia naapuruston lapsille. Halloween-juhlissa leivonnaiset olivat silmämunia ja hämähäkkejä.

Oranssi kalataulu ja taiteilijantarvikkeita
Värit ja muu sisustus kotona vaihtuu vuodenaikojen mukaan. Forss on itse maalannut taulut jouluksi ja pääsiäiseksi. Reija Forss

Lupa olla ylpeä itsestään

Tulee tunne, että Reija Forss ei pyri pienentämään itseään – kuten moni meistä suomalaisista mielellään tekee. Hän ottaa rohkeasti kunnian tekemisistään. On pakko, jos todella haluaa saada äänensä kuuluville.

– Tiedän paljon luovia ihmisiä, jotka sanovat, että he eivät osaa myydä itseään. Minä osaan ainakin vähän markkinoida itseäni, hän nauraa.

Nöyryyttäkin pitää olla. Mutta ei liikaa.

– Jos haluaa kovasti jotain, ei kannata miettiä voinko minä tehdä tämän. Pitää yrittää, ja tehdä niin hyvää jälkeä kuin mahdollista.

Forss toivoo, että useammat työnantajat tajuaisivat kuinka valtava innostus nuoria ajaa eteenpäin, jos viereltä löytyy kannustavia ihmisiä.

– Unelmia pitää olla. Ne eivät aina välttämättä toteudu sellaisenaan, mutta niihin pitää uskaltaa uskoa.

Nainen istuu riipputuolissa pehmolelu sylissään ja hymyilee
Forss kertoo joidenkin ihmettelevän kuinka hän on ehtinyt tehdä niin paljon näin nuorena. Johanna Talasterä / Yle

Itse hän haluaisi saavuttaa enemmän menestystä. Missä hän näkee itsensä kymmenen vuoden kuluttua?

– Onko pakko ajatella niin pitkälle? Saisinko elää hetkessä ja nauttia siitä, miten asiat ovat nyt.

Lahjakkuuden lisäksi Forssin vahvuuksiin kuuluu se, että hän aina ollut uuttera. Hänen ollessa pieni päiväkodissa askarreltiin appelsiinikennoon tehty sieni. Kun äiti haki tytärtään päiväkodista, hoitaja toi ovelle kokonaisen laatikon sieniä.

– Äiti kysyi mikä näistä on Reijan sieni. Päiväkodin täti sanoi, että nämä kaikki. Olin tehnyt laatikollisen sieniä, kun muut tekivät yhden.