Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välille on syntynyt neuvottelutulos – työmarkkinakierroksen avaussopimus syntymässä

Puolentoista päivän neuvottelut Etelärannassa tuottivat tuloksen, jonka sisällöstä kerrotaan huomenna.

työehtosopimukset
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja ensimmäinen varapuheenjohtaja Turja Lehtonen (2. vas.) sekä Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle (oik.) Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden neuvotteluissa valtakunnansovittelijan toimistossa Helsingissä 16. joulukuuta.
Neuvotteluja teknologiateollisuuden uudesta työehtosopimuksesta on käyty elokuusta lähtien. Vasemmalla Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto, oikealla Teknologiateollisuus ry:n puheenjohtaja Minna Helle.Markku Ulander / Lehtikuva

Teknologiateollisuus ry:n ja palkansaajien Teollisuusliiton väliset työehtosopimusneuvottelut johtivat neuvottelutulokseen perjantaina. Osapuolet ovat neuvotelleet torstai-iltapäivästä lähtien ilman valtakunnansovittelijaa.

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto twiittasivat asiasta yhden jälkeen iltapäivällä.

Neuvottelutulos menee osapuolten hallintojen hyväksyttäväksi ja sen sisällöstä kerrotaan huomenna iltapäivällä, jos sopimus saa molempien osapuolien siunauksen.

Kyseessä on palkkakierroksen merkittävimpänä pidetty, niin sanottu päänavaajasopimus, joka koskee lähes sataa tuhatta vientiteollisuuden palkansaajaa. Sen odotetaan osoittavan suuntaa myös muiden alojen työehtosopimuksille.

Teollisuusliiton hallitus kokoontuu ottamaan kantaa syntyneeseen neuvottelutulokseen huomenna klo 12.30. Kokous kestää kolmisen tuntia.

Työnantajan puolella neuvottelutuloksen käsittelee huomenna Teknologiateollisuus ry:n työvaliokunta.

Sopua etsittiin viisi kuukautta

Neuvotteluja on käyty viime elokuusta alkaen. Niiden aikana on nähty kaksi valtakunnansovittelijan sovintoesitystä, kolmipäiväinen lakko sekä ylityökielto.

Edellinen sopimus umpeutui jo lokakuun lopussa, joten sopimuksettomassa tilassa on oltu poikkeuksellisen pitkään. Kiistan ytimessä on ollut suuri erimielisyys palkankorotusten tasosta kaksivuotiselle sopimuskaudelle.

Ensimmäisessä sovintoesityksessä palkankorotus olisi ollut 1,6 prosenttia kahdessa vuodessa, toisessa sovintoesityksessä 2,4 prosenttia.

Palkkakiistan yksi keskeinen syy on ollut kiista niin kutsutuista kiky-tunneista, eli kilpailukykysopimuksessa mukana olleista 24:stä lisätyötunnista.

Työnantajan mukaan palkankorotus seuraavalla sopimuskaudella ei voi olla suuri, jos näistä lisätyötunneista luovutaan.

Palkansaajien näkemyksen mukaan kiky-tunnit olivat määräaikainen työaikajärjestely, eikä niiden loppuminen saa vaikuttaa seuraavan palkankorotuksen tasoon.

Teknologian palkankorotuksia seurataan silmä kovana

Teknologiateollisuuteen nyt syntyvä työehtosopimus kiinnostaa kaikkia muita sopimusaloja, koska etenkin työnantaja haluaa vientialojen korotuksista palkka-ankkurin, joka ohjaisi työmarkkinoiden kustannuskehitystä.

Sopimuksesta syntyy palkankorotusten niin sanottu yleinen linja.

Jo etukäteen kuitenkin tiedetään, että ainakin hoitajaliitot Tehy ja Super sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL tulevat vaatimaan kevään neuvotteluissa yleistä linjaa suurempia palkankorotuksia.

Epäselvää on myös, miten kiky-tunneille muissa sopimuspöydissä käy, jos ne teknologiateollisuuden sopimuksesta poistuvat.

Tehy ja Super ovat yhdessä ilmoittaneet tavoittelevansa 1,8 prosenttiyksikköä yleistä linjaa suurempaa palkankorotusta.

Kunta-alan ja muun julkisen sektorin palkkaneuvottelut käynnistyvät tammikuun puolivälissä.

Lue lisäksi:

Ylen kysely: Kansa soisi hoitajille vientialoja korkeammat palkankorotukset