Naapuriapuun perustuvalla kissojen sterilointikampanjalla hienot tulokset: "Tuli kysymys, että kuolevatko maatiaiskissat sukupuuttoon"

Uuden kissojen leikkauttamiskampanjan avulla on kustannettu liki 170 kissan sterilointi tai kastrointi.

kissa
Oona Jaekel kissansa kanssa.
Oona Jaekel on käyttänyt satoja euroja tuntemattomien kissojen sterilointeihin.Oona Jaekel

Sosiaalisessa mediassa levinnyt kissojen sterilointikampanja on tuottanut hyviä tuloksia. Kolme kuukautta sitten perustetun Facebook-ryhmän jäsenet (siirryt toiseen palveluun) voivat joko pyytää tai tarjota rahallista apua kissan leikkauttamiseen.

Tähän mennessä naapuriapu-periaatteella on kustannettu 168 kissan leikkaus.

Yksi ryhmän ylläpitäjistä, Hanna Penttinen, on ilahtunut tuloksista.

– Se tarkoittaa, että noin monta kissaa on nyt poissa luonnosta lisääntymästä. Systeemi on toiminut todella hyvin ja ryhmä on pysynyt hyvässä hengessä.

Ylläpidolle kantautunut palaute on ollut pääosin positiivista. Erityisesti on kiitelty ryhmän periaatetta: rahaa ei koskaan anneta kissan omistajalle vaan leikkaus maksetaan suoraan eläinlääkärille. Moni haluaa tietää tarkkaan rahalahjoituksen kohteen.

– Monet antaisivat mielellään rahaa, mutta aina ei tiedetä mihin se raha menee. Siksi eläinsuojeluyhdistyksille annetaan ennemmin ruoka- ja tavaralahjoituksia.

Loppuvatko maatiaiskissat?

Myös kritiikkiä on tullut.

– Osa on kritisoinut, että muiden hyväntahtoisuutta voidaan käyttää hyväksi. Ne yritykset ovat kuitenkin olleet vähäisiä.

Joku on myös pelännyt, että loppuvatko Suomesta maatiaiskissat ryhmän toiminnan ansiosta. Penttisen mukaan se on turha huoli.

– Tuli kysymys, että kuolevatko maatiaiskissat sukupuuttoon. Suomessa hylätään vuosittain 20 000 kissaa. Mihin ne yhtäkkiä häipyisivät? Maatiaiskissat eivät lopu.

Kissa.
Tuhannet luonnosta pelastetut kissat etsivät Suomessa kotia vuosittain.Tiina Karppi / Yle

Satoja euroja tuntemattomien kissoihin

Facebook-ryhmässä on nyt lähes 4000 henkilöä eri puolilta Suomea.

Noin puolet kampanjan seurauksena toteutetuista leikkauksista on maksettu muutaman henkilön kanssa yhteisvoimin ja puolet yhden ihmisen toimesta. Kimppamaksuissa on Penttisen mukaan joskus tullut tilanteita, ettei lääkäri pysty ottamaan rahaa vastaan monelta taholta.

Silloin joku kerää rahat ja maksaa.

– Verottajalta asia on tarkistettu niin naapuriavun kuin kimppamaksujenkin osalta. Kyse on kimppamaksujen kohdalla yleisesti niin pienistä summista, ettei sillä ole verotuksellista merkitystä.

Ryhmässä on kourallinen henkilöitä, jotka ovat osallistuneet useisiin maksuihin. Yksi heistä on Pöytyällä asuva Oona Jaekel. Hän on viimeisten kolmen kuukauden aikana maksanut yksin viiden narttukissan steriloinnit, ja vireillä on jo kuudennen leikkauksen rahoittaminen.

– Pidän tärkeänä että kissat leikkautetaan etenkin, jos ne liikkuvat ulkona. Siten ei synny pentuja, joita kukaan ei halua.

Kissa.
Suomessa kotia etsii vuosittain jopa 20 000 kissaa. Moni niistä päätyy löytöeläintaloille.Tiina Karppi / Yle

Oona Jaekel on käyttänyt muiden ryhmäläisten auttamiseen yhteensä 500–600 euroa. Lisäksi hän on maksanut muutamien kissojen leikkauksen ryhmän ulkopuolelta.

– Tavoitteenani on auttaa leikkauttamaan yksi kissa kerran kuukaudessa, siihen oma varallisuuteni riittää. Jos kissoille tulee leikkausten jälkeen komplikaatiota, olen valmis osallistumaan myös niistä koituviin kuluihin.

Lähihoitajana työskentelevä Jaekel kertoo, ettei ole joutunut luopumaan mistään ryhmän kautta maksamiensa leikkausten vuoksi.

– Jos maksat 130 euroa kuukaudessa, ei kenenkään työssäkäyvän ihmisen talous siihen kaadu.

Oona Jaekel on saanut antamastaan avusta kiitosta.

– Kaikki auttamani henkilöt ovat olleet todella iloisia, kun asia on saatu hoidettua.

Laajamittaisia vaikutuksia

Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto vahvistaa, että Suomessa hylätään vähintään 20 000 kissaa vuodessa, ja tapaukset ovat vain kasvussa. Ongelman taustalla on kissojen hallitsematon lisääntyminen.

SEY:n toiminnanjohtaja Kati Pulli pitää hyvänä että kissojen omistajia autetaan, jos he eivät pysty maksamaan esimerkiksi leikkauttamista itse. Hän muistuttaa kuitenkin, että ensisijainen vastuu on aina omistajalla.

– Kissaa ei pitäisi ottaa, jos ei ole valmis hoitamaan sitä hyvin, Pulli painottaa.

Kissa.
Kissojen leikkauttaminen vähentäisi tautien leviämistä, sukusiittoisuutta sekä ei-toivottujen pentujen syntymistä.Tiina Karppi / Yle

SEY:ssä keskitytään seuraavien kahden vuoden aikana kissapopulaatioiden vähentämiseen ja ennaltaehkäisyyn eri keinoin, mukaan lukien leikkautuksin.

Toiminnanjohtaja Kati Pulli uskoo, että aktiivisella ja pitkäjänteisellä työllä voi saada aikaan paljon hyvää. Hän ei koe, että leikkauttamiskampanjan kaltaiset tempaukset astuisivat eläinsuojeluyhdistystoiminnan varpaille – päinvastoin. Hän toivottaa kaikki tervetulleeksi toimimaan eläinten hyväksi.

– Työllä voi olla hyvin merkittäviä eläinsuojelullisia ja eläinten kärsimystä vähentäviä vaikutuksia.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus