Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus ovat hyväksyneet uuden työehtosopimuksen – Helle: "Ei ihanteellinen ratkaisu, mutta sen kanssa voi elää"

Palkankorotukset kahdessa vuodessa ovat yhteensä 3,3 prosenttia. Kiky-tunnit poistuvat. Työnantajapuoli on huolissaan Suomen kilpailukyvyn ja työllisyystavoitteiden puolesta.

työehtosopimukset
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja ensimmäinen varapuheenjohtaja Turja Lehtonen (2. vas.) sekä Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle (oik.) Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden neuvotteluissa valtakunnansovittelijan toimistossa Helsingissä 16. joulukuuta.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle (oik.) kommentoivat ratkaisua lauantaina iltapäivällä. Kuva neuvotteluista valtakunnansovittelijan toimistossa Helsingissä 16. joulukuuta.

Pitkä ja vaikea kiista on ohi: Sekä Teollisuusliitto että Teknologiateollisuus ovat hyväksyneet uuden työehtosopimuksen. Yhteinen sävel löytyi jo perjantaina, tänään osapuolten hallitukset ilmoittivat lopulliset päätöksensä.

Teollisuusliiton hallitus äänesti asiasta, ja selvä enemmistö oli hyväksymisen kannalla. Teknologiateollisuuden osalta päätös oli yksimielinen.

Uusi työehtosopimus kestää kaksi vuotta ja koskee yli 90 000:ta työntekijää vientiteollisuudessa.

Teollisuusliitto ilmoitti päätöksestään ensimmäisenä. Liiton puheenjohtaja Riku Aalto ja varapuheenjohtaja Turja Lehtonen kertovat, että keskeinen neuvottelukohde ovat olleet työajat, kiky-tuntien ja 24 tunnin työajan poistuminen.

Etenkin loppuvaiheessa kiistakapulaksi nousi kuitenkin työaikojen sijaan palkankorotukset. Kun kiistaa jouduttiin ratkomaan valtakunnansovittelijan toimistolla, oli työntekijä- ja työnantajapuolen näkemyserojen välillä syvä railo.

Nyt palkankorotukset riittävät

Nyt sovitut palkankorotukset ovat Aallon mukaan riittävät. Kaikkiaan korotusta on tulossa 3,3 prosenttia kahden vuoden aikana. Aallon mukaan se kattaa inflaatiotason ja parantaa myös hieman jäsenten ostovoimaa.

Ensimmäiselle vuodelle on sovittu 1,3 %:n yleiskorotus, mikäli yksittäisissä yrityksissä ei olla jo päästy paikalliseen sopimukseen. Toisen vuoden osalta yleiskorotus on 1,4 %. Lisäksi toisena vuonna tulee Aallon mukaan 0,6 %:n yrityskohtainen erä. Kaikkiaan korotuksia tulee toisen vuoden osalta 2 %.

Aallon mukaan nyt syntynyt sopu palkankorotuksista on huomattavasti parempi kuin valtakunnansovittelijan aiemmin esittämä ehdotus. Teollisuusliitto ei hyväksynyt ehdotusta, koska liiton mukaan ehdotetut korotukset eivät olisi riittäneet ostovoiman takaamiseen.

– Meidän (nyt syntyneessä) neuvottelutuloksessa on lähes prosentin parempi palkankorotus kuin sovittelijan pöydässä (esitetyssä ehdotuksessa). Tämä on merkittävästi parempi, Aalto sanoo.

Kiista on ollut pitkä, ja valtakunnansovittelija laati kahdesti eri sopimusehdotukset. Niiden avulla ei yhteisymmärrystä löytynyt.

Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen toteaa nyt, että osapuolten kahdestaan neuvoteltu yhteisymmärrys on tärkeä merkki työmarkkinoilla.

– Uskon, että molemmilla oli tahtotila näyttää, että neuvottelujärjestelmä ja työmarkkinajärjestelmä toimii. Uskon, että sillä on suuri merkitys.

Helle: "Ei ihanteellinen ratkaisu"

Työnantajaa edustava Teknologiateollisuus on myös hyväksynyt neuvottelutuloksen, vaikkei se täysin mieluisa ollut.

– Tämä ei ole ihanteellinen ratkaisu, mutta sen kanssa voidaan elää, toteaa Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle.

– Neuvotteluprosessi on ollut pitkä ja vaikea, ja yllä on koko ajan leijunut uhka uusista työtaisteluista. Tämä on nyt paras ratkaisu, jonka pystyimme neuvotteluissa saamaan, Helle jatkaa. ** **

Teknologiateollisuuden tärkein tavoite neuvotteluissa oli Suomen viennin kustannuskilpailukyvyn parantaminen. Helle toteaa, ettei nyt syntynyt sopimus paranna kilpailukykyä, muttei myöskään sitä heikennä. Hänen mukaan paljon onkin tulevaisuudessa kiinni siitä, miten yritykset pystyvät lisäämään mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen ja sitä kautta lisäämään tuottavuutta.

"Hallituksen paineet työllisyystavoitteesta kasvavat"

Myöskään työllisyyden kannalta Helle ei näe ratkaisua ihanteellisena.

– Ilman muuta ratkaisu ei ole ihanteellinen Suomen työllisyyden kannalta, mutta neuvotteluissa ollaan aina valintatilanteessa. Jos sopua ei olisi syntynyt, mikä olisi vaihtoehto? Suomella ei ole varaa uusiin työmarkkinahäiriöihin.

– Varmasti käy niin, että paineet maan hallitukselle työtavoitteiden täyttämisen osalta kasvavat entisestään. Jos työmarkkinaratkaisu olisi ollut työllisyyden kannalta parempi, se olisi hellittänyt hallituksen paineita. Nyt käy päinvastoin.

Teknologiateollisuuden alalla oli Helteen mukaan erillinen sopimus kiky-tunteihin liittyen, jonka mukana kiky-tunnit päättyivät Helteen mukaan jo vuodenvaihteessa.

– Se, että kikyt poistuivat, ei tarkoita sitä, että ne poistuvat muissa sopimuksissa, joissa ne ovat pysyvät. Teknologiateollisuudessa on ollut erilainen järjestely.

Syntynyt sopimus heijastuu tulevalla työmarkkinakierroksella myös muiden alojen tes-neuvotteluihin.

Helle näkee, että työmarkkinakierrokselle nyt syntynyt sopimus on merkittävä, kun kyse on palkankorotuksista.

– Me lähdemme siitä, että on syntynyt päänavausratkaisu. Muidenkin alojen kustannusvaikutus on syytä sopia niin, ettei se ylitä tätä ratkaisua.

Lue myös:

Katso suorana: Syntyykö vientialan työehtosopimus? Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton hallinnot koolla

Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto jatkavat neuvotteluja huomenna aamulla – sopua yritetään nyt ilman valtakunnansovittelijaa

Sähköliiton puheenjohtaja lakkojen pitkittymisestä: "On kaivauduttu juoksuhautoihin" – mistä kiistassa on kyse?

Analyysi: Palkkakierroksen tärkein sopimus on vaikeassa umpisolmussa – molemmat osapuolet tehneet linjauksia, joista on vaikea perääntyä kunnialla