Vasta kahden prosentin palkankorotus kampeaa keskituloisen suomalaisen ostovoiman plussalle – katso miten sinun palkallesi kävisi

Palkkaneuvotteluissa peli on avattu, kun teknologiateollisuudessa päästiin sopimukseen palkankorotuksista. Tämän jutun taulukosta näet, millaista ansiotason nousua tarvitset, jotta oma ostovoimasi pinnistää kasvuun verotuksesta ja hintojen noususta huolimatta.

palkankorotus
Työntekijä täyttää vihanneshyllyä supermarketissa.
Ostovoimaan vaikuttavat palkankorotusten lisäksi inflaatio ja verotus: Ostovoimasi heikkene, jos palkkasi nousee vähemmän kuin inflaatio ja verotus. Jyrki Lyytikkä / Yle

Teknologiateollisuudessa on päästy sopimukseen kahden vuoden palkankorotuksista. Sopimus vaikuttaa suoraan yli 90 000 Teollisuusliiton työntekijän palkkaan, mutta sopimuksen merkitys on sitäkin suurempi.

Se antaa pohjaa myös muihin palkka- ja työehtoneuvotteluihin.

Tämän jutun taulukosta voit katsoa tarkemmin millainen oman palkankorotuksesi pitäisi olla, jotta palkannousu päihittäisi hintojen ja verojen nousun.

Keskituloisella, 3 500 euroa kuukaudessa tienaavalla palkansaajalla 1,5 prosentin palkankorotus kasvattaa bruttotuloja 52 euroa kuussa.

Mutta tämän vuoden alussa voimaan tullut muutos tarkoittaa hänelle sitä, että myös veroprosentti värähtää ylöspäin, kun kilpailukykysopimuksessa sovitut palkansaajan sosiaalivakuutusmaksut nousevat.

Viime vuoden veroprosentti hänellä oli 30,6, mutta nyt 30,8 prosenttia, laskee Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola. Laskelmassa ovat mukana myös veronluonteisten sosiaalivakuutusmaksujen muutokset.

Inflaatiopeikko ja verokarhu ovat hereillä

Verojen ja maksujen lisäksi yleinen hintojen nousu nipistää pois osan palkkojen arvosta. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan (siirryt toiseen palveluun) inflaatio on tänä vuonna 1,3 prosenttia. Esimerkiksi bensa-, tupakka- ja virvoitusjuomaverojen nousu kiihdyttää osaltaan inflaatiota ja heikentää suomalaisten ostovoimaa.

Keskituloisella siis 1,5 prosentin palkankorotus tarkoittaa käytännössä sitä, että palkan ostovoima jää viimevuotisesta jälkeen. Hänen ostovoimansa heikkenee kaksi euroa eli 0,1 prosenttia kuussa. Kahden prosentin palkankorotus toisi sentään ostovoimaa lisää seitsemän euroa eli 0,3 prosenttia kuussa.

Hallitus keventää pienituloisten verotusta 200 miljoonalla eurolla, mutta keskituloisella veroprosentti nousee jonkin verran. Suurituloisemmilla nousu on jo selvempää.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen

Ostovoiman muutokset eri palkkaluokissa.
Seppo Suvela / Yle

Yli 7 000 euroa kuukaudessa ansaitsevalla vasta 2,5 prosentin palkankorotus nostaa ostovoiman plussalle, kun taas 2 500 euron kuukausituloilla ostovoimaa kasvattaa jo 1,5 prosentin palkankorotus.

Suomessa 90 prosenttia palkansaajista saa palkankorotuksensa työmarkkinapöydissä tehtyjen sopimusten perusteella. Sopimuskorotusten lisäksi tulee kuitenkin erilaisia henkilö- ja yrityskohtaisia korotuksia eli liukumia. Ne muodostuvat muun muassa ylityölisistä ja henkilökohtaisista bonuksista.

Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi vuonna 2018 sopimuskorotukset olivat runsaan prosentin, mutta todellisuudessa palkat nousivat kaksi prosenttia, kun liukumatkin otetaan huomioon.

Tämän jutun taulukossa käsitellään todellisia palkankorotuksia, joissa on mukana koko ansiotulokehtitys, eikä ainoastaan työehtosopimusten yleiskorotukset.

Esimerkiksi Teollisuusliiton tälle vuodelle sopima 1,3 prosentin palkankorotuksen päälle voidaan odottaa liukumia tälle vuodelle. Liiton puheenjohtaja onkin jo lupaillut että sopimuksella turvataan jäsenten ostovoima.

Toissa vuonna sopimuskorotukset olivat lomarahaleikkausten takia jopa pakkasella, mutta todellisuudessa ansiot nousivat lähes prosentin plussalle. Liukumien osuus oli tuolloin poikkeuksellisen suuri. Tänä vuonna lomarahoja ei enää leikata ja se puolestaan nostaa julkisen sektorin palkkatasoa.

Sopimuspalkat ja liukumat
Antti Parviala / Yle

Valtiovarainministeriössä ennustetaan, että tänä vuonna sopimuskorotukset ovat viime vuotista suurempia. Kaikkiaan ansiontulojen ennustetaankin nousevan kolme prosenttia.

Juttua tarkennettu 5.1.2020 klo 20.33: Keski- ja suurituloisilla kilpailukykysopimuksessa sovittu palkansaajan sosiaalivakuutusmaksujen nousu kiristää verotusta.