Talousasiantuntijat vientiteollisuuden sopimuksesta: Kilpailukyvyn kannalta siedettävä, pelkät prosentit eivät kerro ostovoiman kasvusta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharjun mukaan on tuhon tie, jos ensin nostetaan palkkoja ja vasta sitten mietitään Suomen kilpailukykyä.

ostovoima
Työntekijä konepajalla.
Palkankorotuksen prosentti ei kerro, paljonko kukkaroon lopulta jää – jos edes jää. Lopulliseen summaan vaikuttavat hintojen nousun lisäksi muun muassa verotus sekä Suomen kilpailijoiden ja myös suurimpien vientimaiden taloudellinen tilanne.Jyrki Lyytikkä / Yle

Hurjia kiitoksia ei heru, mutta talousasiantuntijat pitävät eilisiä Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton palkankorotuksia siedettävinä niin palkansaajien kuin yritystenkin kannalta.

Sopimukseen kirjattiin palkankorotuksia yhteensä 3,3 prosenttia, ensimmäiselle vuodelle yleiskorotuksina 1,3 prosenttia ja toiselle vuodelle 1,4 prosenttia. Kyseinen sopimus ja sen palkankorotukset ovat sikäli tärkeitä, että ne näyttävät suuntaa muidenkin alojen tes-neuvotteluille, joita käydään parhaillaan.

Lauantaina sopimuksen synnyttyä Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto totesi palkankorotusten säilyttävän tai jopa hieman lisäävän työntekijöiden ostovoimaa.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen painottaa nyt, että ostovoiman kehityksen kannalta prosenttilukuja tärkeämpää on kokonaiskuva eli se, miten inflaatio, verotus sekä Suomen tärkeimpien vientimaiden, kuten Saksan, taloustilanne kehittyvät.

– Suurikaan nimellinen palkankorotus ei tuota kuluttajan kukkaroon mitään, jos hinnat nousevat samassa suhteessa. Näin on ollut historiassa, reaalinen palkankorotus on jäänyt pienemmäksi.

Näillä näkymin kukkaroon olisi kuitenkin jäämässä Pylkkäsen mielestä jotain, ainakin ennusteiden mukaan joissa inflaation odotetaan pysyvän yhden ja kahden prosentin välillä.

– Meillä on ollut matalaa inflaatiota tässä useamman vuoden ajan, lähestulkoon parikymmentä vuotta. Niin kyllä siinä mielessä reaaliansiot kasvaa pienilläkin palkankorotuksilla.

johtaja Elina Pylkkänen, Palkansaajien tutkimuslaitos
Pylkkäsen mukaan Ruotsissa keskimääräinen palkankorotus on vientiteollisuuden korotusta suurempi, liki kolme prosenttia vuodessa. Suoraa vertailua ei voi kuitenkaan tehdä, sillä Ruotsissa on kruunu ja erilainen inflaatiokehitys.Jari Kärkkäinen / Yle

Kangasharju: "On tuhon tie, jos lähdemme ensin nostamaan palkkoja"

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju kuvailee tulosta siedettäväksi kilpailukyvyn kannalta: kilpailukyky on turvattu, ellei suhdanne maailmalla yllättäen heikkene.

Kangasharjun mukaan sopimus tehtiin kuitenkin väärästä päädystä lähtien.

– Suomi elää viennin tuottavuuden ansiosta. Meidän tulisi ensin huolehtia kilpailukyvystä, ja sitä seuraa kotimainen ostovoima. On tuhon tie, jos lähdemme ensin nostamaan kotimaisesti palkkoja, koska sitten vienti tyssää, ja lopulta loppuvat myös työt kotona.

Pylkkänen huomauttaa, että ostovoima osaltaan myös luo kotimaista työtä ja talouskasvua.

– Toisaalta kotitalouksien ostovoiman kehittäminen on tärkeää ihan sen kotimaisen tuotannon kannalta ja kotimainen palvelukysyntä on erittäin tärkeää, jos ajatellaan kansantalouden kasvua, Pylkkänen vastaa.

Aki Kangasharju
Aki Kangasharju huomauttaa, että korotuksiin tarvitaan katto jo kotimaisten välituottajien hintojen vuoksi: "Vientiteollisuus ostaa kotimaisilta välituottajilta, niiden hinnat eivät saisi nousta liikaa. Eli siinä mielessä pitää katto korotuksissa olla."Mikko Koski / Yle

Sopimuksen synnyttyä lauantaina Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle ilmaisi huolensa työllisyyden kehityksestä. Kangasharju näkee työllisyyden pysyvän ennallaan, mikäli kansainvälinen kehitys pysyy ennakoiduilla raiteilla. Sen sijaan hallituksen työsarkaa se ei tule Kangasharjun mukaan ainakaan helpottamaan.

– Jos kaikki menee niin kuin on ennustettu, eli taantumaa ei tule ja kilpailukyky pysyy, silloin minun mielestäni säilyy myös työllisyys, Kangasharju sanoo.

– Mutta silloin hallituksen täytyy tehdä omilla toimilla ne 60 000 työpaikkaa. Niitä ei tulla tällaisilla sopimuksilla saamaan aikaan, ajatellen että vienti vetäisi niin paljon, että seurauksena uusia työpaikkoja syntyisi markkinaehtoisesti.

Kiky-tunneista luopumista Kangasharju ei välttämättä toivoisi muille aloille.

– Minusta on harmillista, että tässä lähdettiin työajan lyhentämisen linjalle. Jos samaa linjaa jatketaan myös muilla aloilla, lyhenevät Suomen lyhyet työajat entisestään. Meidän pitäisi ennemmin saada lisää työtä eikä vähentää sitä.