Saako automaatio hoitaa oleskeluluvat, lapsilisät ja verot? Näin tehdään jo, vaikka laki puuttuu – oikeusministeri haluaa ison lakiremontin

Jos automaation käyttöä rajoitettaisiin, pelkästään Kelaan tarvittaisiin 2 000 uutta työntekijää.

automaatio
Proviisori palvelee asiakasta apteekissa.
Kelassa tehdään yhden työpäivän aikana 24 000 erilaista etuuspäätöstä muun muassa lääke- ja sairaanhoitokulujen korvaamisesta. Ilman automaatiota työntekijöitä tarvittaisiin kaksi tuhatta nykyistä enemmän. Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Kela tekee täysin automatisoidusti käytännössä jokaista suomalaista koskevia päätöksiä.

Se nopeuttaa päätöksentekoa, säästää työvoimaa ja rahaa, mutta kaikesta huolimatta oikeuskanslerin mukaan (siirryt toiseen palveluun)siinä piilee myös ongelma. Oikeuskansleri vaati ennen joulua Kelalta selvityksen, mihin lakiin Kelan toiminta perustuu.

Apulaisoikeusasiamies katsoo puolestaan, että Verohallinnon tapa käyttää automatisoitua päätöksentekoa on lainvastaista.

Automaatio on tullut pikkuhiljaa viranomaisten päätöksenteon ytimeen myös Maahanmuuttovirastossa.

Automaatio valtasi alaa ennen lakia

Vakiintuneesta käytöstä huolimatta lakiin ei ole kirjattu, missä päätöksissä ja kuinka paljon automaatiota sopii käyttää.

Esimerkiksi Kelassa automaatioon turvaudutaan, kun lasketaan lääkekorvauksia, työttömyyskorvauksia, eläkkeitä ja niiden korotuksia, lapsilisiä ja niin edelleen.

Verottajalla henkilöverotuksen päätöksistä jo 80 prosenttia on automaattisia. Yritysverotuksessa osuus on 90 prosenttia.

Maahanmuuttovirastossa on nähty, että esimerkiksi oleskelulupien jatkamisesta päättäminen on niin yksityiskohtaisesti säänneltyä, että tehtävä on voitu koodata automaation hoidettavaksi.

Kelan pääjohtaja Outi Antila laskee, että jos automaation käyttöä rajoitettaisiin tai jopa kiellettäisiin, Kela tarvitsisi kaksi tuhatta työntekijää nykyisten lisäksi "hoitamaan päätöksentekoruljanssia".

Hintalappu yhteiskunnalle olisi sadan miljoonaan euron luokkaa. Lisäksi päätöksenteko hidastuisi ja esimerkiksi apteekista ei enää saisi kassalla lääkekorvauspäätöstä "sekunnin murto-osassa".

OIkeusministeri Henriksson: Edessä massiivinen lain uudistus

Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen esiin nostama automaatio-ongelma on huomattu myös oikeusministeriössä, sanoo ministeri Anna-Maja Henriksson (r.).

– Asia on nyt ministeriössä selvitettävänä, Henriksson sanoo Ylelle.

Ministerin mukaan "pelisääntöjen on oltava selvät ja kansalaisten oikeusturvasta täytyy pitää huolta", mutta automaatiosta päätöksenteossa ei enää voida luopua.

– Ei meillä ole varaa mennä ajassa taaksepäin ja ruveta tekemään päätöksiä käsin.

Lain säätämisen kannalta ongelma on vain se, että uutta lakia ei pyöräytetä aivan hetkessä niin, että se kattaisi lapsilisät, eläkemuutokset, verovalitukset, työluvat, oleskeluluvat ja niin edelleen.

Uudistus vasta alkumetreillä

Henriksson myöntää että "kenttä on massiivinen", mutta haluaa silti lainmuutokseen vauhtia.

– Ei se saisi olla ylitsepääsemätöntä. Lainsäädännön on elettävä ajassa.

Henriksson toivoo, että tällä hallituskaudella laki saadaan päivitettyä nykyaikaan, mutta vielä ministeriössä ei ole ehditty edes työryhmävaiheeseen.

Vaikka laillinen perusta automaation käytölle on epäselvä, verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura on varmistanut, että verotusta ei sen takia tarvitse ainakaan keskeyttää.

Kela ja Maahanmuuttovirasto odottavat oikeuskanslerin näkemystä siitä, kuinka toimia, kun lakiuudistuskin on vasta lähtökuopissa.