1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Venezuela

Venezuelan kaaos otti jälleen uusia kierroksia, kun Maduron hallinto yritti juonia parlamenttia haltuunsa – Guaidólla yhä tukea kansainvälisesti

Maduron hallinto tuskin uskaltaa edelleenkään kajota Yhdysvaltain tukemaan oppositiojohtajaan Juan Guaidóon, arvioi Suomen entinen Venezuelan-suurlähettiläs Mikko Pyhälä.

Venezuela
Turvallisuusjoukot estivät kansanedustajia pääsemästä parlamenttiin Venezuelassa
Turvallisuusjoukot estivät kansanedustajia pääsemästä parlamenttiin Venezuelassa

Itsevaltaisesti johdetussa Venezuelassa käydään kamppailua demokratian rippeistä. Se näkyi sunnuntaina Caracasissa, kun Venezuelaa hallitsevan Nicolás Maduron tukijat pyrkivät anastamaan opposition hallitseman parlamentin haltuunsa.

Sunnuntain erikoinen tapahtumasarja vaikutti tarkoin suunnitellulta. Maduron hallinto on kovistellut oppositiota jo pitkään ja nyt se pyrki syrjäyttämään noin 60 valtion tunnustaman väliaikaisen presidentin, oppositiojohtaja Juan Guaidón.

Guaidó on vuoden ajan haastanut Maduron valta-asemaa, mutta hän ei ole pystynyt lunastamaan lupauksiaan Maduron viraltapanosta ja vapaiden vaalien järjestämisestä. Guaidó ei ole onnistunut saamaan Venezuelan armeijaa puolelleen, joka yhä tukee Maduroa.

Kaoottisten tapahtumien jälkeen Venezuelassa on tällä hetkellä kaksi kilpailevaa parlamentin puhemiestä, Guaidó ja Maduron tukema Luis Parra.

Maduron asema saattaa kuitenkin vaikeutua, arvioi Suomen entinen Venezuelan-suurlähettiläs Mikko Pyhälä. Muun muassa Yhdysvallat, Kanada, EU ja toistakymmentä Latinalaisen Amerikan maata ovat ilmoittaneet tukevansa yhä Guaidóta.

– Opposition edustajien estäminen saapumasta parlamenttiin oli räikeä normien rikkominen. Jopa Venezuelaa aiemmin tukeneet Argentiina ja Meksiko ovat tuominneet eiliset tapahtumat, Pyhälä kuvaa.

Kansanedustajat ottivat yhteen turvallisuusjoukkojen kanssa
Kansanedustajat ottivat yhteen turvallisuusjoukkojen kanssa pyrkiessään pääsemään sisään parlamenttitaloon Caracasissa 5. tammikuuta.Miguel Gutiérrez / Epa

Turvallisuusjoukot estivät kansanedustajia

Tapahtumat liittyivät parlamentin puhemiehen valintaan. Etukäteen näytti todennäköiseltä, että Guaidólla olisi opposition hallitsemassa parlamentissa riittävästi tukea jatkaa tehtävässä. Guaidón asema väliaikaisena presidenttinä on ollut sidottu parlamentin puhemiehen tehtävään.

Guaidó julistautui Venezuelan väliaikaiseksi presidentiksi tammikuussa 2019. Maduro oli sitä ennen kieltäytynyt luopumasta vallasta, vaikka edeltäneet presidentinvaalit oli maailmalla tuomittu vilpillisinä.

Sunnuntaina Maduron hallinto ei kaihtanut häikäilemättömiä keinoja. Turvallisuusjoukot saartoivat parlamentin ja estivät opposition kansanedustajia pääsemästä parlamentin istuntoon. Vain hallinnolle uskollisia kansanedustajia pääsi sisään.

Väliaikainen presidentti Guaidó yritti päästä paikalle istuntoon kiipeämällä parlamenttialueen korkean takorautaisen aidan yli, mutta sotilaat työnsivät hänet alas.

Sisällä parlamenttirakennuksessa kilpaileva ehdokas, lahjustenotosta syytetty Luis Parra julistautui puhemieheksi ilman laillista äänestystä.

Oppositio syytti hallintoa parlamentaarisesta vallankaappauksessa.

Juan Guiadó vilkuttaa kannattajilleen
Oppositiojohtaja Juan Guaidó vilkutti kannattajilleen vannottuaan parlamentin puhemiehen virkavalan venezuelalaisen sanomalehden toimituksessa.Miguel Gutiérrez / Epa

Hallinto yrittänyt lahjoa oppositiota

Parlamentin ulkopuolelle suljettu oppositio päätyi pitämään parlamentin istunnon El Nacional -sanomalehden toimituksessa. Siellä Guaidó tuli valituksi äänin 100-0 ja myös hän julistautui puhemieheksi.

Guaidón saama enemmistö oli selvä. Venezuelan parlamentissa on 167 paikkaa. Annetuista äänistä 28 oli maanpaossa olevien opposition kansanedustajien valtuuttamien henkilöiden antamia ääniä.

Kansainvälisissä viestimissä on arvioitu, että tapahtumat osoittavat Maduron hallinnon suhtautumisen oppositioon kiristyneen. Pyhälä muistuttaa, että otetta oppositiosta on kiristetty jo aiemmin.

– Huomattava osa opposition laillisesti valituista kansanedustajista on siirtynyt ulkomaille maanpakoon, osa on vangittuina ja joidenkin parlamentaarinen asema on peruutettu, hän kuvaa.

Jo aiemmin Maduron hallinnon on kerrottu pyrkineen lahjomaan opposition kansanedustajia. Luis Parran on väitetty olleen yksi entisistä opposition kansanedustajista, jotka ottivat vastaan hallinnon lahjuksia. Parra on kiistänyt syytökset.

Pyhälä ei usko, että Guaidón asemaan kohdistuu enemmän uhkia kuin tähänkään asti. Maduron hallinto tuskin uskaltaa edelleenkään kajota Yhdysvaltain suojattiin.

– Yhdysvaltain tuen vuoksi Maduro ei ole uskaltanut käydä käsiksi Guaidóon. Guaidón presidentinkanslian kansliapäällikkö on kuitenkin ollut pidätettynä jo puoli vuotta hyvin vaikeissa vankilaoloissa, Pyhälä kuvaa.

Guaidón kannatus on laskenut viime vuoden huippulukemista.

On epäselvää, kuinka tehokkaasti parlamentti pystyy enää toimimaan.

Maduro puhui stadiumin avajaisissa
Venezuelaa johtava Nicolás Maduro puhui kannattajilleen stadiumin avajaisissa 5. tammikuuta.Venezuelan presidentinkanslian välittämä kuva / Epa

"Maduro voi joutua perääntymään"

Maduro itse julisti televisiopuheessa parlamentin saaneen uuden johdon.

– Erittäin korruptoitunut henkilö jättää parlamentin puheenjohtajuuden, hän sanoi viitaten Guaidóon.

Maduro ei kuitenkaan onnistunut vahvistamaan suunnitelmalla asemaansa, arvioi entinen suurlähettiläs Pyhälä.

– Koska Parran valinnassa ei ollut äänestystä, ei sitä voi pitää laillisena parlamentin istuntona. Maduro voi joutua perääntymään tässä, hän sanoo.

Oppositio voitti Venezuelan vuoden 2015 vaalit selvästi. Parlamentti on ollut Venezuelan opposition keskeinen väline Maduron vallan horjuttamisessa.

Maduron hallinto on aiemmin pyrkinyt rajoittamaan parlamentin valtaa perustamalla rinnakkaisen perustuslakia säätävän kansalliskokouksen ja käyttämällä korkeinta oikeutta parlamentin kaikkien toimien mitätöimiseen.

Lähteet: AP, AFP, Reuters