Aukioloaikojen vapautuminen vauhdittanut super- ja hypermarketien myyntiä – sadat pikkukaupat sulkeneet ovensa viime vuosina

Sunnuntaista on vähitellen muodostunut yhä suositumpi ostospäivä.

elintarvikekauppa
Työntekijä täyttää vihanneshyllyä supermarketissa.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Kauppojen aukiolon vapauttamisen jälkeen yhä useampi suomalainen käy ostamassa ruokansa Prisman ja K-Citymarketin kaltaisista hypermarketeista tai hieman pienemmistä supermarketeista.

Vuodesta 2016 alkaen isot kaupat ovat voineet olla auki yötä myöten, ja entistä useampi suomalainen tekee ostoksia sunnuntaisin tai myöhään illalla.

Aukiolojen vapauttamisesta ovat hyötyneet eniten suuret, yli tuhannen neliömetrin supermarketit. Niiden yhteenlaskettu myynti on kasvanut noin 20 prosenttia vuoden 2015 tasolta, ilmenee Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) tilastoista.

Kasvuvauhti on ollut kaksinkertainen koko päivittäistavarakauppaan verrattuna. PTY:n toimitusjohtaja Kari Luoto uskoo aukiolojen vapauttamisen olleen keskeinen syy siihen, että myynti on kasvanut nimenomaan suurissa supermarketeissa.

– Ne ovat parhaiten pystyneet hyödyntämään lisääntyneet aukiolotunnit liiketaloudellisesti, Luoto sanoo STT:lle.

Kaikkein isoimmat hypermarketit, kuten Prismat ja K-Citymarketit, eivät ole pystyneet kasvattamaan myyntiään aivan yhtä reippaasti aukiolojen vapautumisen jälkeen. Luoto arvelee yhdeksi syyksi sitä, että supermarketit ovat tiiviimmin kiinni asutuksessa. Kuluttajilla saattaa olla vähemmän halua lähteä iltaostoksille isoon peltomarketiin, jollaisia osa hypermarketeista on.

Kauppojen aukioloajat vapautuivat vuoden 2016 alusta eli neljä vuotta sitten. Muutos vaikutti etenkin yli 400 neliömetrin kauppoihin, joiden aukiolo oli aiemmin ollut rajoitettua ilta- ja yöaikaan sekä juhlapyhinä.

Pienten kauppojen verkosto kutistunut

Kun aukiolon rajoitukset poistuivat, pienet kaupat menettivät kilpailuvaltin, jonka laajemmat aukiolot olivat niille tarjonneet.

– Vanha lainsäädäntö oli synnyttänyt meille Suomeen ehkä vähän keinotekoisen pienten kauppojen verkoston, joka ei vastannut markkinatalouden kysyntää, Luoto sanoo.

Aukiolojen vapautumisen jälkeen pienten, alle 400 neliön kauppojen yhteenlaskettu myynti on supistunut. Pudotus on ollut rajuin alle sadan neliön pienmyymälöissä, joiden myynnistä on kadonnut noin viidesosa.

Viime vuosien aikana Suomessa on suljettu satoja pienempiä myymälöitä. On kuitenkin vaikea sanoa, kuinka moni pikkukauppa on lopettanut aukiolojen vapautumisen vuoksi. Kaupan alalla on jo vuosikaudet jyllännyt kehitys, jossa myymälöiden määrä vähenee ja niiden keskimääräinen koko kasvaa.

S-ryhmän vähittäiskaupan kaupallisen johtajan Ilkka Alarodun mukaan aukioloaikojen vapauttamisella ei ole ollut suoraa vaikutusta pienten kauppojen määrän vähenemiseen.

– En lue sitä aukiolon laajenemisen aikaansaamaksi, sillä trendi on ollut olemassa pitkän aikaa ja se liittyy myös kaupungistumiseen.

Hän uskoo, että kaupan siirtyminen isompiin myymälöihin jatkuu, vaikkakin suurin vähennys pienten kauppojen määrässä on jo tapahtunut, kun heikosti kannattavat myymälät ovat nyt pudonneet pois.

– Pienemmilläkin myymälöillä on mahdollisuuksia elää, sillä niitä tarvitaan lähikauppoina ja täydennysostopaikkoina ja maaseudulla myös varsinaisina ostopaikkoina.

Valmisaterioiden myynti kasvanut

Sunnuntaista on kauppojen aukioloaikojen vapauttamisen jälkeen vähitellen tullut jopa yhtä suosittu ostospäivä kuin normaaleista arkipäivistä.

– Se on kasvanut lähelle pienimpiä arkipäiviä myynniltään, Alarotu sanoo.

Myös esimerkiksi Lidlin asiakkaat hyödyntävät yhä enemmän sunnuntain aukioloa. Lidlin Etelä-Suomen-aluejohtajan Antti Partasen mukaan asiakkaiden ostoskori ei sunnuntaina eroa normaalista arkipäivästä.

– Sunnuntaina ihmiset valmistautuvat tulevaan arkiviikkoon, Partanen kuvailee.

Alarodun mukaan myös lauantai-illoista on tullut suosittuja. Aiemmin isommat kaupat eivät saaneet olla auki lauantaina iltakuuden jälkeen.

Esimerkiksi Joensuun keskustan K-Citymarketissa kaikki myöhäiset iltatunnit ovat suosittuja, riippumatta päivästä.

– Meillä valmisaterioiden ja puolivalmiiden einesten myynti on kasvanut. Arvelemme sen johtuvan siitä, että uusia aukiolotunteja käyttävät nimenomaan alle 25-vuotiaat, sanoo kauppias Rauno Törrönen.

Partasen mukaan Lidl on halunnut edetä aukiolojen laajentamisessa varovaisemmin kuin jotkin muut toimijat.

– Haluamme, että jokainen tunti on itsessään hyvä ja kannattava.

Hänen mukaansa aukioloajat muuttuvat ja mukautuvat vastaisuudessa ihmisten kuluttajakäyttäytymisen muutoksen mukana vuosittain.

Muutoksella vähäinen vaikutus työllisyyteen

Poliittisessa keskustelussa oikeistohallitus perusteli aukioloaikojen vapauttamista osin kuluttajien mahdollisuuksilla, mutta osin myös uskoi sen tuovan lisää työtä.

Keväällä 2018 julkaistussa työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä todettiin, että aukiolojen vapautuksella oli toistaiseksi ollut kohtalaisen vähäinen vaikutus kaupan alan työllisyyteen. Selvityksen mukaan oli kuitenkin heikkoa näyttöä siitä, että aukiolojen vapautus on voinut kasvattaa määräaikaisten työntekijöiden määrää kaupan alalla.

S-ryhmän kaupoissa ja Lidlissä aukiolojen pidennys on lisännyt työtuntien määrää, ketjuista kerrotaan.

Alarodun mukaan S-ryhmän kaupoissa on pystytty tarjoamaan aiempaa enemmän työtunteja sekä uusille että vanhoille työntekijöille. Lidlissä keskimääräistä sopimustuntirakennetta on voitu nostaa.

– Silloin kun työntekijöiden määrä kasvaa, joustavuutta on enemmän porukassa isommillakin sopimustunneilla, Partanen kuvailee.

Haastateltujen mukaan lisälliset tunnit pyhinä sekä ilta- ja yöaikaan ovat kelvanneet työntekijöille hyvin.

Keskustele aiheesta kello 22:een saakka jutun lopussa.

Lue myös:

Ruokakauppa on yhä pidempään auki: Työtunteja tuli rutkasti lisää, mutta myyjien osa-aikatyö yleistyi

Jättikaupat kuorivat hyödyt aukioloaikojen vapauttamisesta – työllisyys ei parantunut