Korkeassa kerrostalossa ei kannata odotella palokunnan tuloa – tornitalon asukkaan pitää opetella uudet säännöt hätätilanteisiin

Palokunnan nostolava ei yllä korkeimpien rakennusten ylimpiin kerroksiin, mutta asukkaat voivat pelastautua ulkoportaita pitkin.

pelastustoiminta
Tornitalo ja nosturi Tampereella
Pelastuslaitosten nostolava-autot eivät yllä korkeimpien tornitalojen ylimpiin kerroksiin. Jo pelastusteiden ahtaus ja väärin pysäköidyt autot voivat asettaa haasteita isoille nostolava-autoille. Kuvituskuva.Jani Aarnio / Yle

Suomi on ollut pitkään matalan rakentamisen maa. Nyt tilanne on muuttumassa. Varsinkin isoimmissa kaupungeissa kurkotetaan kerros kerrokselta yhä korkeammalle.

Ylöspäin kohoavat asuinrakennukset asettavat uudenlaisia haasteita talon asukkaille.

Tällä hetkellä Suomen korkein asuinrakennus on 134 metriin kohoava Majakka Helsingin Kalasatamassa. Suomen ensimmäisessä pilvenpiirtäjässä on 35 kerrosta ja 282 huoneistoa. Majakka valmistui vuoden 2019 lopulla, mutta yhä korkeampia rakennuksia on suunnitteilla.

Yli 8-kerroksisten kerrostalojen asukkaiden pitäisi pystyä pelastautumaan hätätilanteessa tarvittaessa jo ennen palokunnan paikalle tuloa. Tätä varten talossa on oltava ajantasainen pelastussuunnitelma.

– Pelastussuunnitelman tulee olla kaikkien asukkaiden tiedossa. Mitä ylempänä ollaan, ja jos poistumisteitä on useampia, asukkaan pitää tietää miten toimia, sanoo Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Mika Haverinen.

16-kerroksinen Siltavahti on yksi Oulun korkeimmista rakennuksista. Keskellä olevat kierreportaat toimivat uloskäyntinä hätätilanteessa.
16-kerroksinen Siltavahti on yksi Oulun korkeimmista rakennuksista. Keskellä olevat kierreportaat toimivat toisena uloskäyntinä hätätilanteessa.Juha Hintsala / Yle

8-kerroksisissa rakennuksissa perinteinen ohje on, että tulipalon sattuessa pysytään omassa huoneistossa ja siellä ollaan niin kauan kunnes palokunta tulee päästämään pois.

Yli 8- kerroksisissa taloissa on kaksi erillistä poistumisreittiä. Silloin pelastautuminen tapahtuu lähtökohtaisesti omatoimisen pelastautumisen kautta. Asuinhuoneistosta pääsee poistumaan joko sisäisen palolta suojatun portaikon tai ulkoisen kylmäportaikon kautta.

Olennaista on, että jokainen muistaa sulkea lähtiessään asuntonsa oven palo- ja savukaasujen leviämisen estämiseksi.

Turvallisuus ei ole pelkästään nostolava-autojen varassa

Myös pelastuslaitokset ovat varautuneet pelastamaan ihmisiä yhä korkeammalta. Korkeamman rakentamisen yleistyminen ei kuitenkaan pelota pelastusalan ammattilaisia.

– Eivät ne sen haasteellisimpia ole kuin matalatkaan rakennukset, sanoo Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Mika Haverinen.

Suomen pelastusalan keskusjärjestön johtavan asiantuntija Kari Telarannan mukaan pelastustoimen valmiudet ovat tällä hetkellä kohtuullisen hyvät kaupungeissa, joissa on korkeita rakennuksia.

Nykyisin pelastuslaitosten nostolava-autot ulottuvat yleensä 8–10 asuinkerrokseen, mutta tornitalojen turvallisuus ei ole kiinni korkealle ulottuvista autoista. Itse rakennus on suunniteltu niin varmaksi, että asukkaiden turvallisuus ei jää nostolava-autojen varaan.

– Meillä ei ole mahdollisuutta pelastaa ihmisiä puomitikasautolla kuudennestatoista kerroksesta. Kalusto ei yllä niin korkealle. Tällainen rakennus on varmistettu toisella portaikolla niin, että asukkaat pääsevät poistumaan sieltä itse, kertoo Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palotarkastusinsinööri Jarkko Heikkinen.

Mitä korkeammalle mennään, sitä enemmän haasteita

Oulu on hyvä esimerkki siitä, miten perinteisesti matalarakenteisen kaupungin pelastuslaitos on joutunut suhtautumaan uusiin rakennuksiin. Korkeimmat asuinrakennukset olivat pitkään 8-kerroksisia. Nyt talot ovat jopa 16-kerroksisia, ja korkeampia tornitaloja on suunnitteilla.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella on kaksi puomitikasautoa. Ne yltävät parhaimmillaan 8–10 kerrokseen. Pelastuspäällikkö Mika Haverisen mukaan valmiudet korkeissa rakennuksissa sattuviin hätätilanteisiin ovat tällä hetkellä kohtuulliset.

– Pelastuslaitoksen ajoneuvokalustolla ei aivan ihmeitä tehdä. Mutta luonnollisesti seuraamme kehitystä ja mietimme, onko tarvetta vielä korkeammalle ulottuville ajoneuvoille, kertoo Haverinen.

Joillakin pelastuslaitoksilla on korkeammalle ulottuvia autoja, joita käytetään esimerkiksi teollisuuspalojen sammuttamiseen. Niillä ei kuitenkaan yleensä sammuteta asuintalojen paloja.

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen puomitikasauton käyttöä harjoitellaan säännöllisesti.
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palomiehet Jouni Hakkarainen ja Mikko Ronkainen harjoittelevat nostolava-auton käyttöä.Juha Hintsala / Yle

Haverisen mukaan rakentamismääräykset ovat paloturvallisuuden kannalta ensisijainen ratkaisu.

Yli 8-kerroksisissa taloissa on oltava niin sanottu kuivanousu. Porraskäytävään on asennettu rakennusvaiheessa sammutusvesiputki, joka siirtää vettä ylös palon sammuttamiseksi. Se nopeuttaa pelastuslaitoksen toimintaa esimerkiksi huoneistopaloissa.

Lisäksi yli 10-kerroksisissa taloista löytyy sekä palomieshissejä että automaattisia sammutuslaitteistoja. Hissit on toteutettu niin, että niissä on erillinen sähkösyöttö. Palomiehet voivat käyttää näitä hissejä onnettomuustilanteessa.

Tiedätkö miten pitää toimia esimerkiksi tulipalon sattuessa? Keskustelu on auki kello 22:een saakka!