Armeijan ilmainen johtajakoulutus houkuttaa nuoria – naisia ajaa sisäinen palo, mutta myös tv-sarja on saanut jättämään hakupaperit

Valtaosa johtajakoulutuksen käyneistä uskoo, että koulutuksesta on hyötyä myös siviilielämässä.

puolustusvoimat
Alikersantti Emilia Jaakkola tekee varustarkastusta uusille alokkaille Parolannummella.
Alikersantti Emilia Jaakkola sai oman ryhmänsä johtaakseen, kun vuoden ensimmäinen saapumiserä ilmoittautui palvelukseen loppiaisena.Dani Branthin / Yle

Armeijan alku jännittää monia alokkaita, mutta he eivät ole ainoita kasarmilla, jotka ovat uuden edessä – johtajakoulutuksessa olevat saavat ensimmäistä kertaa oman ryhmänsä kaitsettavakseen aloittaen puoli vuotta kestävän johtajakautensa.

Armeija on yksi harvoista paikoista, jossa alle kaksikymppiset kohoavat johtajiksi. Vaikka armeijassa harjoitellaan sodanaikana toimimiseen, noin kahdeksankymmentä prosenttia koulutuksen saaneista vastasi viime vuonna palautekyselyssä uskovansa, että puolustusvoimien johtajakoulutuksesta on jotain hyötyä myös siviilissä.

Johtajapaikat kiinnostavat erityisesti naisia. Suurin osa astuu armeijan saappaisiin sisäisen palon ajamana, mutta jopa Naissotilaat-sarja on saanut osan naisista lähettämään hakupaperinsa.

Armeijassa johtajakoulutus on suurimmaksi osaksi käytäntöä

Loppiaisena uuden saapumiserän nuoria kävelee harmaan Parolannummen kasarmialueen läpi ilmoittautumaan palvelukseen. He saavat pian oman ryhmänjohtajan, joka tulee opettamaan heitä seuraavien kuukausien ajan.

Yksi uusista johtajista on alikersantti Emilia Jaakkola. Vielä puoli vuotta sitten hän oli alokas, nyt 10–15 ihmisen ryhmäjohtaja.

Jaakkola on valmistautunut päivään jo kahden viikon ajan. Päätös jatkaa johtajakoulutukseen oli Jaakkolalle itsestään selvä, sillä hän ajatteli näin saavansa enemmän irti palveluksesta.

Ensimmäisellä viikolla ryhmänjohtajien tärkeimpänä tehtävänä on opastaa alokkaat talon tavoille. Jaakkola on varma, että uusia saapujia jännittää armeijan aloittaminen paljon enemmän kuin häntä johtajana olo.

– Tietenkin vähän jännittää, koska nyt minä olen vastuussa tästä porukasta. Ei voi mennä niin paljon joukon mukana kuin mitä ennen.

Alikersantti Emilia Jaakkola tekee varustarkastusta uusille alokkaille Parolannummella.
Ensimmäisenä päivänä uudet alokkaat saavat varusteensa. Yhdessä käydään läpi, että säkistä löytyy kaikki tarpeellinen.Dani Branthin / Yle

Ennen lopullista valintojen julkaisua Jaakolalla ei ollut täyttä varmuutta koulutukseen pääsemisestä, vaikka hänen oma ryhmänjohtajansa oli arvellut Jaakkolan jatkavan koulutukseen.

Panssari-ilmatorjuntapatterin päällikkö, kapteeni Jukka Toivonen kertoo, että oma halukkuus on erittäin tärkeää kun johtajakoulutukseen valitaan henkilöitä. Henkilökunnan täytyy 6–8 viikon aikana oppia tuntemaan uudet alokkaat niin hyvin, että osaavat tehdä valintoja siitä, ketkä ovat sopivia johtajakoulutukseen.

Johtajakoulutus armeijassa painottuu käytännön tekemiseen. Koulutuksessa jokainen johtaa vuorollaan muita koulutettavia. Oppilaat suunnittelevat ja toteuttavat toisilleen esimerkiksi liikuntaharjoituksia ja aseen, kuten rynnäkkökiväärin, käsittelyä.

Johtaminen on niin armeijassa kuin siviilissäkin sopeutumista

Unettomien öiden ja rankkojen tehtävien keskellä Jaakkola uskoo, että hän on saanut jonkinlaisen käsityksen siitä, millainen on hyvä johtaja.

– Eiköhän se semmoinen ole, että osaa ottaa kaikki huomioon tasavertaisina, osaa motivoida, auttaa ja johtaa määrätietoisesti, mutta ei ole kuitenkaan liian tiukka tai valita turhista asioista.

Armeijassa kuri on yhä tärkeää johtamisessa, sillä tavoitteena on kouluttaa ihmisiä toimimaan sodassa. Silti yli kolme neljästä johtajakoulutuksen käyneistä uskoo, että koulutuksesta on hyötyä myös siviilielämässä. Myös Jaakolan mielestä koulutuksesta on tullut hyviä eväitä tulevaisuuteen.

– Varsinkin jos haluaa johtajatehtäviin, niin me olemme saaneet koulutuksen johtamiseen ja kouluttamiseen. Varmasti muistakin oppimistani taidoista on hyötyä: olen oppinut suunnittelemaan asioita, olen saanut paljon itsevarmuutta ja esiintymistaitoja.

Panssari-ilmatorjuntapatterin päällikkö Jukka Toivonen istuu työhuoneessaan Parolannummella.
Panssari-ilmatorjuntapatterin päällikkö, kapteeni Jukka Toivonen on antanut koulutusta uusille ryhmänjohtajille. Tärkeitä ovat ryhmänjohtajien omat muistikuvat peruskaudeltaan, jotta he eivät toistaisi samoja virheitä kuin omat ryhmänjohtajansa.Dani Branthin / Yle

Toivosen mielestä armeijajohtamisessa ei ole kauheasti eroa siviilijohtamiseen, sillä molemmissa johtajan täytyy sopeuttaa tapaansa johtaa tilanteen mukaan.

– Johtajan täytyy sopeutua siihen, millainen oma joukko on. Täälläkin painotetaan, että on olennaista tuntea omat alaisensa. Silloin pystyy löytämään heistä vahvuuksia ja havainnoida heikkouksia. Silloin tietää kuka pystyy tekemään tietyn tehtävän.

Jaakkola toivoo pääsevänsä opiskelemaan oikeustiedettä. Vaikka tulevaisuus ei välttämättä veisi johtotehtäviin, aikoo hän lisätä kokemuksensa CV:hen.

Naiset rynnivät johtajakoulutukseen

Alikersantti Jaakkolan tavoin yli kaksi kolmesta vapaaehtoiseen asepalvelukseen astuvista naisista jatkaa johtajakoulutukseen. Se on suuri luku, sillä miehistä koulutukseen jatkaa vajaa joka kolmas. Kapteeni Toivonen arvelee, että monet naiset ovat halukkaita käymään koulutuksen, koska he näkevät siitä olevan hyötyä heille tulevaisuudessa.

Naisten määrä armeijassa on kasvanut ylipäätään viime vuosina: kun vuonna 2016 palveluksen aloitti noin kuusisataa naista, viime vuonna heitä oli yli tuhat.

Puolustusvoimat on selvittänyt, mitkä ovat naisille tärkeimmät seikat, jotka ovat saaneet hakemaan armeijaan.

Ylivoimaisin syy on oma kiinnostus, jonka on vastannut kyselyssä lähes kolmannes. Joka viides on halunnut jättää hakemuksen, koska ajattelevat siitä olevan hyötyä tulevaisuudessa.

Muita suuria syitä kyselyssä on ollut isäinmaalliset ja aatteelliset syyt, haku kokea uutta, toiveena ammatti puolustusvoimissa sekä perheelliset syyt.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että kyselyssä yksi prosentti on vastannut hakemuspäätökseensä vaikuttaneen televisiosarja Naissotilaat. Sarjasta kuvataan parhaillaan kolmatta kautta. Sarja kilpailee toista kertaa Venla-palkinnosta, joka jaetaan viikon kuluttua perjantaina.

Alikersantti Emilia Jaakkola tekee varustarkastusta uusille alokkaille Parolannummella.
Emilia Jaakkola auttaa alokkaita uusien varusteiden kanssa. Ensimmäisten päivien aikana ryhmänjohtajan tärkein tehtävä on opettaa talon tavoille.Dani Branthin / Yle

Jaakkola on itse katsonut sarjaa muutamia kertoja nähdäkseen kuinka todenmukaisen kuvan sarja antaa armeijaelämästä. Jaakkolan mielestä sarjan antama kuva harjoituksista on oikea, mutta vain pintaraapaisu arkielämästä kasarmilla.

Kai se on niin, ettei kuuden herätysten, sotkun munkkien tai joukkuehengen tunnelmaa pysty välittämään ruudun läpi.

Voit keskustella aiheesta kello 18:00 saakka.