Analyysi: Kulmunilla on puoli vuotta aikaa kääntää keskustan kurssi – Saarikko antoi moniselitteisen vastauksen puheenjohtajan haastamisesta

Keskustan johtoon syyskuussa valitulla Katri Kulmunilla on puoli vuotta aikaa kääntää keskustan kannatus nousuun, arvioi politiikan toimittaja Pekka Kinnunen.

Annika Saarikko
Keskustan edustajat Annika Saarikon johdolla saapumassa Säätytalolle hallitusneuvotteluihin
Keskustan kannatuksen jatkuva alamäki tuo Annika Saarikon (kuvassa keskellä) eteen kysymyksiä puheenjohtajaehdokkuudesta. Kuvassa Saarikko saapuu Rinteen hallituksen ohjelmaneuvotteluihin toukokuussa 2019.Pekka Tynell / Yleisradio

Puheenjohtajan vaihdos ei ole katkaissut keskustan kuoleman kierrettä.

Juha Sipilä johti keskustan viime kevään eduskuntavaaleissa historiallisen heikkoon tulokseen, ja uuden keskustajohtajan Katri Kulmunin alkuaskelilla keskustan kannatus on jatkanut syöksyään alaspäin.

Keskustan kohtalon hetkiä elettiin myös vuoden 2011 eduskuntavaalitappion jälkitunnelmissa.

Sipilä-ilmiö peitti rakenteelliset ongelmat

Juha Sipilän nousu puoluejohtajaksi ja politiikan ilmiöksi lennätti keskustan pääministeripuolueeksi vielä keväällä 2015, mutta sen jälkeen keskusta on hävinnyt kaikki vaalit.

Sipilä-ilmiö peitti hetkeksi keskustan 2000-luvun ongelmat.

Äänestäjät keskittyvät keskustalle vaikeille eteläisen Suomen alueille, ja perussuomalaiset vahvistaa asemiaan keskustan perinteisillä tukialueilla Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Taistelu politiikan keskikentän liikkuvista äänestäjistä kiristyy, kun vihreät on kasvanut vahvaksi vaihtoehdoksi koko maassa.

Heikko kannatus kaivaa maata puoluejohdon alta

Kun puoluejohdon vaihdos ei ole tuonut keskustalle nopeaa käännettä parempaan, tyytymättömyys kasvaa. Kuntavaalit ovat edessä jo keväällä 2021, eikä uudella puoluejohdolla ole rajattomasti näytön aikaa.

Kulttuuri- ja tiedeministerin tehtävästä kesällä perhevapaalle jäänyt Annika Saarikko (kesk.) ilmoitti vielä syyskuun alussa keskustan ylimääräisen puoluekokouksen aattona, että hän ei aio asettua puheenjohtajaehdokkaaksi kesäkuun 2020 puoluekokouksessa.

Keskustaveteraani Tytti Isohookana-Asunmaa oli epäillyt Saarikon motiiveja, kun tämä oli asettunut puoluekokouksen alla tukemaan Kulmunin kilpailijan Antti Kaikkosen valintaa keskustan johtoon.

Puoluekokouksen aattona kuumentuneessa ilmapiirissä Saarikko torjui epäilyjä, että Kouvolan puoluekokouksessa olisi valittu vain pätkäpuheenjohtaja odottamaan tulevaisuuden puheenjohtajasuosikkina pidetyn Saarikon paluuta perhevapaalta.

Saarikko: Puheenjohtajakysymys ei ajankohtainen

Tänään Yle radio yhden ykkösaamussa Saarikko joutui jälleen vastaamaan kysymykseen, harkitseeko hän missään tilanteessa mahdollisesti asettuvansa puheenjohtajaehdokkaaksi keskustan seuraavassa puoluekokouksessa.

– Aikaa Kouvolan kokouksesta on kulunut kovin vähän, ja puolue valitsi johtajakseen Katri Kulmunin. Meidän kaikkien tärkein tehtävä on tukea häntä, että hän voisi tässä tehtävässä täysimääräisesti onnistua. Se on oleellista juuri nyt, Saarikko vastasi.

Jatkokysymykseen – voiko olla, että hän joutuu harkitsemaan vielä uudestaan, Saarikolta tuli moniselitteinen vastaus.

– Minun tärkein tehtäväni tällä hetkellä on tehdä omalta paikaltani kaikkeni, että keskusta voi onnistua ja menestyä ja olla ihmisten silmissä tunnistettava.

– Keskityn ilolla siihen ratkaisuun, jota pidin arvojeni pohjalta oikeana, että olen saanut viettää aikaa pienen vauvan ja toisen poikamme kanssa eli tuohon kysymykseen: en pidä sitä ajankohtaisena ja sitä ei tarvitse pohtia, Saarikko väisti kysymyksen.

Hallitukseen osallistuminen jakoi keskustan rivit

Ykkösaamun haastattelussa Saarikko puolusti voimakkaasti keskustan osallistumista ensin Antti Rinteen (sd.) ja nyt Sanna Marinin (sd.) johtamiin punamultahallituksiin.

– No minusta se ei ollut virhe, mutta se on virhe, jos me asiaa vieläkin emmimme. Kyllä se minusta jossain keskusteluissa kumpuaa aina jotenkin rivien välistä esiin, että olikohan tämä viisasta. Että joko hallituksessa ollaan tai ei olla, Saarikko linjasi.

Ykkösaamun keskusteluun osallistunut entinen puoluesihteeri Pekka Perttula piti virheenä, että keskusta lähti suuren vaalitappion jälkeen hallitukseen. Perttula arvioi, että äänestäjien on ollut vaikea ymmärtää asiaa.

Saarikko: Keskustan sitouduttava hallitusyhteistyöhön

Saarikon mielestä keskustan sitoutuminen hallitusyhteistyöhön on ollut syksyn aikana epäselvää.

– Saimme hyvän ohjelman ja siihen pitää nyt sitoutua. Ja uskon, että tämä tapahtuu, mutta kyllä tämä syksyn mittaan minusta vielä vähän kysymysmerkin omaista osittain oli, Saarikko ihmettelee ja kuulostaa aivan puoluejohtajalta.

Saarikon mukaan punamultayhteistyöstä tulee väistämättä myös osa sitä kuvaa, joka keskustasta nyt rakentuu.

– Nyt on mahdollisuus kirjoittaa uusiksi, mitä punamultayhteistyö tarkoittaa 2020-luvulla, Saarikko kuvaili.

Oman linjan löytäminen keskustan kohtalon kysymys

Ensi kesänä perhevapaalta ministeriksi palaava Saarikko toivoo keskustelua ja pohdintaa keskustan tulevaisuudesta.

– Sellaista syväpohdintaa uskon ja tiedän, että puheenjohtaja joukkueelta nyt toivoo, eikä hän pysty eikä halua tehdä sitä yksin. On väärin ajatella, että kaikki johtuisi ja pitäisi nousta vain yhden ihmisen nojalla. Kyllähän se on iso joukkuetyö ja ainakin itse olen sanonut olevani siinä kaikin tavoin käytettävissä, jos niin toivotaan, Saarikko vakuutti.

Aluepolitiikassa Saarikko varoitti rajoittumasta vain Pohjois- ja Itä-Suomen puolueeksi. Saarikon mielestä tärkeää on palauttaa liikkuvien äänestäjien luottamus myös Etelä-Suomessa ja suurissa kaupungeissa.

Keskustalaiset näkevät uhkakuvana poliittisen keskustelun kärjistymisen vain ääripäiden välille. Keskustan maltillinen sillanrakentajan rooli jauhautuu siinä murusiksi.

Lue myös:

Annika Saarikko: "En aio asettua puheenjohtajaehdokkaaksi Vantaan puoluekokouksessa 2020"

Pekka Juntin kolumni: Keskustan kannatus sakkaa, koska tilannekuva maaseudusta on väärä