Venäjän keisarin ikivanhasta kalastusmajasta tuli yllättäen hitti Suomessa – takoi tasaisten vuosien jälkeen kovat kävijäluvut

Kotkan Langinkosken Keisarillinen kalastusmajan aukioloa pidennetään tänä vuonna.

museot
Kolme ihmistä tutkimassa opastaulua suuren punertavan hirsirakennuksen kulmalla vehreässä puistoympäristössä.
Keisarillisen kalastusmajan kävijämäärä on kasvanut vuosi vuodelta.Miina Sillanpää / Yle

Langinkosken Keisarillisen kalastusmajan suosio on kääntynyt uuteen nousuun.

Venäjän keisariparin rakennuttamassa majassa Kotkassa vieraili viime vuonna 12 431 kävijää, mikä on enemmän kuin pitkään aikaan kalastusmajan historiassa. Kävijämäärät ovat viime vuosikymmeninä liikkuneet noin 10 000:n tuntumassa.

– Uskon, että yksi syy suosioon on se, että ihmiset ovat nykyään kiinnostuneita aineettomasta kuluttamisesta ja totta kai myös omasta historiastaan, vs. ylijohtaja Tiina Mertanen Suomen kansallismuseosta arvioi.

Ensi kesänä Keisarillista kalastusmajaa pidetään auki toukokuun alusta syyskuun loppuun. Tähän saakka museon ovet on pantu säppiin aina elokuun päätteeksi.

Langinkosken kuohut
Langinkoski on Kymijoen koski. Kymijoki laskee Suomenlahteen.Juulia Tillaeus / Yle

Aleksanteri III rakennutti

Langinkoski on historiallisesti arvokas kohde, joka tunnetaan Venäjän keisarien kesänviettopaikkana.

Keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna vierailivat Kymijoen varrella Langinkoskella kesällä 1887 ja ihastuivat villinä ryöppyävään ja lohia vilisevään koskeen. Keisaripari rakennutti kosken äärelle kalastusmajan.

Aleksanteri III menehtyi vuonna 1894 munuaistulehdukseen vain 49-vuotiaana. Valtaan astunut Nikolai II ei innostunut kalastuksesta. Hän vieraili Langinkoskella vain kerran, vuonna 1906.

Suomen itsenäistyttyä kalastusmaja siirtyi valtion omistukseen, ja Langinkoskiseura aloitti majalla museotoiminnan 1950-luvulla. Rakennus on entisöity lähes samanlaiseksi kuin se oli valmistuttuaan.

Viime vuodet Keisarillinen kalastusmaja on ollut Suomen kansallismuseon hoidossa. Samalla museon kävijämäärät ovat olleet uudessa nousussa.

Aiemmat isot kävijäryntäykset koettiin 1970–90-luvuilla. Tuolloin kalastusmajalla vieraili paljon luokkaretkeläisiä. Huippuvuosi oli 1990, jolloin kävijämääräksi kirjattiin peräti 32 000 kävijää.

Neljä ihmistä jonossa nousemassa suuren, punertavan hirsirakennuksen portaita.
Kalastusmaja on entisöity lähes alkuperäiseen ulkomuotoonsa.Miina Sillanpää / Yle Kotka

Ennätysmäärä ulkomaalaisia

Keisarillisen kalastusmajan viime vuosi oli ennätyksellinen muutenkin kuin kävijöiden määrässä mitattuna: ulkomaalaisten vieraiden osuus oli kalastusmajalla korkeampi kuin missään muussa kansallismuseon kohteessa.

Langinkosken kävijoistä peräti 34 prosenttia oli ulkomaalaisia. Muissa kansallismuseon kohteissa ulkomaalaisten vieraiden osuus vaihtelee 3:n ja 20:n prosentin välillä.

Suurin osa Keisarillisen kalastusmajan ulkomaalaisista vieraista tuli Venäjältä, mutta Suomen kansallismuseon vs. ylijohtajan Tiina Mertasen mukaan paljon oli myös keskieurooppalaisia vieraita.

Suomen kansallismuseon kohteissa kävi viime vuonna yhteensä 762 481 vierasta. Kyseessä on museoperheen kaikkien aikojen ennätyslukema. Keisarillisen kalastusmajan ohella kävijämäärä kasvoi merkittävästi Hämeen linnassa ja Louhisaaressa sekä Olavinlinnassa ja Seurasaaressa.

kalastusmajan portti
Kalastusmajalle kuljetaan jykevästä portista.Kirsi Lönnblad / Yle