Miten "kiky-korvaaja" eli uudenlaiset lisätunnit oikein toimivat ja miten niitä voidaan kokeilla? Tässä viisi keskeistä kohtaa

Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden tuoreessa työehtosopimuksessa on mahdollisuus sopia korkeintaan 170 lisätunnista vuodessa ilman ylityölisiä. Onko mallista todellista hyötyä yrityksille ja palkansaajille?

työehtosopimukset
kaksi miestä työssään konepajalla
Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton uusi työehtosopimus antaa mahdollisuuden sopia yli kuukauden lisätyöstä normaalin työajan päälle tavallisella tuntipalkalla. Mårten Lampén / Yle

Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden lauantaina solmima vientialan työehtosopimus, joka saatiin maaliin vaikeiden neuvottelujen jälkeen, on jo herättänyt kummastusta 170 tunnin lisätyöajan osalta. Uuden liittosopimuksen merkitys on iso, sillä sitä pidetään muiden liittokierrosten päänavaajana.

Sopimuksessa on kirjaus lisätyöajasta, joka mahdollistaa pidemmän säännöllisen työajan tekemisen työntekijän normaalilla tuntipalkalla sopimuskauden eli kahden vuoden ajan. Kyse on toistaiseksi työaikakokeilusta.

Ohessa muutama keskeinen kohta työaikakokeilusta ja sen käytännön merkityksestä palkansaajille ja työnantajille.

1. Miksi työaikakokeilu kiinnostaisi nyt, kun siihen ei ole haluttu tarttua aiemmin?

Vastaava kokeilu oli Teollisuusliiton (Metalliliitto silloin) ja Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa 6,5 vuotta, vuosina 2007–2013, mutta sitä ei käytetty lainkaan, sanoo Teollisuusliiton sektorijohtaja Jyrki Virtanen.

– Puolenkymmentä yritystä kyseli mahdollisuudesta tulla mukaan kokeiluun, mutta kukaan ei siihen kuitenkaan lähtenyt, Virtanen sanoo.

Teknologiateollisuuden työmarkkina-asiantuntija Aapo Heikurainen sanoo, että maailma oli kymmenen vuotta sitten eri asennossa ja Suomessa oli toisenlainen tilanne. Nyt korostuu osaajapula.

Heikuraisen mukaan uudesta työaikakokeilusta on tullut useita kyselyjä.

– Se kielii siitä, että kentällä on tarvetta työaikajärjestelyjen käytölle. Meillä on osaajapulaa ja nykyisten työntekijöiden osaamista ja työpanosta voitaisiin käyttää laajemmin.

Työnantajien mielestä on helpompaa työllistää jo työssä olevia kuin palkata uusia työntekijöitä.

Heikuraisen mukaan monet ammattilaiset ovat kehittyneet työssään pitkälle, kun taas uusien työntekijöiden palkkaaminen ja kouluttaminen veisi vuosia.

– On mahdollista sopia, että nyt tehdään pikkasen enemmän töitä, ja vastaavasti saadaan tilauksia ja sitä kautta työllisyyttä kohennettua.

Myös paikalliseen sopimiseen on Heikuraisen mukaan yhä suurempi tarve.

– Nyt on varmaan paremmat edellytykset kuin viime kerralla. Työaika on keskeisintä paikallisen sopimisen aluetta.

2. Tarkoittaako kirjaus sitä, että ylityöt ovat jatkossa halvempia työnantajalle?

– Jos pääluottamusmiehet lähtisivät sopimaan, että ei pidetä pekkasvapaita ja ollaan arkipyhänä töissä, tarkoittaisi se siinä kohtaa halvempia tunteja työnantajille. Toisaalta mikään ei estä heitä sopimasta korkeampia korvauksia kuin säännölliseltä työajalta maksetaan, sanoo Teollisuusliiton Virtanen.

Virtanen korostaa, että kaikki tämä on ollut mahdollista jo edellisen työehtosopimuksenkin aikana.

Työaikapankin kautta on voinut jo nyt sopia pidemmän säännöllisen työajan tekemisestä. Työaikapankin tuntien käytöstä ei ole rajoitusta sen suhteen, miten niistä maksetaan tai ei makseta, Virtanen huomauttaa.

Pekkaspäiviä on sata tuntia ja yhdeksän arkipyhää tekee 72 tuntia, mistä päädyttiin 172 tuntiin kirjauksessa. Tämän verran lisää työtunteja voitaisiin lisätä viikkotyöaikaan mihin kohtaan vain vuodesta.

Virtanen täsmentää, että työnantaja joutuu joka tapauksessa maksamaan pyhä-, ja arkipyhäkorvaukset, jos työntekijä tulee silloin töihin. Pyhäkorvaukset eivät poistu vaikka tällaista yritettäisiin sopia yksittäisellä työpaikalla.

– Arkipyhältä maksetaan joka tapauksessa pyhä- ja arkipyhäkorvaus, jos menee töihin, Virtanen korostaa.

Hän painottaa, etteivät työntekijät jatkossakaan tee halvempia työtunteja kuin tähänkään asti.

Teollisuusliiton mielestä palkansaajien hyöty mahdollisuudesta tehdä lisätunteja on vähäinen, vaikka kokonaan sen merkitystä ei kiistetä.

– Jos sattuu olemaan joku tiukka paikka työpaikoilla joko taloudellisesti tai muuten tarve sijoitella työaikaa eri lailla, hyötyä voi olla työpaikan säilyvyyden ja toimivuuden kannalta, Virtanen sanoo.

3. Miten lisätunneista sovitaan käytännössä?

Työpaikoilla säännöllisen työajan lisääminen edellyttää pääluottamusmiehen ja työnantajan välistä paikallista kehyssopimusta. Jos pääluottamusmiestä ei ole työpaikalla, sopimusta ei voi tehdä.

Kehyssopimus tarkoittaa sopimusta siitä, miten säännöllistä työaikaa voidaan juuri sillä työpaikalla lisätä. Kehyssopimuksessa voidaan määritellä, tehdäänkö esimerkiksi ylimääräisiä päiviä tai pidennetäänkö joitakin työpäiviä.

Sopimuksen sisältö lähetetään molempien liittojen yhteiselle työaikatyöryhmälle nähtäväksi. Näin muun muassa varmistetaan, että voimassa olevasta työaikalaista ei poiketa.

Jokaisen työntekijän pitää erikseen hyväksyä kehyssopimus.

Teollisuusliiton Virtanen huomauttaa, että kyse on nimenomaan kokeilusta, jonka perusteella kerätään kokemuksia, onko tarve tuoda näitä asioita työehtosopimukseen.

Teknologiateollisuuden Heikuraisen mukaan hyöty lisätunneista on helpoimmin osoitettavissa yrityksissä, joissa jokainen panostettu tunti lisää tuotantoa. Lisätunnit näkyvät myös esimerkiksi alihankkijoina tuntiperusteisesti veloittavissa yrityksissä.

– Työntekijälle lisätunnit tarkoittavat vuosiansioiden nousua, kun lisääntyneiltä tunneiltakin maksetaan normaalisti palkkaa.

4. Ovatko ylityötunnit kikyn korvike?

Mahdollisuutta lisätä säännöllistä työaikaa 170 tuntia on jo kutsuttu julkisuudessa kiky-tuntien korvaajaksi, kun kilpailukykysopimuksen 24 tunnista luovuttiin.

Teollisuusliiton Virtanen kiistää, että kyseessä olisi kiky-korvike tai jatke sille.

– Tässä on mahdollisuus pidentää säännöllistä työaikaa pekkaspäivien ja arkipyhien verran, mistä tulee tämä 170 tuntia, Virtanen kertoo taustoista.

Virtanen lisää, että kaikki mikä liittyy työaikaan kytketään tällä sopimuskierroksella kikyyn, ja siitä syystä oli vaikea sopia työaikaan liittyvistä asioista.

Lisätuntien mahdollisuutta koskeva kirjaus oli Virtasen mielestä tärkeämpi työnantajille, jotta se pystyi perustelemaan kikystä luopumisen omiensa keskuudessa.

– Kirjaus säännöllisen työnajan pidentämisestä oli työnantajille tärkeä ulostulo vaikeasta tilanteesta sopimuspöydässä. Sopimuksen synnyn kannalta sillä oli iso merkitys, vaikka en näe, että sillä olisi juurikaan käytännön merkitystä.

Teknologiateollisuuden Heikuraisen mukaan ei ole mielekästä puhua työaikakokeilusta kikyn korvikkeena.

–Tämä on lähtökohdiltaan täysin erilainen kuin kiky, sillä tämä perustuu täysin paikallisen sopimisen kautta tehtävään malliin.

Hän korostaa, että työajalla on yhteys yritysten pärjäämiseen kansainvälisessä kilpailussa. Kikyn ansiosta työaikaan liittyvistä kysymyksistä on nyt puhuttu enemmän.

5. Leviääkö lisätyön teettämisen malli nyt muille aloille, koska lauantaina solmittua sopimusta pidetään päänavaajana?

– Itse tietysti toivon, että leviää ainakin siltä osin, että nämä talkootunnit häviävät. Ei suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyky voi 2000-luvulla perustua siihen, että työntekijät tekevät ilmaisia tunteja työnantajalle. Sen täytyy perustua muihin valtteihin, kuten korkeaan osaamiseen, Teollisuusliiton Virtanen summaa.

Teknologiateollisuuden Heikurainen ei halua arvioida leviääkö lisätyötuntien teettämismahdollisuus muihin neuvottelupöytiin.

Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välinen sopimus koskee noin 100 000 palkansaajaa vientiteollisuudessa. Sopimuskorotus kahdelle vuodelle on yhteensä 3,3 prosenttia.