Iran iski Yhdysvaltain joukkoja vastaan, syttyykö nyt sota? Mitä siitä seuraisi? Lue lyhyet vastaukset

Täysimittaisen sodan syttyminen on yhä epätodennäköistä, mutta Lähi-idän sekasorto voi kasvaa.

Iran
Qassem Soleimanin hautajaiset Kermanin kaupungissa, Iranissa 7. tammikuuta.
Qassem Soleimanin hautajaiset Kermanin kaupungissa, Iranissa 7. tammikuuta.Atta Kenare / AFP

Artikkelia on päivitetty keskiviikkoaamuna 8.1.2020 tiedoilla Iranin ohjusiskuista.

Yhdysvaltain ja Iranin välit ovat kiristyneet äärimmilleen sen jälkeen, kun Yhdysvallat surmasi perjantaina Iranin vallankumouskaartin kenraalin Qassim Suleimanin.

Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä Iran ampui vastaiskuna useita ohjuksia Yhdysvaltain tukikohtiin Irakissa.

Tässä artikkelissa vastataan lyhyesti siihen, mihin kiristynyt tilanne voi johtaa.

Kuinka lähellä sotaa Yhdysvallat ja Iran ovat?

Täysimittaisen sodan alkaminen on yhä melko epätodennäköistä.

Perustelu: Kummallakin maalla on paljon hävittävää, jos sota todella alkaisi.

Iran häviäisi varmasti tavanomaisen sodan, jos Yhdysvallat hyökkäisi koko voimallaan. Yhdysvallat käytti vuonna 2018 aseisiin lähes 50 kertaa enemmän rahaa kuin Iran, Tukholman rauhantutkimusinstituutti kertoo. (siirryt toiseen palveluun)

Iranin hallinto kaatuisi ja sota aiheuttaisi laajaa tuhoa. Arviot täysimittaisen sodan uhreista vaihtelevat tuhansista satoihin tuhansiin, jopa miljooniin uhreihin, uutissivusto Vox kertoo. (siirryt toiseen palveluun)

Yhdysvalloille sota tulisi erittäin kalliiksi. Iranin asevoimat ovat Lähi-idän voimakkaimpia, ja sodassa kuolisi paljon yhdysvaltalaissotilaita.

Yhdysvaltalaiset muistavat hyvin vuoden 2003 Irakin sodan ja sitä seuranneen miehityksen. Tuhansia yhdysvaltalaisia kuoli, ja sotiminen maksoi satoja miljardeja dollareita.

Miksi sota voisi silti syttyä?

Koston kierre voi johtaa sodan alkamiseen.

Perustelu: Iskut ja vastaiskut voivat johtaa kierteeseen, jossa sodan aloittaminen alkaa tuntua välttämättömältä.

Jos Iran esimerkiksi tekisi iskun Yhdysvaltojen maaperällä, presidentti Trumpin hallinto vastaisi varmasti kovalla voimalla. Samoin Iran voisi nähdä iskut omalle maaperälleen sodan alkuna.

Tällaisessa tilanteessa myös vahingot ja väärinkäsitykset voivat johtaa sotatoimiin. Jännitteitä on vaikea purkaa, koska maat eivät käy neuvotteluja.

Miten Iran kostaa komentajan surman?

Yhdysvaltain sotilaat ja liittolaiset Lähi-idässä ovat tulilinjalla.

Perustelu: Iran teki tiistain ja keskiviikon välisenä yönä ohjusiskuja kahteen irakilaiseen tukikohtaan, joihin oli sijoitettu Yhdysvaltain joukkoja.

Toistaiseksi ei tiedetä, aikooko Iran jatkaa kostoiskuja.

Yhdysvaltain noin 5 200 sotilasta Irakissa ovat ilmeisin kohde myös mahdollisille uusille iskuille. Myös Yhdysvaltain joukot muualla Lähi-idässä sekä liittolaiset Israel ja Saudi-Arabia voivat päätyä kostoiskujen kohteiksi.

Iran voi laittaa asialle liittolaisiaan. Irakin shiialaiset asejoukot, Libanonin Hizbollah-liike ja Jemenin huthikapinalliset kykenevät iskuihin Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia vastaan.

Kartta
Harri Vähäkangas / Yle

Iran voisi myös häiritä Yhdysvaltain liittolaisten öljytankkereita Persianlahdella. Tämä voisi nostaa öljyn hintaa ja horjuttaa maailmantaloutta vakavasti.

Liian suuri kostoisku on kuitenkin riskialtis, koska Yhdysvaltojen vastaus voi olla arvaamaton.

Millaisia vastaiskuja Yhdysvallat voisi tehdä?

Yhdysvallat voisi tehdä ilmaiskuja Iraniin.

Perustelu: Presidentti Donald Trump antaa keskiviikkona iltapäivällä Suomen aikaa lausunnon Iranin iskuihin liittyen.

Aiemmin Trump on uhannut Twitterissä iskeä 52 tärkeään kohteeseen, jos Iran vahingoittaa Yhdysvaltoja tai sen omaisuutta. Kohteet olisivat ilmeisesti Iranin rajojen sisällä.

Trumpin mukaan osa kohteista olisi merkittäviä Iranin kulttuurille. Tämä aiheutti kovaa arvostelua, koska merkittäviin kulttuurikohteisiin iskeminen on sodankäynnin sääntöjen vastaista.

Myöhemmin Trump peruutti puheitaan ja totesi, että hän noudattaa mielellään lakia.

Yhdysvallat voisi saada apua iskuihin liittolaisiltaan. Saudi-Arabian ja Israelin johtajat kannattavat aggressiivista linjaa Irania vastaan, ja molemmilla mailla on vahvat asevoimat.

Ketkä päättävät mahdollisista iskuista?

Iranin johtaja Ali Khamenei sekä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja kongressi.

Perustelu: Iranissa korkein valta on uskonnollisen johtajan, ajatolla Ali Khamenein käsissä. Iranin asevoimat eivät päätä merkittävistä sotatoimista ilman hänen hyväksyntäänsä.

Iranissa kenraali Suleimanin hautajaiset .
Iranin korkein johtaja, ajatolla Ali Khamenei, johti rukouksia Qassim Soleimanin arkun edessä maanantaina Teheranissa. Khamenein oikealla puolella seisoo sotilaspuvussa Suleimanin seuraaja, Quds-joukkojen uusi komentaja Esmail Ghaani.AFP

Yhdysvaltain presidentti saa päättää varsin vapaasti rajatuista sotilasoperaatioista. Esimerkiksi vuonna 2011 presidentti Barack Obama päätti itse laajoista ilmaiskuista Libyaan.

Varsinaisen sodan aloittamiseen tarvitaan kuitenkin Yhdysvaltain kongressin päätös.

Yhdysvaltain poliitikot ovat erimielisiä siitä, missä vaiheessa tilanne muuttuisi sodaksi. Osa presidenttiä vastustavista demokraateista uskoo, ettei Trump voi enää jatkaa sotatoimia ilman kongressin lupaa, sanomalehti New York Times kertoo. (siirryt toiseen palveluun)

Mitä muita seurauksia kireästä tilanteesta on?

Iranin voi jatkaa ydinohjelmaansa, ja Lähi-idän konfliktit kiristyvät.

Perustelu: Kireä tilanne voi johtaa siihen, että Iranin ydinsopimus kaatuu lopullisesti.

Iran ilmoitti sunnuntaina, ettei se enää noudata ydinsopimuksen rajoituksia uraanin rikastamiselle. Yhdysvallat vetäytyi sopimuksesta jo vuonna 2018.

Iranin ydinohjelmaa rajoittava sopimus solmittiin vuonna 2015, koska kansainvälinen yhteisö uskoi Iranin kehittävän ydinasetta. Iranin mukaan sen ydinohjelma on rauhanomainen.

Jos Iran todella jatkaa ydinohjelmaansa, se aiheuttaa varustelukierteen Lähi-idässä. Esimerkiksi Saudi-Arabia on uhannut hankkia ydinaseen, jos Iranilla on sellainen.

Yhdysvaltain ja Iranin nokittelu kiristää jo olemassa olevia konflikteja eri puolilla Lähi-itää. Irakin tilanne on erityisen synkkä, koska maa on jäämässä Yhdysvaltojen ja Iranin selkkauksen keskelle.

Sekä Iran että Yhdysvallat ovat tukeneet taistelua terrorijärjestö Isisiä vastaan Syyriassa ja Irakissa. Nyt tämä kamppailu on jäämässä vähemmälle huomiolle, ja järjestö voi päästä jälleen voimistumaan.

Lue myös:

Kymmeniä kuoli väentungoksessa iranilaiskomentajan hautajaisissa – Iran vannoo kostoa Yhdysvalloille

Yhdysvallat vastaan Iran: Nämä neljä karttaa kertovat, miksi maat ovat sodan partaalla

Analyysi: Lähi-idässä pelätään ja iloitaan iranilaiskenraalin kuoleman jälkeen – Iranin kostoisku voi seuraavaksi syöstä Irakin entistä syvempään sekasortoon

Artikkelia on päivitetty 8.1.2020 klo 9.53 uusilla tiedoilla Iranin ohjusiskuista.

Lähteet: Reuters, AFP, STT