Pieni paikallislehti siirtyi puoliksi digiin – yleisö nousi kapinaan, ja puolen vuoden päästä alkoi paperilehden uusi elämä

Kahdessa pienessä kunnassa ilmestyvä Lähilehti vähensi painetun lehden ilmestymiskertoja säästösyistä. Yleisön voimakas vastarinta yllätti tekijät.

paikallislehdet
mies lukee sanomalehteä
Paikallislehden muutokset saivat keväällä lukijat takajaloilleen Sysmässä ja Hartolassa: lehden tekijöiden sähköpostit täyttyivät viesteistä ja puhelimet soivat jatkuvasti. Meeri Niinistö / Yle

Pieni paikallislehti oli keväällä 2019 kovan paikan edessä. Kulut olivat liian suuret tuloihin nähden Sysmässä ja Hartolassa keskiviikkoisin ilmestyvän Lähilehden tekemiseen. Yksi vaihtoehto oli, että lehti olisi tehty vain kahdesti kuussa. Niin harvaan julkaisuväliin ei kuitenkaan haluttu siirtyä.

– Päädyimme siihen, että joka toinen on digilehti ja joka toinen paperilehti, kertoo Lähilehden päätoimittaja ja toimitusjohtaja Marttiina Lallukka.

Samaa muutosta on jouduttu pohtimaan monissa muissakin paikallislehdissä. Järjestöpäällikkö Ilona Hannikainen Sanomalehtien Liitosta kertoo, että digitalisaation etenemisestä huolimatta paikallislehtiä ei ole juurikaan lakkautettu viiden viime vuoden aikana. Taloudelliset edellytykset printtilehden tekemiseen ovat kuitenkin heikentyneet.

– Jakelukustannukset ja tuotantokustannukset ovat kasvaneet. Muuttotappiopaikkakunnalla yritystoiminta saattaa huveta ja sitä kautta mainosmarkkina, Hannikainen sanoo.

Useat paikallislehdet ovatkin karsineet ilmestymiskertoja. Kolmepäiväisistä lehdistä on tullut kaksipäiväisiä, entisiä kaksipäiväisiä painetaan nykyisin kerran viikossa. Sähköistä julkaisua käytetään täydentämään palvelua ja mahdollistamaan myös nopeammat reagoinnit päivän uutisiin.

Voimakas vastarinta yllätti

Sysmässä ja Hartolassa oman paikallislehden muutokset saivat keväällä lukijat takajaloilleen. Lehteä tekee kolme ihmistä, ja yhtäkkiä heidän sähköpostilaatikkonsa olivat täynnä viestejä yleisöltä. Puhelimet soivat jatkuvasti. Voimakas digimuutoksen vastustus ja printtilehden puolustaminen yllätti tekijät ja lämmitti mieltä.

– Muistan, että juttelin monen asiakkaan kanssa. Oli pitkiä puheluita, ja sain nieleskellä kyyneliä kertoessani taustoja, päätoimittaja Lallukka kuvailee.

Marttiina Lallukka
Mika Moksu / Yle

Hänen mukaansa moni palautteen antaja viestitti, että tilaajat olisivat valmiita maksamaan enemmänkin, jos he saisivat paperisen lehden joka viikko. Toimituksessa havaittiin myös, että ilmoittajat halusivat tähdätä mainontansa paperilehteen, eivät digiversioon.

Lehdessä alettiin pähkäillä uudelleen, miten julkaisun painaminen ja jakelu olisi taloudellisesti mahdollista. Laskelmien perusteella tilaushintaa nostettiin. Nyt vuodenvaihteessa Lähilehti kolahtaa taas postilaatikoihin, ja päätoimittaja on varovaisen optimistinen.

– Saimme uusia tilaajia. Nyt olemme vasta viikossa kaksi, eli aika alkuvaiheessa. Toistaiseksi näyttää ihan hyvältä, ja tilaajat ovat pysyneet matkassa, Marttiina Lallukka sanoo.

Paperiversio tuo tulot paikallislehdille

Sanomalehtien Liiton järjestöpäällikön Ilona Hannikaisen mukaan Lähilehden tilaajien reaktio osoittaa ilahduttavasti, miten tärkeä paikallislehti voi lukijoilleen olla.

– Edelleenkin lehdet joutuvat miettimään printin roolia koko kustantamisessa ja sen ilmestymistiheyttä. Se ei tarkoita sitä, että printti kokonaan katoaa. Se on lukijoiden rakastama tuote ja paikallislehtien tuloista melkein 100 prosenttia tulee tänäkin päivänä printistä, hän muistuttaa

Hannikainen myös toteaa, että paikallislehden vuositilauksen hinta ei yleensä ole niin suuri, että tilaajat säästäisivät siitä ensimmäisenä.

Tilaajien tuen lisäksi pienten paikkakuntien aviiseilla on se etu, etteivät yleiset taloudelliset suhdanteet vaikuta niihin yhtä paljon kuin isompiin julkaisuihin. Yleinen talouden alamäki nakertaa Hannikaisen mukaan enemmän brändimainontaa, kun taas paikallislehtien mainonta koostuu pitkälti esimerkiksi päivittäistavarakauppojen ilmoituksista.

Toiveikas päätoimittaja

Sysmän ja Hartolan Lähilehti ilmoittaa levikkinsä olevan noin 3 150. Päätoimittaja Marttiina Lallukka on luottavainen sen suhteen, että tilaajat haluavat paikallisjulkaisun jatkossakin.

– Olen erittäin toiveikas. Näen, että tällä lehdellä on vakiopaikkansa näillä paikkakunnilla, mukaan lukien myös vapaa-ajanasukkaat, joita on varsin iso määrä näillä alueilla. Kyllä minä uskon, että tämä lehti säilyy.

Kuuntele Marttiina Lallukan haastattelu Yle Areenassa.