Erbilin suomalaissotilaat saivat varoituksen ja olivat suojissa ohjusiskun aikana – Viesti yöllä: "Suomalaiset laskettu ja kaikki kunnossa"

Operaatiopäällikkö: Jos tilanne jää tähän, niin uskoisin, että Kurdistanissa olisi edellytyksiä jatkaa koulutusta.

Iran
Suomalaisia sotilaskouluttajia Irakissa Puolustusvoimien päiväämättömässä arkistokuvassa.
Suomi keskeytti irakilaisten ja kurdisotilaiden koulutuksen Irakissa viime viikolla. Kuvassa on suomalaisia sotilaskouluttajia Irakissa Puolustusvoimien päiväämättömässä arkistokuvassa. Puolustusvoimat

Viime yönä puolustusvoimille tuli poikkeuksellisia tietoja. Irakin Erbilin tukikohtaan oli isketty.

Tukikohtaan ei ole ammuttu kertaakaan sitten vuoden 2015, jolloin Suomi lähti kansainvälisen koalition mukana pysäyttämään Isisin etenemistä.

– Ensimmäiset tiedot, jotka yöllä Irakista tulivat, kertoivat että Erbilin tukikohdan alueelta on kuulunut räjähdyksiä, suomalaiset ovat sheltereissä – suomalaiset on laskettu ja kaikki ovat kunnossa. Tästä voi päätellä, että ihan lähelle suomalaisten tukikohtaa ohjukset eivät ole tulleet, sanoo maavoimien valmiuspäällikkö Pasi Hirvonen.

Tieto iskusta ja siitä, että suomalaiset ovat kunnossa, tuli Suomeen aamuyöstä kello kolmen aikaan.

Tarkkaa tietoa siitä, kuinka lähelle isku osui, ei vielä keskiviikkona iltapäivällä suomalaisilla ollut.

Pommisuojat soralla täytettyjä suursäkkejä, kestävät tykistöiskun

"Shelter", jossa suomalaiset olivat iskun aikana, on suomeksi suoja: se on tilapäinen rakennelma, johon sotilaat suojautuvat tykistön ja kranaatinheittimien ammuksilta ja sirpaleilta sekä raketeilta ja niiden sirpaleilta. Ne ovat katettuja ja rakennettu maan päälle esimerkiksi isoista hiekkasäkeistä.

Jo isku sinänsä oli poikkeuksellinen. Vielä erikoisemmaksi sen tekee, että ohjuksia ampui Iranin vallankumouskaarti.

Kukaan ei varmasti tiedä, millainen ohjus ja millaisella kärjellä on ammuttu. Se selviää tutkinnassa, Hirvonen sanoo.

Maaavoimien operaatiopäällikkö, prikaatikenraali Rami Saari vahvistaa Ylelle, että suomalaiset saivat ennakkovaroituksen iskusta.

– Suomalaiset olivat saaneet jonkinmoisen ennakkovaroituksen ilmeisesti, että menkää suojaan.

Saari ei turvallisuussyistä halua tarkentaa, mitä kautta ennakkovaroitus tuli.

Camp Lionin suomalaisia oli myös Mosulin valtauksessa

Suomalaisten “Camp Lion” on osa Erbilin tukikohtaa, joka on lähellä kansainvälistä lentokenttää. Samalla alueella on noin kymmenen eurooppalaisen maan ja Yhdysvaltojen joukkoja.

Ohjusiskun aikaan yhteensä noin 80 suomalaissotilaasta paikalla oli 70. Kymmenkunta oli vapaalla eikä ollut Erbilissä.

Erbilin tukikohta on laaja alue. Sitä suojaavat sekä paikalliset joukot, että Irakia avustavan maaryhmittymän sotilaat.

Suomalaiset on vuonna 2015 lähetetty kouluttamaan irakilaisia joukkoja taistelemaan Isis-terroristeja vastaan.

Saari kuvailee tukikohtaa oman käyntinsä perusteella "turvallisenoloiseksi paikaksi".

Suomalaisista kaksi kolmasosaa on reserviläisiä, loput Puolustusvoimien henkilökuntaa. Kaikilla reserviläisillä on jo aiempaa kriisinhallintakokemusta.

Käytännössä suomalaiset tiimit ovat menneet koulutettavien joukkojen luokse. Liki 6 000 kurdien peshmerga-joukkojen taistelijaa ja Irakin keskushallinnon alaisia joukkoja on ollut suomalaisten opissa.

– Kun aloitimme, opetimme ensin yksittäisille sotilaille taistelutaitoja. Nyt olemme siirtyneet kouluttamaan peshmergojen upseereja ja aliupseereja kouluttamaan joukkojaan, Hirvonen kertoo.

Advice and assist, accompany – näitä tehtäviä terrorismin vastaisen liittouman joukot ovat Irakissa tehneet. Äärimmäinen muoto on “accompany” – silloin ollaan joukkojen mukana tukemassa suoraan taistelussa. Se on ollut lähinnä Yhdysvaltojen ja Britannian sotilaiden tehtävä.

– Mosulin valtauksen aikana teimme advice ja assist -toimintaa. Meidän ammattilaisemme olivat neuvonantajina niille joukoille, jotka osallistuivat Mosulin valtaukseen, Hirvonen sanoo.

Nyt suomalaiset vain kouluttavat. Se on osin resurssikysymys. Suomi on linjannut, että vain ammattisotilaat voivat tehdä vaativimpia tehtäviä, joissa riskit ovat isommat kuin koulutuksessa, jota voivat tehdä myös reserviläiset.

Tosin koulutus jouduttiin keskeyttämään sen jälkeen, kun tilanne kärjistyi Yhdysvaltojen tapettua Iranin Suleimanin.

Irak vaati vetäytymään, liittouma ei hätiköi

Tilanteen muututtua kansainvälisen liittoumaan maat arvioivat, voidaanko operaatiota Irakissa jatkaa. Ulkoministeriön mukaan taistelu terroristijärjestö Isisiä vastaan on kesken. Kaikkiaan terrorisrismin vastaisessa koalitiossa on 82 jäsentä, joista 30 osallistuu myös sotilaalliseen operaatioon OIR:iin.

Irakin parlamentti vaati sunnuntaina, että maan hallitus peruu avunpyyntönsä kansainväliselle liittoumalle. On kuitenkin epäselvää, miten maan hallitus aikoo toimeenpanna päätöksen.

Parlamentin päätöksestä äänesti vain osa kansanedustajista, ja ainakin kurdiedustajat ja osa sunnien edustajista jättivät äänestämättä. Siksi myös liittouma on päättänyt olla hätiköimättä.

– Suomi on ollut ja on vahvasti läsnä Irakissa nimenomaan Irakin turvallisuuden vahvistamiseksi ja toimiseksi Isisiä vastaan. Nyt tässä kiristyneessä tilanteessa arvioimme tiiviisti yhdessä kumppaneiden kanssa jatkoa, sanoo ulkoministeriöstä Sari Rautio, joka johtaa turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikköä.

Iran, Irak kartta
Lasse Isokangas / Yle

Irakin hallinto on palapeli, jossa on mukana eri ryhmiä ja alueita.

Erbil, jossa suomalaistenkin tukikohta sijaitsee, on Irakin kurdialueella. Kurdialueella Nato-joukkojen läsnäolo ei ole herättänyt vastalauseita.

Itsehallinnollinen kurdialue on osa maata, jota shiiat tällä hetkellä hallitsevat. Irak on toistaiseksi ottanut mielellään vastaan aseellista tukea Yhdysvalloilta. Toisaalta shiialainen Iran tekee myös läheistä yhteistyötä Irakin shiiojen kanssa.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sanoo, että OIR eli kansainvälinen terrorismin vastainen operaatio haluaa pysyä maassa. Se on ajanut monen etuja: Yhdysvaltojen tuki Irakille estää Irania vahvistumasta, Eurooppa taas saa torjuttua Isisin uudelleen nousemista.

Jos Yhdysvallat päättäisi jättää kansainvälisen koalition ja vetää joukkonsa, koko muu operaatio vaarantuisi. Suurten eurooppalaisten sotilasmahtien, Ranskan ja Britannian kyky ottaa operaatio vastuulleen on rajallisempi kuin Yhdysvaltojen.

– Lähi-idän konfliktit eivät samalla tavalla valu Yhdysvaltoihin kuin naapuriin Eurooppaan, Aaltola sanoo.

Yhdysvaltojen vetäytyminen voisi jättää Euroopan pulaan. Koalitiossa tilanne on kuitenkin ollut win-win eli molemmat ovat hyötyneet.

Suomi ei perinteisesti yksin evakuoi sotilaitaan, päätös yhdessä

Suomi tuskin tekee yksin nopeita uusia ratkaisuja sotilaidensa vetämisestä pois Irakista tai jäämisestä maahan.

Maavoimien operaatiopäällikön Rami Saaren mukaan suomalaissotilaat valmistautuvat aiemman sotilaallisen tehtävän perusteella jatkamaan koulutusta liittouman ohjauksen mukaisesti.

– Jos tilanne jää tähän, missä nyt ollaan, niin uskoisin, että Kurdistanin alueella olisi edellytyksiä jatkaa koulutusta. Kaikki riippuu Erbilissä, mitä koalitio seuraavaksi käskee. En halua ottaa kantaa, mitä suurvaltapolitiikka tai nämä pöydät ratkaisevat, Saari puntaroi.

Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston apulaisosastopäällikön Helena Partasen mukaan keskiviikkona aamupäivällä ei ollut tiedossa, että nopeita päätöksiä olisi tulossa.

Yhteydenpito Irakin hallitusta ja turvallisuusjoukkoja tukevien maiden kesken on nyt tiivistä.

– Lähtökohtana on, että linjaukset tehtäisiin yhdessä, Partanen kertoo.

Partasen mukaan Suomen toimintalogiikkaa voi ennakoida aiemmista rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioista.

– Suomi ei perinteisesti ole ollut maa, joka olisi tehnyt erillisiä päätöksiä lähteä evakuoimaan tai edes pohtimaan joukkojen evakuointia. Tämä on toki uusi tilanne, Helena Partanen arvioi.

– Suomi toimii vastuullisesti yhdessä muiden kanssa. Operaatioihin mennään yhdessä ja sieltä tullaan myös koordinoidusti pois, Partanen kiteyttää.

Helena Partanen
Apulaisosastopäällikkö Helena Partanen puolustusministeriöstä kertoo, että suomalaissotilaat pysyvät nyt tukikohdassa. Liikkumista on rajoitettu ja suojausta lisätty.Roni Rekomaa / Lehtikuva

Evakuoinnissa huolehdittava sotilaista ja siitä, ettei Isisille jää aseita

Ohjusisku Irakissa tuo kansainvälisen kriisinhallinnan riskit taas keskusteluun.

– Tilanne on huolestuttava ja tulevaisuus epäselvä. Tämä kuvastaa sitä moodia, jossa kriisinhallinnassa aina ollaan, tilanne voi muuttua hyvinkin nopeasti, Partanen sanoo.

Partasen mukaan Yhdysvaltojen lisäksi Saksasta on tullut tietoa, että maa siirtää joukkojaan Lähi-idässä toisiin paikkoihin. Uutistoimistotietojen perusteella Saksa on siirtämässä osaa sotilaistaan Irakin naapurimaihin.

Jos Irakia avustavat maat päätyisivät evakuointiin, ensisijaisen sotilaiden evakuoinnin lisäksi pitäisi huolehtia varusteista. Tavoitteena ei ole, että aseita tai muita varusteita jäisi hallitsemattomasti muiden käsiin. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi Isis-taistelijoita tai heidän kannattajiaan.

Kriisinhallintaoperaatioissa tehdään aina etukäteen evakuointisuunnitelma.

Yhteyksiä muihin Irakissa toimiviin maihin pitävät ainakin puolustusministeriö ja ulkoministeriö sekä Puolustusvoimat, kukin omiin vastinpareihinsa. Erittäin todennäköisesti myös vastuuministerit ja presidentti ovat yhteyksissä vastaaviin toimijoihin muissa maissa.

Suomi päätti marraskuussa: 80 sotilasta jatkaa Irakissa

Presidentti Sauli Niinistö päätti hallituksen esityksestä marraskuun lopulla, että Suomi jatkaa Irakissa kurdisotilaiden kouluttamista vuoden 2020 loppuun asti. Koulutusyhteistyön laajuudeksi määriteltiin noin 80 sotilasta.

Päätös ei ota kantaa tämän vuoden jälkeiseen tulevaisuuteen. Siitä päätetään erikseen.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta arvioi lokakuussa sotilaallisen koulutusyhteistyön Irakin kanssa korkean riskin operaatioksi. Operaatiolla ei ole Yhdistyneiden kansakuntien eli YK:n valtuutusta.

Suomi on kouluttanut Irakissa kurdien niin sanottuja peshmerga-joukkoja. Vuonna 2017 suomalaisten koulutus laajennettiin koskemaan myös Irakin keskushallinnon alaisia joukkoja.

Suomalaissotilaat osallistuvat koulutus- ja neuvonantotehtäviin sekä osallistuvat esikunta-, hallinto- ja tukitehtäviin. Vuoden 2020 osalta koulutus maksaa Suomelle noin 17 miljoonaa euroa.

Presidentti Sauli Niinistö ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat Irakin tilanteesta tiistaina. Kokouksen tiedotteen perusteella linjauksiin Suomen toiminnassa ei tehty muutoksia.

Trump: Iran vaikuttaa perääntyvän ja USA vaatii länsivaltojen muuttavan suhtautumistaan Iraniin

Kansainvälisten joukkojen tukikohtiin hyökättiin Irakissa, osapuolia kehotetaan malttiin – Tämä Iranin yöllä tekemistä iskuista tiedetään

Yhdysvaltain johtama liittouma supistaa toimintojaan Irakissa – myös suomalaiset keskeyttäneet irakilaisjoukkojen koulutuksen