Trumpin ja Iranin kostonkierre näkyi heti suomalaisnuorten suosimassa TikTokissa: "Jos olisin nyt kymmenvuotias, kyllä nuo meemit karmisivat"

Meemit ja huumori voivat olla tapa purkaa ahdistusta, mutta ne voivat nuorten mukaan myös lisätä väärää tietoa ja turhia pelkoja.

Iran
TikTokin sotameemit.
Kolmannella maailmansodalla vitsailevia videoita on vapaasti katsottavissa TikTokissa muun muassa tunnisteella #ww3.Kuvakaappaus / TikTok

Pelko sodasta näkyy nuorten suosimassa videopalvelu TikTokissa. TikTok on yleensä tunnettu lyhyistä tanssivideoista, mutta nyt sinne on alkanut tulvia sota-aiheisia videoita.

Sotameemejä alkoi ilmestyä pilvin pimein sen jälkeen, kun Yhdysvallat viime perjantaina surmasi iranilaisen kenraalin Qassim Suleimanin. Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä Iran ampui vastaiskuna useita ohjuksia Yhdysvaltain tukikohtiin Irakissa.

Videoissa on mustaa huumoria, ironiaa mutta myös uutisväläyksiä.

TikTok-sovellusta käyttävät pääasiassa teini-ikäiset ja lapset. Videoita katsovat monet alakouluikäiset, ja osa heistä on alkanut pelätä maailmansotaa. Sota näkyy TikTokissa vaikkapa tunnisteilla #ww3 #ww3memes ja #ww3comedy. Esimerkiksi kolmas maailmansota -tunnisteella olevia videoita on katsottu miljardi kertaa.

Tiktok-meemit sodasta.
TikTokin videoissa yleinen vitsin aihe on, miten nykyinen nuori sukupolvi pärjäisi mahdollisessa sodassa.Kuvakaappaus / TikTok.

Vaikuttaa mielialaan

Sodan pelko ei ole vieras aihe Tampereen yhteiskoulun lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille. Tamperelainen Alina Aarnio arvioi seuranneensa uutisia vähän liikaakin.

– Uutisiin menee energiaa. Uutiset eivät ole niin piristäviä, ja ne voivat vaikuttaa mielialaan. Koen, että on velvollisuus seurata kuitenkin uutisia.

lähikuva hymyilevästä Alina Aarniosta
Alina Aarnio on oppinut historian tunneilla, että kylmän sodan aikana kauhun tasapaino oli pahempi kuin nyt. Jussi Mansikka / Yle

Aarnion mukaan nuorille on voinut iskeä ensi kertaa tilanne, että maailmalla voi tapahtua oikeasti jotain kurjaa. Aiemmat uhat ovat voineet tuntua kaukaisilta.

– En pelkää maailmansotaa itse. Tässä ei olla vielä tilanteessa, että olisi kolmas maailmansota ovella.

Huumori on tapa käsitellä ongelmia

Ylöjärveläinen Peppiina Helin kertoo seuranneensa uutisia ja lukeneensa Twitteriä.

– Kyllähän tilanne herättää vähän pelkoa, mutta samalla toivoo, ettei tällaista tapahtuisi, Helin sanoo.

Helin uskoo, että videoiden tekeminen voi olla nuorille jännityksen ja pelon lievittämistä.

Luokkakaveri Aarnion mukaan huumori voi olla tapa käsitellä vaikeaa asiaa.

– On pakko etsiä mieltä keventäviä keinoja, jos ahdistaa. Nyt on vielä Australian maastopalot ja ilmastonmuutos, voi tuntua toivottomalta, Aarnio sanoo.

lähikuva Arttu Vuoresta lakki lippa takana päässä
Arttu Vuori sanoo, että sosiaalinen media lisää väärää tietoa. Jussi Mansikka / Yle

Valeuutisia ja epävarmuutta

Lukion ekavuosikurssilainen Arttu Vuori Tampereelta sanoo, että meemit lietsovat epävarmuutta.

– Sosiaalisen median voisi räjäyttää, koska se on tuonut niin paljon painolastia ihmisille. Sitten vielä levitellään fakenewseja, valeuutisia.

Moni nuori ei seuraa uutisia ja voi pitää meemejä totena. Tämä huolestuttaa Arttu Vuorta.

– Nuoret saavat kuvan, että tulisi kolmas maailmansota. En usko, että kunnollista maailmansotaa on tulossa. Tämä on vain yksi konflikti muiden joukossa.

lähikuva Jerrystä
Jerry Iso-Jussila kehottaa opettajia puhumaan sodanuhkasta oppilaiden kanssa. Jussi Mansikka / Yle

Vuosikurssikaveri Jerry Iso-Jussila Lempäälästä sanoo, että meemit ovat tulleet vastaan myös Youtubessa.

– Pienenä pelkäsin tosi paljon sotaa. Jos olisin nyt kymmenvuotias, kyllä nuo meemit karmisivat.

Iso-Jussilan mukaan koulussa olisi hyvä puhua asiasta, tämä voisi rauhoittaa mieltä.

Tiedon avulla maailma haltuun

Tampereen yhteiskoulun lukion historian, filosofian ja yhteiskuntaopin opettaja Harri Päiväsaari sanoo, että opetuksessa pyritään ottamaan esiin akuutteja uutistilanteita.

– Ajankohtaisuus kiinnostaa nuoria ja siihen pitää tarttua. Esimerkiksi EU-asiat eivät kiinnostaneet 5–6 vuotta sitten, nyt ne kiinnostavat kun on brexit, pakolaiskriisi ja ilmastoahdistus.

Päiväsaari ymmärtää, että nuoria ahdistaa Iranin ja Yhdysvaltain kiristyneet välit. Hän ei usko, että internetin kuvavirtaa voisi hallita.

– Olennaista on oppia, mikä on totta ja mikä fiktiota ja yrittää tiedon avulla saada maailmaa haltuun.

lähikuva opettajasta
Historian, filosofian ja yhteiskuntaopin opettaja Harri Päiväsaari sanoo, että tieto auttaa hahmottamaan asioita. Jussi Mansikka / Yle

Harva pystyy seuraamaan arabian- tai persiankielisiä uutisia, joten suomalaiset ovat amerikkalaisen median tietojen varassa.

Opettaja Päiväsaari muistuttaa, että maailmassa on aina ollut uhkakuvia. Hän ei pidä tällä hetkellä kolmannen maailmansodan uhkaa konkreettisena.

Uhka oli opettajan mukaan todellisempi hänen nuoruudessaan 1980-luvulla. Silloin Eurooppaan oli sijoitettu ohjuksia, Saksa oli jaettu ja ydinaseuhka todellinen.

– Toivotaan nyt järkeä ja malttia sekä Yhdysvaltain että Iranin johtajalle, Päiväsaari sanoo.

yhteiskuva nuorista luokkahuoneessa
Alina Aarnio (vas.), Peppiina Helin, Arttu Vuori ja Jerry Iso-Jussila eivät usko, että Iranin ja Yhdysvaltain uhittelu johtaa maailmansotaan. Jussi Mansikka / Yle

Psykologin neuvot vanhemmalle

Psykologi Ferdinand Garoff sanoo, ettei voi edellyttää, että nuoret ummistavat silmät maailman ongelmilta. Garoff on Suomen Punaisen Ristin psykologi ja tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.

Hyssyttely ei auta. Psykologin mukaan etenkin epämääräiset uhat voivat tuottaa paljon ahdistusta. Ahdistusta lisää, kun ei pysty itse vaikuttamaan asioihin. Näin asiaa voi käsitellä nuoren kanssa:

1. Torju turhat ahdistukset tiedolla

Garoffin mukaan osa lapsista voi ymmärtää TikTok-videot todeksi. Vanhemman tehtävä on torjua turhat pelot ja kertoa, mitä asioista tiedetään.

Nuortenkin voi olla vaikea hahmottaa maailmanpolitiikan ongelmaa, aikuiset voivat auttaa tässä tarjoamalla oikeaa tietoa. Aikuisten tehtävä on luoda turvallisuudentunnetta.

Lasta voi helpottaa jo se, että uhittelu on kaukana Suomesta.

– Voi sanoa, että asia ei koske meidän perhettämme, eikä sota uhkaa Suomea.

2. Yritä ymmärtää

Uutistapahtumaa voi käsitellä lapsen ja nuoren ymmärrystason mukaan. Vanhemman on myös hyvä ymmärtää, että nuoret käyttävät sosiaalisen median kanavia usein eri tavalla.

Sodan käsitteleminen huumorilla ja TikTok-videolla voi olla aikuisen mielestä epäsopivaa, mutta nuorelle se voi olla helpottava tapa.

Psykologin mukaan on hyvä erottaa myös, milloin on kyse vakavasta ahdistuksesta.

3. Käsittele omat pelkosi

Aikuisen pitää erottaa omat pelkonsa, eikä tuoda niitä lapselle. Joskus sodanuhka voi pelottaa enemmän vanhempaa kuin lasta ja on hyvä tiedostaa tämä.

4. Rajoita tarvittaessa

Jos median tai sosiaalisen median seuraaminen lisää lapsen ahdistusta, median käyttöä voi rajoittaa. Psykologi kannustaa rajoittamaan esimerkiksi TIkTok-videoiden katselua, jos ne ahdistavat.

Korjaus klo 15.20 Opettaja on Harri Päiväsaari, ei Päivärinta.

Lisäys 9.1. klo 9.33 Lisätty arabian kielen lisäksi persia.

Lue lisää:

Iran iski Yhdysvaltain joukkoja vastaan, syttyykö nyt sota? Mitä siitä seuraisi? Lue lyhyet vastaukset

Trump: Iran vaikuttaa perääntyvän ja USA vaatii länsivaltojen muuttavan suhtautumistaan Iraniin

Kysyimme sotilasasiantuntijalta 6 keskeistä kysymystä Iranin iskuista: Symbolinen toimi, joka jätti mahdollisuuden liennytykseen

Kansainvälisten joukkojen tukikohtiin hyökättiin Irakissa, osapuolia kehotetaan malttiin – Tämä Iranin yöllä tekemistä iskuista tiedetään

Toimittajalta: Entistä sekavammaksi menee – koko maailma jännittää nyt Trumpin vastausta

Yläkoululaisen näkökulma: Sodan uhka on koko ajan läsnä mediassa, mutta ei suomalaisen arjessa