"Juoksi keittiöön ja nappasi leipäveitsen käteen" – vartijat joutuvat yhä useammin turvaamaan kotihoidon työntekijöiden kotikäyntejä

Vartijoiden käytön uskotaan yleistyneen, mutta asiaa ei tilastoida valtakunnallisesti.

Kotimaa
Hoitaja ja vartija.
Lähihoitaja Auli Kolari joutuu työssään turvautumaan joskus myös vartijaan.Toni Pitkänen / Yle

Varkauden kaupungin kotihoidossa työskentelevä lähihoitaja Auli Kolari auttaa työkseen ihmisiä näiden kotona. Hänen työnsä ei ole kuitenkaan riskitöntä.

– Minua on uhattu muun muassa teräaseella, Kolari kertoo.

Kotihoidon asiakas oli ottanut yhtäkkiä kesken kotikäynnin pöydältä pitkäteräisen keittiöveitsen, jonka kanssa hän oli lähtenyt kävelemään kohti Kolaria.

– Sain itseni liukkaasti liikkeelle.

Hoitaja.
Auli Kolari on kokenut työssään myös väkivallan uhkaa.Toni Pitkänen / Yle

Seuraavalla kerralla, kun Kolari meni saman asiakkaan kotiin, hän ei mennyt sinne enää yksin.

Mukana oli vartija, jota Kolari pyysi menemään edeltä katsomaan, oliko asiakas lähellä veitsiä.

Varkaudessa vartija mukana 50–70 kertaa vuodessa

Edellä kerrottu tapaus ei ole millään tavoin ainutlaatuinen. Kotihoidon työntekijät, esimerkiksi sairaanhoitajat, lähihoitajat ja kodinhoitajat, joutuvat turvautumaan yhä useammin vartijoiden apuun asiakaskäynnillä.

Parinkymmenen tuhannen asukkaan Varkaudessa vartijoita on käytetty kotihoidon kotikäynneillä jo kuuden vuoden ajan. Vartija lähtee työntekijän mukaan keskimäärin 50–70 kertaa vuodessa.

– Joskus voi olla kuukausia, että vartijoita ei tarvita, mutta sitten voi olla asiakkaita, joiden luona käydään säännöllisesti, selittää vs. palvelualuepäällikkö Reetta Kettunen.

Kettusen mukaan päätöksen vartijan käytöstä tekee kotihoidon työntekijä. Kyse on hänen mukaansa työturvallisuudesta.

– Me haluamme, että työntekijä saa mahdollisuuden tehdä työnsä turvallisesti asiakkaan kotona.

Nainen huoneessa.
Reetta Kettusen mukaan vartijaa käytetään kotihoidossa aina, kun työntekijät kokevat sen tarpeelliseksi.Toni Pitkänen / Yle

Uhka voi johtua myös omaisista

Uhkaavia tilanteita sattuu esimerkiksi muistisairaiden vanhusten kanssa. Lääkitys ei saata olla kohdallaan, ja käytös voi muuttua nopeasti.

Auli Kolarin työkokemuksen mukaan ongelmia voivat aiheuttaa myös kotihoidon asiakkaan omaiset.

– Omaiset ovat olleet sekavassa mielentilassa, ja käytös on ollut niin uhkaavaa, että on pitänyt kutsua vartija turvaamaan käyntiä, Kolari havainnollistaa.

Hänen mukaansa yllättävimmät tilanteet johtuvat usein siitä, että paikalla on asuntoon kuulumattomia ihmisiä.

Ei riskitöntä myöskään vartijalle

Varkautelaisessa PT-Palontorjuntapalvelussa vartijana työskentelevä Teemu Räsänen kertoo, että hän keskustelee kotikäynnillä asukkaan kanssa aina kun niin halutaan.

– Yleensä asiakkaat ovat mukavia, ja heidän kanssaan tulee juteltua ihan kaikesta, perämoottorin korjauksesta säähän.

Räsästä harmittaa, että auttajan työn turvaamiseksi tarvitaan paikalle vartija.

– Hoitajat menevät auttamaan, he ovat sen asukkaan puolella ja haluavat hänelle pelkästään hyvää.

Vartija hoitajan kanssa.
Teemu Räsästä on kerran uhattu veitsellä, kun hän oli turvaamassa kotihoidon työntekijän työtä.Toni Pitkänen / Yle

Kotikäyntien turvaaminen ei ole kuitenkaan vaaratonta edes mukana olevalle vartijalle. Räsäsellä itsellään on Kolarin tavoin kokemusta jo yhdestä veitseen tarttuneesta kotihoidon asiakkaasta.

– Hermostui ilmeisesti siitä, että näki minut paikalla, ja juoksi keittiöön ja nappasi leipäveitsen käteen.

Muistisairas sotaveteraani oli ilmeisesti luullut Räsästä venäläiseksi sotilaaksi, mikä synnytti aggression. Kun mies alkoi huutaa veitsi kädessä uhkauksia, Räsänen ohjasi ensin kotihoidon työntekijän ulos, ja meni itse perässä.

Ei tilastoida valtakunnallisesti

Varkaus ei ole ainoa kunta, jossa vartijoita käytetään turvaamaan kotihoidon työntekijöiden työtä.

– Vartijoita käytetään lähes joka kunnassa, arvelee Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin asiantuntija Sari Erkkilä.

Erkkilän arvio on kuitenkin vain valistunut arvaus, sillä vartijoiden käyttöä ei tilastoida valtakunnallisesti. Tilastoa ei löydy sen enempää Suomen vartioliikkeitten liitosta, Kuntaliitosta kuin esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseltakaan.

Vartijoita ei kuitenkaan käytetä jokaisessa kunnassa. Esimerkiksi Siun soten alueella Pohjois-Karjalassa vartijoita käytetään hoivakodeissa ja terveyskeskussairaaloissa, mutta ei kotihoidossa.

– En muista yhtäkään tilannetta, että vartijoita olisi käytetty kotihoidossa, sanoo Siun soten palvelujohtaja Hannele Komu.

Jos tiedossa on jo etukäteen vaarallinen tilanne, kohteeseen ei Komun mukaan mennä lainkaan.

Hoitaja ja vartija rappukäytävässä.
Vartijoiden käyttö vaihtelee kunnittain.Toni Pitkänen / Yle

Kuopiossa puolestaan kotihoidon asiakkaiden luona käydään vartijan kanssa toistuvasti.

– Se, millainen on vastaanotto, riippuu päivästä ja ajasta, muotoilee työsuojeluvaltuutettu Kirsi Jouhkimo.

Jouhkimon mielestä vartijoiden käyttö on viimeisten parin vuoden aikana Kuopiossa lisääntynyt

"Pelolle ei pidä antaa valtaa"

Auli Kolarin mukaan suuri osa kotihoidon turvaamistilanteista sujuu rauhallisesti. Vartijan läsnäolo rauhoittaa paitsi asiakasta myös työntekijää.

– Kun tietää, että vieressä on tuki ja turva, niin uskaltaa tehdä työn rauhassa, ja saa autettua asiakasta.

Kolari ei kiistä, että tilanteet ovat olleet joskus jännittäviä. Mutta kun pitää työstään, haluaa sitä myös tehdä.

– Jos pelolle antaa valtaa, niin ei voi tehdä mitään, Kolari muistuttaa.

Lue lisää:

Hoitoalan työntekijät otettuja presidentin uudenvuodenpuheesta – sairaanhoitaja: "Hoitajan ei kuulu pohtia, tuleeko hän työvuorosta elävänä kotiin"

Poliisikaan ei mene yksin, mutta kotihoitajan on pakko: "Tuntuu, että ihmisiä lähetetään kuin teuraaksi"