Rikostutkintaan päätyneiden rasististen nettikirjoitusten määrä romahti – viharyhmän alasajo on vaikuttanut, toteaa poliisi

Syyttäjälle tuli viime vuonna yli puolet vähemmän rikosasioita kiihottamisesta kansanryhmää vastaan kuin vuotta aiemmin.

poliisitutkinta
Miehen kädet kannettavalla tietokoneella.
Henrietta Hassinen / Yle

Rasistiset nettikirjoitukset päätyvät rikostutkintaan huomattavasti harvemmin kuin aiempina vuosina.

Syyttäjälle on tullut neljän viime vuoden aikana vireille yhteensä 227 rikosasiaa nimikkeellä kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Viime vuonna juttujen määrä suorastaan romahti.

Kun vuonna 2018 syyttäjälle tuli vielä 76 rikosepäilyä, seuraavana vuonna saapuneiden asioiden määrä oli enää 31.

Syyttäjälle tulleet kiihottamisrikokset 2016–2019
Lasse Isokangas / Yle

Yksi syy kehitykseen on se, että poliisi ei enää tutki netin vihapuherikoksia yhtä aktiivisesti kuin ennen. Vuonna 2017 poliisi sai korvamerkittyä rahoitusta muun muassa netin vihapuheita tutkivien poliisien palkkaamiseen.

Sen jälkeen rahoitusta ei ole tullut, ja toimintaa on pienennetty. Viime vuonna Poliisihallitus kertoi poliisin käyttävän vihapuheiden paljastamiseen ja tutkintaan enintään kymmenen ihmisen työpanoksen vuodessa.

– Näiden asioiden tutkinta vaatii omaa erityisosaamista. Ja jos niiden tutkinta hajautuu sellaisille poliiseille, jotka eivät ole asiaan perehtyneet, se voi vähentää saapuvien juttujen määrää, sanoo valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen.

Poliisilla kiihottamisrikoksista kirjattujen ilmoitusten määrä laski selkeästi jo vuonna 2018. Sen sijaan viime vuonna määrä kääntyi taas nousuun.

"En oikein uskoisi siihen"

Kun epäillyn rikoksen nimikkeenä on kiihottaminen kansanryhmää vastaan, sen syyteoikeus on valtakunnansyyttäjällä. Tällä järjestelyllä on pyritty muun muassa siihen, että ratkaisut olisivat yhdenmukaisia.

Mutta voiko juttujen väheneminen johtua yksinkertaisesti siitä, että ihmiset kirjoittaisivat jotakin ihmisryhmää uhkaavia, solvaavia tai panettelevia viestejä vähemmän kuin ennen?

– En oikein uskoisi siihen, kun kuitenkin monelta eri taholta kuulee, kuinka kovia jakolinjoja somessa otetaan ja miten siellä keskustellaan. Joten en usko, että tämä olisi ilmiönä vähentynyt – pikemminkin päinvastoin, Toiviainen sanoo.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Måns Enqvist on toiveikkaampi. Hän kertoo uskovansa, että aiheesta käyty vilkas julkinen keskustelu on voinut opettaa "vihankylväjille", missä rikoksen raja menee.

– Mutta kyllä viharyhmän alasajolla on ollut oma vaikutuksensa, kun aktiivinen paljastava toiminta on vähentynyt.

Alle puolet syyteharkinnoista johtaa tuomioon

Alle puolet syyttäjän pöydälle etenevistä kiihottamisrikoksista tuo tekijälleen tuomion. Vuosina 2015–2019 lopullisesti ratkaistuista jutuista 49 prosentissa nostettiin syytteet.

Kun kiihottamisesta kansanryhmää vastaan joutuu käräjille, seurauksena on ollut viime vuosina lähes poikkeuksetta sakot. Vain viidessä tapauksessa 78:sta syytteet on hylätty.

Toisin sanoen syyttäjä on vienyt epäselviä tapauksia käräjille vain harvoin. Niissä on päädytty jo aiemmin syyttämättäjättämispäätökseen tai esitutkinnan rajoittamiseen.

Raija Toiviainen, valtakunnansyyttäjä
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on käsitellyt suuren osan viime vuosina syyteharkintaan tulleista kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikosasioista.Yle

Suurin osa syyttäjän tutkimista tapauksista on ollut rasistia nettikirjoituksia. Viime vuosina kiihottamisena kansanryhmää vastaan on kuitenkin tutkittu myös ainakin yhtä tapausta, jossa epäilty oli liimannut juutalaisvastaisia tarroja naapurustoon. Siitä ei noussut syytettä.

Lain mukaan kiihottaminen kansanryhmää vastaan on jonkin ryhmän uhkaamista, panettelemista tai solvaamista esimerkiksi, rodun, ihonvärin, etnisen alkuperän, uskonnon tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Laissa tekotavaksi on määritelty viestin levittäminen yleisölle tai tai pitäminen saatavilla. Tuomio vaatii tahallisuutta.

Päivi Räsäsen rikostutkinnasta tullut palautevyöry yllätti

Kansanryhmää vastaan kiihottamisen kieltävä laki on ollut viime aikoina yksi eniten keskustelua herättäneistä Suomen laeista. Tähän vaikutti varsinkin kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) vanhasta pamflettikirjoituksesta syksyllä 2019 aloitettu esitutkinta.

Valtakunnansyyttäjä Toiviainen määräsi aloitettavaksi esitutkinnan Räsäsen kirjoituksesta, jonka Luther-säätiö julkaisi vuonna 2004.

Aiemmin olen saanut hyvin asiallista kritiikkiä. Tämän keskustelun kohdalla se ryöpsähti ihan toisille luvuille.

Raija Toiviainen

Moni ei ymmärtänyt ratkaisua, toiset suorastaan suuttuivat. Esimerkiksi entinen kansanedustaja James Hirvisaari kutsui Twitterissä "kaikki oikeamieliset psyykkaamaan Toiviaisen pois virastaan".

Toiviainen myöntää saaneensa Räsäsen tapauksesta palautetta "ehkä enemmän kuin mistään aikaisemmasta ratkaisusta". Osin palaute on ollut myös yllättävää.

– Aiemmin olen saanut hyvin asiallista ja rakentavaakin kritiikkiä. Tämän keskustelun kohdalla se ryöpsähti ihan toisille luvuille. Mutta se ei ole vaikuttanut oikeudelliseen harkintaani millään tavalla.