Lapsella ei ollutkaan ADHD:ta – psykologin mukaan avoimissa oppimisympäristöissä opiskelevia koululaisia on tulkittu virheellisesti ylivilkkaiksi

Erityisesti aistiyliherkkyyksistä kärsivät lapset ovat riskissä tulla väärinymmärretyiksi hälyisissä oppimisympäristöissä.

koululaiset
Kuulonsuojaimet koulun pöydällä
Avoimissa oppimisympäristöissä voidaan käyttää muun muassa kuulosuojaimia. Kuva on Oulun Hiukkavaaran koulusta, jossa ei ole perinteisiä luokkahuoneita.Timo Nykyri / Yle

Kuvittele seuraava tilanne: olet koulussa ja yrität kuunnella opettajan puhetta. Kuulet hänen äänensä, mutta samalla myös kaikki muut tilan äänet – ilmastoinnin huminan, seinäkellon tikityksen, tuolien natinan ja jonkun naputtamassa kynää pöydänkulmaa vasten.

Jokainen näistä erillisistä äänistä tulee korviisi suodattamattomana, yhtä voimakkaana ja huomiota vievänä.

Pystyisitkö keskittymään opetukseen?

Edellä kuvattu tilanne on psykologi Katja Jussilan mukaan esimerkki siitä, miten kuuloyliherkkyydestä kärsivä lapsi saattaa kokea ympäröivän maailman. Jussila tietää asian, koska hän on tutkinut muun muassa neuropsykiatrisesti oireilevia lapsia ja nuoria 15 vuoden ajan.

Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskentelevä psykologi kertoo, että erilaiset aistipoikkeavuudet liitetään usein autismikirjon (siirryt toiseen palveluun)lapsiin (Autismiliitto), mutta niitä on myös niin sanotuilla tavallisilla lapsilla ilman mitään diagnoosia.

Koulun ääniin sopeutuminen on vaatinut aistiyliherkiltä lapsilta aina totuttelua, mutta nyt nämä oppilaat ovat Jussilan mukaan aivan uudenlaisten haasteiden edessä.

Syynä ovat avoimet oppimisympäristöt, joita osa kunnista on ottanut käyttöön. Niissä opetustiloja jaetaan seinien sijaan esimerkiksi verhoilla, ja samassa ympäristössä saattaa opiskella joissakin paikoissa yli satakin lasta yhtä aikaa.

Aistiyliherkälle lapselle tämä voi olla Katja Jussilan mukaan hyvin raskasta, sillä kuulo- ja muiden ärsykkeiden määrä lisääntyy tällaisissa ympäristöissä väistämättä.

– Aistiherkät lapset ovat tällaisessa tilanteessa isossa pulassa.

Seuraukset ovat hänen mukaansa huolestuttavia – ja nähtävissä konkreettisesti jo nyt.

Väärät ADHD- ja autismiepäilyt lisääntyneet

Viimeisen parin vuoden sisään psykologi Katja Jussilan työpöydälle on tullut useampia lähetteitä lapsista, joilla epäillään aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä ADHD:ta tai autismia. Siinä ei ole sinänsä mitään erikoista.

Siinä kuitenkin on, että Jussilan mukaan epäilyistä aiempaa useampi on osoittautunut vääräksi.

– Kyseisillä lapsilla ei ole ollut ADHD:ta tai autismia. He ovat vain näyttäytyneet ADHD:lle tyypillisesti levottomina tai autismille ominaisesti syrjäänvetäytyvinä juuri koulussa mutta eivät missään muualla.

Psykologi kertoo selvittelyjen jälkeen käyneen ilmi, että kyseiset lapset ovat siirtyneet opiskelemaan kouluihin, joissa käytetään avoimia oppimisympäristöjä. Jussila arvioi, että aistikuormitus on käynyt heille kyseisissä oppimistiloissa yksinkertaisesti liian suureksi.

Hän pitää tapauksia hälytysmerkkeinä, joihin on syytä suhtautua vakavasti. Tilanteet voivat johtaa oppimistulosten heikentymiseen mutta myös aiheuttaa virheellisiä johtopäätöksiä ja kuormittaa lasta suhteettoman paljon.

– Nämä henkilöt stressaantuvat, ja se vaikuttaa myös heidän psyykeeseen. Siitä saattaa seurata isompiakin käyttäytymisongelmia ja yllättäviä tunteenpurkauksia myös arjessa.

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Anita Puustjärvi ymmärtää ja myös jakaa Jussilan huolta.

– Me tiedämme, että avokonttorityöskentely ei sovi kaikille aikuisillekaan ja hälinä heikentää heidän keskittymistään. Lasten aivot eivät ole valmiit tai aikuisten kaltaiset. Millä perusteella heidän pitäisi pystyä työskentelemään tällaisissa tiloissa, Kuopion yliopistollisessa sairaalassa työskentelevä Puustjärvi kysyy.

Erikoislääkäri sanoo, että esimerkiksi ryhmätyötilanteisiin avoimet oppimisympäristöt käyvät hyvin mutta keskittymistä vaativiin tilanteisiin paljon huonommin.

Kookas oppimisympäristö Hiukkavaaran koulussa Oulussa
Avoimissa oppimisympäristöissä tilanjakajina toimivat esimerkiksi verhot. Tämä Hiukkavaaran koulun tila on suunniteltu niin, että siinä voi opiskella enimmillään jopa 150 oppilasta.Timo Nykyri / Yle

Puustjärvi on Jussilan kanssa samaa mieltä siitä, että erityisiä haasteita ne aiheuttavat juuri aistisäätelyongelmista kärsiville lapsille.

Katja Jussilan mukaan tätä joukkoa ei kannata ohittaa. Hän uskoo, että aistiherkkiä lapsia on Suomen peruskouluissa vähintään useita tuhansia.

Aistiyliherkkyys saattaa olla yllättävän yleistä

Varmuudella aistiherkkyyksien yleisyyttä peruskouluikäisillä lapsilla ja nuorilla ei tiedetä.

Katja Jussila kuitenkin arvioi, että aistiherkkyys on yllättävän yleistä niin sanotussa tavallisessa lapsiväestössä. Hän perustaa arvionsa väitöstutkimukseensa, joka julkaistiin vastikään Oulun yliopistossa.

Väitöksessä saadun tuloksen mukaan aistiongelmia esiintyi jopa 8,3 prosentilla 8-vuotiaista lapsista. Psykologi kertoo, että heistä ylivoimainen enemmistö oli niin sanottuja tavallisia koululaisia, ei autismikirjon lapsia.

Väitöstutkimuksessa käsitelty kyselytutkimustieto on verrattain vanhaa, sillä se on kerätty 2000-luvun alkupuolella. Väitös oli Jussilalla työn alla vuosia, eikä kyselytutkimusta uusittu enää myöhemmässä vaiheessa kustannussyistä.

Psykologin mielestä saatu tulos on kuitenkin yleistettävissä tähän päivään.

– En näe syytä siihen, miksi niin ei olisi. Ajattelen myös, että mikäli aistiongelmien yleisyys on 8-vuotiaiden ikäluokassa näin suurta, tällaisia lapsia saattaa olla peruskouluissamme kaikkiaan tuhansia, ellei kymmeniä tuhansia.

Psykologi Katja Jussilan mielestä kuntien pitäisi säilyttää myös perinteisiä luokkahuoneita.
Psykologi Katja Jussilan mukaan lasten aistiyliherkkyyksistä on vielä varsin niukasti tutkittua tietoa.Timo Nykyri / Yle

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Anita Puustjärvi pitää oululaistutkimuksen tulosta uskottavana 8-vuotiaiden lasten osalta.

Muuten hän ei lähde arvioimaan aistiherkkyyksien esiintyvyyttä, koska asiasta ei ole riittävää tutkimustietoa.

– Oman työkokemukseni kautta voin sanoa sen verran, että meillä on aika paljon lapsia, joilla on tämänkaltaisia vaikeuksia. Osa heistä pärjää paremmin. Osalla aistiongelmat vaikeuttavat toimintakykyä merkittävämmin.

"Osa oppilaista tarvitsee ympärilleen seinät"

Keskustelu koulutilojen tulevaisuudesta Suomessa on tällä hetkellä ajankohtaista.

Opetushallituksen opetusneuvos Leena Nissilä kertoo, että Suomen noin 4 200 peruskoulu- ja lukiorakennuksesta moni joudutaan lähivuosina joko peruskorjaamaan tai rakentamaan uudelleen.

Nissilän mukaan Opetushallitus ei ole ohjeistanut kuntia rakentamaan avoimia oppimisympäristöjä.

Sen sijaan Opetushallitus on korostanut, että oppimistilojen tulisi olla monipuolisia ja muunneltavissa erilaisiin tarpeisiin.

– Kunnat tekevät itse ratkaisut siitä millaisia kouluja rakentavat. Me emme voi ottaa kantaa siihen, että joku ympäristö olisi toista parempi, koska meillä ei ole siitä vielä riittävästi tutkimustietoa, opetusneuvos sanoo.

Nissilän käsityksen mukaan tällä hetkellä käytössä olevissa avoimissa oppimisympäristöissä on huomioitu pääsääntöisesti hyvin myös oppilaiden erityistarpeita.

Monissa on esimerkiksi panostettu akustiikkaan, luotu pienempiä oppimispaikkoja ja tarjottu oppilaille käyttöön myös kuulosuojaimia.

Psykologi Katja Jussila ei halua teilata avoimia oppimisympäristöjä kokonaan. Hän kuitenkin uskoo, että ne eivät tule koskaan sopimaan kaikille lapsille. Siksi myös perinteisiä luokkatiloja pitäisi Jussilan mielestä säilyttää.

– Osa oppilaista tarvitsee ympärilleen seinät ja pienemmän tilan oppiakseen. Meillä on aina ollut tällaisia oppilaita ja uskon, että heitä tulee aina olemaan.

Juttua varten on haastateltu myös Vanhempainliiton toiminnanjohtajaa Ulla Siimestä.

Keskustelu on auki kello 22:een saakka!

Lue lisää:

Liikaa vastuuta liian varhain? "Nykykoulussa järjestelmästä putoavat sellaiset, jotka aiemmin selvisivät pää pinnalla"

Suomessa on jonoiksi asti lapsia, joille arki omassa peruskoulussa on tuskaa – tämä teinityttö käy sairaalakoulua ja on siitä kiitollinen

Koulu aloitti huippumodernin opetuksen, jossa opettajat päivystävät "torilla" ja lapset opiskelevat yksin - jo useampi lapsi vaihtamassa koulua