Laiton maahantulo muuttuu entistä vaikeammaksi – uudella tekniikalla rajavartijat havaitsevat luvattoman maahantulijan jo kilometrien päästä

Vartiolentolaivueen Ke Koala -helikopterit varustetaan laitteilla, jotka käyttävät nykyaikaista lämpökameratekniikkaa.

rajavalvonta
Rajavartiolaitoksen Koala-kopteri valvoo itärajaa
Vartiolentolaivueen AW 119 Ke Koala -helikopterit alkavat valvoa erityisesti itärajan erämaa-alueita. Vartiolentolaivue

Itärajalla Kainuussa tai Pohjois-Karjalassa rajavyöhykkeen tuntumassa marjametsällä kulkeva tuskin voi ensi kesänä välttyä huomaamasta helikopteria, joka ikään kuin jää leijumaan ja katsomaan, onko marjoja löytynyt.

Rajavartiolaitos aloittaa keväällä EU:n ulkorajalla valvonnan, jota tehdään Dornier-valvontalentokoneilla ja yksimoottorisilla Koala-helikoptereilla. Uudenlainen ilmasta tapahtuva valvonta painottuu Lapin ja Kainuun rajaseutujen lisäksi Pohjois-Karjalaan, joista henkilökuntaa on siirretty pääkaupunkiseudun ja Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoille.

– Me tulemme näkymään entistä enemmän erityisesti erämaa-alueilla, sanoo Vartiolentolaivueen komentajana vuodenvaihteeseen saakka toiminut kommodori Risto Jääskeläinen.

Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen läheisyydestä, Vaalimaalta Imatralle ulottuvalla alueella, koptereiden käyttö jää vähäisemmäksi. Tuolla alueella valtionrajalla on runsaasti valvontatekniikkaa ja rajavartijoita havaitsemaan luvattomia rajanylittäjiä.

Helikoptereihin asennetaan parhaillaan sensoreita, joista yksi tärkeimmistä on lämpökamera. Se havaitsee ihmisen kilometrien päästä myös yöllä. Laitteiden avulla kopterista voidaan seurata tarkkaan, mitä alapuolisessa maastossa tapahtuu. Samat tiedot välittyvät myös johtokeskuksen monitoreihin, sillä koptereiden asennetaan päivityksen yhteydessä datalinkit.

– Tuotamme tilannekuvaa maassa oleville partioille. Pystymme lähettämään koneesta kuvia, videoita ja dataa, jatkaa Jääskeläinen.

1 340 kilometriä valvottavaa

Itärajaa on valvottu helikoptereilla tähänkin asti, mutta valvonta on perustunut tähystäjänä toimivan henkilön tarkkaavaisuuteen. Uusien sensoreiden asennuksen jälkeen helikoptereiden käyttö lisääntyy, ja valvonta muuttuu lähes päivittäiseksi. Helikoptereiden lisäksi valvonnassa käytetään myös lentokoneita.

– Rajavartiolaitoksen vuotuinen lentotuntimäärä nousee valvonnan tehostumisen myötä neljään tuhanteen, laskee kommodori Risto Jääskeläinen.

Lisäys on merkittävä tähän vuoteen verrattuna. Syynä alhaisempiin lentotunteihin ovat valtion säästöjen lisäksi kalustoon tehtävät päivitykset, jotka ovat pitäneet osan koptereissa maassa.

Koala-koptereiden lisäksi päivitettävänä ovat samanaikaisesti kaksimoottoriset keskiraskaat Super-Pumat ja Agusta Bell -kopterit.

Rajavartiolaitoksen Koala-koptereihin on asennettu lämpökamera ja sensoritekniikkaa.
Rajavartiolaitoksen AW 119 Ke Koala-koptereihin on asennettu lämpökamera, jonka avulla löytää rajavyöhykkeellä luvatta oleva henkilö nopeasti. Jari Tanskanen / Yle

Rajavartiolaitoksen käyttämät Koalat soveltuvat hyvin maarajan valvontaan. Ne etenevät lähes 260 kilometrin nopeudella, joten koneilla voidaan valvoa laajoja alueita. Siten 1340 kilometriä pitkä valtioraja Suomen ja Venäjän välillä ehditään hyvin käymään läpi päivässä.

Ilmasta tapahtuvan valvonnan avulla Rajavartiolaitos varautuu muun muassa siihen, että organisoidun laittoman maahantulon yritykset lisääntyvät itärajalla.

– Katsomme rajavyöhykkeellä, että rajalinjat ovat koskemattomia, eikä siellä tapahdu mitään, mitä ei pitäisi.

Kopterit alkavat päivystää itärajalla

Yksimoottoriset Koala-kopterit on sijoitettu Vartiolentolaivueen Rovaniemen ja Vantaan tukikohtiin. Niiden lisäksi kopterit alkavat päivystää paikallisten rajavartiostojen tukikohdissa, esimerkiksi Imatran Immolassa tai Pohjois-Karjalan Onttolassa.

– Pyrimme siihen, että turhia siirtolentoja vältetään. Toiminta on tehokkaampaa, kun voimme yöpyä toiminta-alueella ja jatkaa aamulla eteenpäin, sanoo Jääskeläinen.

Tarvittaessa koptereilla voidaan kuljettaa myös partioita kohdealueelle nopeasti.