Näin Iranin kriisi vaikuttaa talouteen: Tarkastelussa öljy, osakkeet ja yritykset – suomalaisfirmat jäädyttävät toimintaansa Lähi-idässä

Markkinoita rauhoitti tieto siitä, ettei Iranin ohjusiskussa tullut kuolonuhreja.

Iran
Reza Rouh Gandom Teheranin Hesburgerin edessä
Reza Rouh Gandom perusti Teheraniin Hesburger-ravintolan, joka ehti toimia puoli vuotta. Se suljettiin syyskuussa 2018.Jussi Koivunoro / Yle

Suomalaisyritykset ehtivät jo innostua uusista Lähi-idän markkinoista. Suomalaisten odotettiin esimerkiksi saavan urakoita Irakin jälleenrakennustöistä. Joulukuussa ulkoministeriö lähetti Irakiin jopa suurlähettilään.

Nyt tulee kuitenkin takapakkia.

Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori sanoo, että aseellinen konflikti saa yhtiöt harkitsemaan jatkoa.

– Firmoilla on mennyt varmasti hold-nappi päälle, eli aika tarkkaan mietitään, jäädytetäänkö toiminta vai tullaanko kokonaan pois. Iranin ja Irakin kauppa hyytyy lähes kokonaan.

Vuoren mukaan toimintaansa alueella jatkavat yritykset miettivät henkilökunnan turvallisuutta, koettavat olla sekaantumassa poliittisiin kiemuroihin ja varmistavat, etteivät loukkaa Yhdysvaltain asettamia sanktioita.

Iranin yli 80 miljoonan ihmisen markkinat ehtivät jo houkutella useita suomalaisyrityksiä. Kaupankäynti alkoi sujua, kun Iranin 2015 solmima ydinasesopimus poisti maalta pakotteita.

– Iso markkina kiinnosti ja näytti valoisalta. Siellä tarvitiin juuri sellaista osaamista, mitä Suomella oli.

Irania kiinnostivat muun muassa kaivosala, maatalousteknologia ja sairaalateknologia.

Trumpin mielestä ydinsopimus ei toiminut, joten Yhdysvallat vetäytyi sopimuksesta ja määräsi jälleen talouspakotteita.

Trump uhkasi rangaista kaikkia Iranin kanssa kauppaa käyviä, joten pankit eivät uskaltaneet antaa hankkeisiin rahaa. Suomalaisfirmojenkin toiminta alkoi käydä Iranissa hankalaksi jo vuonna 2018.

– Alkubuumi oli vahva, mutta hiekkaa tuli rattaisiin kun poliittinen tilanne alkoi kiristyä Iran–USA-akselilla.

Vuonna 2017 tavaraviennin arvo Suomesta Iraniin oli 115 miljoonaa euroa, mutta viime vuonna enää parikymmentä miljoonaa euroa.

Esimerkiksi Outotec on myynyt Iraniin kaivos- ja metalliteollisuuden tuotteita 40 vuoden ajan. Hampurilaisravintola Hesburger ehti avata yhden pisteen Teheraniin keväällä 2018, mutta vetäytyi pian pois.

Iskut nostivat öljyn hintaa

Raakaöljy kallistui aamulla Iranin ohjusiskun jälkeen liki 70 dollariin tynnyriltä.

Nesteen energia-asiantuntija Lauri Kärnä ei pidä hinnannousua kovin merkittävänä.

– Se oli luonnollinen ensireaktio räväkkään sotilaalliseen iskuun.

Päivän mittaan öljyn hinta alkoi laskea.

Öljy oli kallistunut jo Yhdysvaltain Irakissa tekemän ohjusiskun jälkeen. Iskussa kuoli Iranin vallankumouskaartin erikoisjoukkojen komentaja Qassem Suleimani. Ennen Yhdysvaltain iskua raakaöljyn hinta oli 66 dollaria tynnyriltä.

Kärnän mukaan öljymarkkinoilla ollaan huojentuneita siitä, ettei iskussa kuollut ketään.

– Voidaan ajatella, ettei kuolonuhreja haluttukaan, vaan haluttiin kertoa omassa maassa, että olemme kostaneet.

Samalla Iran pystyi muistuttamaan Yhdysvaltoja kyvyistään pudottaa räjähteitä.

Hormuzinsalmen sulkeminen toisi kriisin

Kärnä huomauttaa, ettei Iran ole uhannut hyökätä öljyntuotantolaitoksiin.

Iranin ja Omanin välistä kulkee öljykaupan avainreitti Hormuzinsalmi, jota pitkin kulkee valtaosa Lähi-idän öljystä. Iranin vallankumouskaarti on aiemmin uhannut sulkea Persianlahdelle johtavan Hormuzinsalmen.

Kärnä ei usko Iranin ryhtyvän niin järeään toimeen. Hormuzinsalmen sulkeminen tarkoittaisi kriisiä maailmanmarkkinoille. Silloin puhuttaisiin jo öljyn varmuusvarastoihin turvautumisesta.

– Kukaan enää tuntisi myötätuntoa Irania kohtaan. Olisi hämmästyttävää, jos he siihen ryhtyisivät.

Kärnän mukaan öljyn hinnasta ei toistaiseksi tarvitse olla huolissaan. Lähi-idän rauhattomuus kuitenkin nostaa hintoja, joissa muutoin olisi laskupainetta.

Öljyntuottajamaiden järjestö OPEC lisäsi tuotannon rajoituksia, koska kysynnän kasvu ei yllä tarjonnan kasvun tasolle. Syynä ovat liuskeöljy ja muun muassa Norjan ja Brasilian uudet öljykentät.

– Hinta olisi muuten 60 dollarin tienoilla, mutta on nyt lähellä 70:tä dollaria.

Sijoittajat turvasivat kultaan, jeniin ja bitcoiniin

Iranin ohjusisku säikäytti markkinat aamulla ja sai osakeindeksit laskuun niin Aasiassa, Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin.

Sijoittajat ohjasivat varojaan turvaan kultaan ja Japanin jeniin, joiden arvot nousivat.

Myös kryptovaluutta bitcoinin arvo nousi, sillä osa sijoittajista luottaa bitcoinin arvonnousuun pitkällä tähtäimellä ja pitää sitä turvasatamana.

Inderes-analyysiyhtiön ekonomistin Marianne Palmun mukaan osakemarkkinoilla nähty pudotus ei kuitenkaan ollut merkittävän suuri.

– Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tviitti rauhoitti markkinoita. Trump vakuutteli kaiken olevan hyvin, ja että palataan asiaan myöhemmin.

Palmun mukaan markkinoita rauhoitti sekin, ettei iskussa tiettävästi tullut kuolonuhreja.

Markkinoilla odotellaan Valkoisen talon reaktiota Iranin iskuun.

– Epävarmuus on sijoittajan vihollinen, sen huomaa tänään.

Palmun mukaan laajempi konflikti voisi heijastua maailmantalouteen öljyn hinnan kautta. Se edellyttäisi vakavia öljyn tuotannon häiriöitä Lähi-Idässä, mikä nostaisi öljyn hintaa selvästi pitkäksi aikaa.