Suomen ykkösjoulukuusesta tehdään arvoviuluja, tuhkauurnia ja ruumisarkkuja – ”Viulun pohjaan voisi kaivertaa tuomiokirkon kuvan”

Työväenopiston puutyökurssilaiset saavat käyttöönsä sata metriä kuusta syksyllä 2020.

Turun tuomiokirkko
Miehet katsovat tuomiokirkon kuusesta leikattua kiekkoa.
Tapio Vainisto, Pekka Saarela ja Matti Vainio tutkivat Turun tuomikirkon joulukuusesta leikattua kiekkoa. Puu näyttää terveeltä.Minna Rosvall / Yle

TurkuTurun tuomiokirkon kuusta ei syyttä kutsuta valtakunnan ykköskuuseksi. Yli 20-metrinen komistus elävöittää aina Turun joulunaikaa yli 700 lampun voimin.

Kuusi kuitenkin kuljetetaan yleensä vähin äänin polttopuuksi tai terassikalusteiden raaka-aineeksi joulun jälkeen. Tänä vuonna Turun suomenkielisen työväenopiston puutyökurssilaiset saavat juhlavasta kuusesta materiaalia käyttöönsä.

– Kuusella on symbolinen arvo ja ideoimme, että siitä voisi tehdä vaikka tuhkauurnia, ruumisarkkuja tai viuluja kursseilla, kertoo puutyöryhmän vetäjä Matti Vainio.

Vainio sai idean, kun hän katsoi Ylen lähetystä kuusen kaadosta. Siinä kuusen lahjoittaja Erja Laiho kertoi, että hän ei tarvitse puutavaraa käyttöönsä.

Turun tuomiokrkon joulukuusi odottaa kaatamista kirkon edessä.
Turun tuomiokirkon joulukuusi tuotiin tällä kertaa Maskusta.Minna Rosvall / Yle

Joulukuusesta viulun kansia

Joukko puutyöryhmäläisiä tutustui paikan päällä kuuseen, kun se siirrettiin pois Turun tuomiokirkon edustalta nuutinpäivänä 13. tammikuuta 2020. Kuusi kopsahti maahan, ja sen jälkeen miehet riensivät kuusen juurelle.

Työväenopiston viulunrakennuspiirin opettaja Tapio Vainisto oli katsomassa kuusen kaatoa. Viulun kansiin käytetään yleensä kuusta.

– Viulusta voisi tehdä ainutlaatuisen yksilön. Siinä voisi olla jonkun turkulaisen, historian tunteman hahmon pää kierukan tilalla ja viulun pohjaan voisi kaivertaa tuomiokirkon kuvan, visioi Vainisto.

Puutyöpiiri saa käyttöönsä sata metriä kuusta.

Tuomiokirkon joulukuusi kaatuneena.
Kuusi kaadettiin nuutinpäivänä 13.1.2020.Minna Rosvall / Yle
Mies sahaa joulukuusta.
Kuusi karsittiin kirkon edessä. Runko menee materiaaliksi puutyökursseille.Minna Rosvall / Yle
Joulukuusesta leikattu kiekko.
Kuusen kasvurenkaat olivat paksuja. Se on iältään 43 vuotta.Minna Rosvall / Yle

Opiskelijaryhmä kuusen ympärillä

Kuusen poisviennistä huolehtivassa Kuntecissa työskentelevä työmaapäällikkö Timo Kajava lupasi, että kurssilaiset saavat koko rungon. Oksat päätyvät Topinojan jätekeskukselle ja niistä tehdään haketta.

Puutyökurssilaiset nostelivat ja tutkivat innoissaan puusta sahattuja kiekkoja. Tuhkauurnien suunnittelusta vastaava Pekka Saarela laski puun ikää.

– Puu näyttää erittäin hyvältä. Turussa on ollut hyviä vuosia, koska kasvurenkaat ovat näin mahtavan paksuja, Matti Vainio totesi.

Ruumisarkkujen tekemistä ohjaava Eskil Rinne kertoo, että arkkuja on tehty kursseilla aiemminkin. Muun muassa naiset ovat innostuneet tekemään niitä. Hän pitää tuomiokirkon puuta hengeltään sopivaksi arkkumateriaaliksi.

Viulunrakennuspiirin opettaja Tapio Vainisto tutki joulupuuta tarkasti.

– Kyllä tästä varmasti 40 sentin pätkän oksatonta puuta saa. Puu on terve. Siinä ei ole lahoa yhtään ja syykuvio on tasasyinen eli syytiheys on säännöllinen koko matkalta. Sydän on keskellä. Viulun rakentamisen kannalta tämä on vähän harvasyinen eli liian nopeasti kasvanut, Vainisto arvioi.

Puun soveltuvuuden viulunrakennukseen tietää vasta, kun puu on kuivatettu. Seuraavaksi runko menee Ruissalon telakalle, jossa on puun halkaisuun soveltuva saha. Syksyyn asti puuta säilytetään Turun ammatti-instituutissa.

Turun työväenopiston puutyöpajassa kolme miestä suunnittelee viuluntekoa.
Matti Vainio, Pekka Saarela ja Tapio Vainisto suunnittelevat viulujen rakentamista.Minna Rosvall / Yle

Puutyökurssilla lähes harras tunnelma

Puutyöryhmäläiset esittelevät taitojaan Vähä-Heikkilän koulussa kokoontuvalla puutyökurssilla. Vuoden ensimmäisellä kokoontumiskerralla on lähes harras tunnelma.

Luokkaan virtaa miehiä, joilla on puutavaraa tai työkaluja mukanaan. Sitten he asettuvat höyläpenkkien eteen ja syksyllä aloitettuja esineitä aletaan työstää. Sirkkelin äärellä kaksi miestä viimeistelee lastenlapsen huoneeseen tulevaa ovea. Toisessa työpisteessä on esillä puisia kuulakärkikyniä.

Yksi kurssin opiskelijoista on Pekka Saarela. Hän on jo tehnyt koeversion tuhkauurnasta ja esittelee sitä muille kurssilaisille.

– Katsoin netistä mitat, ja huomasin, että tuhkauurnia tehdään paljon ympäri Suomea puutyöpiireissä. ET-lehdestä luin, että vanhat rouvat tekevät itselleen uurnia, kertoo Saarela.

Tuhkauurna
Tuomiokirkon kuusta voisi käyttää tuhkauurnien valmistamiseen.Minna Rosvall / Yle
Mies näyttää tuhkauurnan mallia.
Pekka Saarela on työskennellyt pitkään teknisen työn opettajana. Hän etsi netistä tuhkauurnan mitat ja teki mallikappaleen.Minna Rosvall / Yle

Turun tuomiokirkon puumateriaali on kurssilaisten käytössä aikaisintaan syksyllä 2020. Vainio toivoo, että syksyllä kurssit saisivat liikkeelle uusia harrastajia varsinkin nyt, kun tarjolla on ainutlaatuista materiaalia eli Turun tuomiokirkon joulukuusta.

Viulukurssit suosittuja

Viulunrakennuspiirin opettaja Tapio Vainisto ohjaa Turun työväenopiston viulukursseja yhdettätoista vuotta. Hän kertoo, että vastaavat kurssit ovat suosittuja eri puolilla Suomea. Joskus kurssit tulevat täyteen kymmenessä minuutissa.

Viulun rakentaminen vaatii kuitenkin kärsivällisyyttä. Työtunteja siihen menee noin 400 eli keskimäärin noin neljä lukukautta. Kurssilaiset hankkivat yleensä materiaalin itse.

– Puumateriaali saa olla mieluiten vanhaa ja kuivunutta. Puun kuivuminen kestää 4–5 vuotta, mutta tuoreemmastakin voi tehdä, jos puu on lämpökäsitelty kahden viikon ajan, kertoo Vainisto.

Kansi on aina kuusta, mutta pohja, kehä ja kaula ovat vaahteraa. Suomessakin kasvaa vaahteraa, mutta keskieurooppalaiseen vaahteraan tulee kaunista loimua. Sitä on totuttu näkemään viuluissa.

– Täällä tehdystä viulusta tulee parempi kuin yksikään tehdasviulu. Kun viulu tehdään käsityönä valmiiksi, sen arvo lasketaan tuhansissa euroissa.

Viulunrakentaja Tapio Vainisto näyttää viulun kantta.
Tapio Vainisto toivoo, että tuomiokirkon kuusesta tulisi arvoviuluja. Kuusta käytetään kanteen, muissa osissa on muun muassa vaahteraa. Minna Rosvall / Yle

Lue lisää:

Valtakunnan ykköskuusi kaadettiin Maskussa – katso, kuinka 43-vuotias komistus pääsi matkalleen kohti Turun tuomiokirkkoa

Suomen ykköskuusen valojen outo asettelu herättää hämmennystä – alaosa ilman valoja, taustalla turvallisuusnäkökohdat

Juttua korjattu 15.1.2020 kello 13:40 Vasaramäen koulu muutettu Vähä-Heikkilän kouluksi