Hoitoalan työntekijät otettuja presidentin uudenvuodenpuheesta – sairaanhoitaja: "Hoitajan ei kuulu pohtia, tuleeko hän työvuorosta elävänä kotiin"

Joka neljäs sosiaali- ja terveysalan työntekijä on kohdannut vuoden aikana työssään väkivaltaa tai sen uhkaa.

terveydenhuoltohenkilöstö
hoitaja työssään
Terveydenhuollon työntekijöistä suurin riski joutua väkivallan kohteeksi on erityisesti alle 30-vuotiailla hoitajilla. Kuvituskuva.Laura Hyyti / Yle

Yhteiskuntarakenteemme selkäranka on sen palvelusektori. - - Liian moni heistä on alttiina päivittäiselle häirinnälle, uhkailulle, painostukselle, jopa väkivallalle.

presidentti Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan

Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe (siirryt toiseen palveluun) saa harvoin osakseen niin paljon sosiaali- ja terveysalan kiitosta kuin tänä vuonna. Sauli Niinistö puhui palvelusektorista yleisemminkin, mutta erityisesti hoitoalan työntekijät kokivat, että presidentti puhui heidän työnsä haasteista.

  • Presidentti Niinistön uudenvuodenpuheen voit katsoa Yle Areenasta.

– Kyllä lämmittää, että asialle on herätty valtion johtotasolla asti. Nyt tuntuu, että viesti kentältä, arjestamme, on mennyt eteenpäin, toteaa presidentin puheesta sairaanhoitaja Jenny Piuva Turun yliopistollisen sairaalan neurologiselta osastolta.

Uudenvuodenpuhe on keskusteluttanut hoitoalaa niin sosiaalisessa mediassa kuin blogitekstien kommenteissakin. Hoitotyön asiantuntija, itsekin sairaanhoitaja, Jan Holmberg pitää presidentti Niinistön huomiota koskettavana ja yhteiskunnallisesti merkittävänä nostona.

– Asia tiedetään hoitajien kesken hyvin, mutta tuntuu, että hoitoalan ääni ei aina kuulu, toteaa Holmberg.

Työterveyslaitoksen tuore seurantatutkimus (siirryt toiseen palveluun) kertoo, että asiakasväkivalta sairaaloiden ja sote-alan työntekijöitä kohtaan lisääntyy jatkuvasti. Joka neljäs raportoi kohdanneensa asiakkaan tai potilaan aiheuttamaa väkivaltaa tai sen uhkaa viimeisen vuoden aikana.

Esimerkiksi lyömisestä tai potkimisesta raportoi 26 prosenttia työntekijöistä, kun neljä vuotta aiemmin vastaava luku oli 16 prosenttia. Vertailuvuodet olivat 2015 ja 2019.

Eniten asiakasväkivaltaa työssään kohtasivat päivystyksen, ensiavun, psykiatrian ja vanhustenhoidon työntekijät.

Väkivalta terveysalalla

2015

2019

Lyömistä tai potkimista kohdanneita työntekijöitä

16 %

26 %

Tavaroiden heittelyä kohdanneita työntekijöitä

14 %

22%

Henkistä väkivaltaa kohdanneita työntekijöitä

24 %

41 %

Lähde: Työterveyslaitoksen seurantatutkimus

Seurantatutkimuksen hyvinvointikyselyyn vastasi noin 9 000 työntekijää Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Vaasan sairaanhoitopiireistä, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymästä ja Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirastosta.

Terveydenhuollon työntekijöistä suurin riski joutua väkivallan kohteeksi on erityisesti nuorilla, alle 30-vuotiailla hoitajilla.

Terveysalalla lyömistä tai potkimista kohdanneet

2015

2019

Alle 30-vuotiaista työntekijöistä

32 %

45 %

50-59-vuotiaista työntekijöistä

13 %

20 %

Lähde: Työterveyslaitoksen seurantatutkimus

Hoitajien arjen kokemukset vastaavat tutkimustuloksia hyvin. Siitäkin huolimatta että tilanteet vaihtelevat sekä päivittäin että yksiköittäin.

Kuinka usein Jenny Piuva, joka on työskennellyt sairaanhoitajana kymmenisen vuotta, kohtaa neurologisella osastolla väkivaltaa?

– Pahimmillaan päivittäin, parhaimmillaan kuukausittain. Kokemukseni mukaan uhkaavia tilanteita ja väkivaltaa esiintyy meilläkin aina vain useammin.

Ylihoitaja Johanna Fred ja sairaanhoitaja Jenny Piuva Tyksin neurologisella osastolla
Tyksin neurologisella osastolla hoitohenkilökunnalla on rintataskussaan aina hälytysnappi, jolla saa vartijat paikalle. Niin on myös osastonhoitaja Johanna Fredillä (vasemmalla) ja sairaanhoitaja Jenny Piuvalla. Päivi Leppänen / Yle

Piuvan esimies, osastonhoitaja Johanna Fred nyökyttelee. Vaikka välillä on rauhallisempaa, on toimintatapojen oltava joka tilanteessa yhtä päteviä, sillä uhka voi muuttua todeksi koska vain.

– Hoitajien täydennyskoulutus on tosi tärkeää. On harjoiteltava potilaan hallittua fyysistä rajoittamista, tilanteiden ennakoimista ja vuorovaikutustaitoja, sanoo Fred.

Tunnekuohuisissa tilanteissa on erityisen tärkeää, että sekä potilaita että myös heidän omaisiaan kuullaan ja heidän asiansa otetaan vakavasti.

Ilman hälytysnappia ei osastolle mennä

Sairaanhoitaja Jenny Piuva esittelee tummansinisen työasunsa rintataskussa roikkuvaa hälytysnappia, jolla voi kutsua vartijan paikalle.

– Kannamme tällaista koko ajan mukanamme. Kaikissa työvuoroissa.

Kuinka usein Piuva on päätynyt painamaan nappia?

– Joulun aikaan siihen on jouduttu turvautumaan ihan päivittäin. Valitettavasti.

Työ ei ole enää vain ammatillisesti vaativaa, se on henkisesti painavan raskasta.

presidentti Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan

Jenny Piuva pitää ennakointia tärkeimpänä keinona väkivallan torjumiseksi. Joitakin merkkejä voi olla näkyvissä jo ensiavussa, josta potilas ilmoitetaan neurologiselle osastolle.

– Ennakkotieto aggressiivisesti käyttäytyvästä potilaasta saa jo asennoitumaan niin, että pyrin olemaan vieläkin tyynempi. Käytän ammattitaitoani siihen, että saan tilanteen pysymään mahdollisimman rauhallisena.

Läheltä piti -tilanteistakin voi oppia

Täydennyskoulutus vaaratilanteita varten on hoitajille tärkeää. Keskeistä on myös hoitajan kohtaaman väkivaltatilanteen jälkihoito. Se ei tarkoita pelkästään säännöllistä työnohjausta. Tyksin neurologisen osaston osastonhoitaja Johanna Fred painottaa työyhteisön tukea kaiken kaikkiaan.

– Hyvä tiedonkulku hoitotyöntekijöiden välillä on oleellista. Hyvää yhteistyötä tarvitaan myös turvallisuushenkilöstön kanssa. Läheltä piti -tilanteiden raporteistakin aina oppii.

Ei hiljaista hyväksyntää väkivallalle

Usein oletetaan, että hoitohenkilökunnan kohtaama väkivalta johtuu potilaan sairaudesta. Se on sosiaali- ja terveysalalla kouluttajanakin toimivan Jan Holmbergin mukaan kuitenkin vain osatotuus.

Hänen mielestään pahinta on, jos hoitohenkilökunnan kohtaamaan väkivaltaan suhtaudutaan hiljaisesti hyväksyen. Ajatellaan, että tietty määrä väkivaltaa kuuluu työnkuvaan.

– Vaadin hoitajien kokemalle väkivallalle ja läheltä piti -tilanteille nollatoleranssia. Hoitajien työnkuvaan ei voi kuulua väkivaltaa tai tappouhkauksia. Hoitajan ei kuulu pohtia, tuleeko hän työvuorosta elävänä kotiin.

Hoitotyön asiantuntija Jan Holmberg
– Mikä olisi laki, joka takaisi hoitoalan henkilökunnalle koskemattomuuden? kyselee itsekin keikkahoitajan töitä tekevä, sote-alan kouluttaja Jan Holmberg. Päivi Leppänen / Yle

Jan Holmbergin mielestä ajaudutaan sivupolulle, jos ajatellaan, että sairaanhoitajan opintoihin kuuluu se, miten suojataan itseä väkivallalta.

– Mutta pakkohan työntekijöitä on kouluttaa sen varalle, että potilas, omainen tai vierailija käy kimppuun. On silti sairasta, että hoitava ihminen joutuu työssään suojautumaan väkivallalta.

Taas tänään he ovat velvollisia kohtaamaan eilenkin ahdistelleen asiakkaan.

presidentti Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan

Holmberg kirjoittaa blogissaan (siirryt toiseen palveluun) otsikolla Hoitajan työstä ehjänä kotiin, että hoitajan suojatyöasu ei suojaa väkivallalta. Yksikin kollega kommentoi kirjoitusta sanomalla, että tuntuu kuin hoitajan asu jopa provosoisi väkivaltaan tai asiattomaan kielenkäyttöön.

Koska väkivalta tai sen uhka on hoitoalalla yleistä ja koko ajan kasvussa, oleellinen kysymys on, mitä pitäisi vielä tehdä. Jan Holmberg miettii jopa lainsäädännöllisiä muutoksia.

– Niin kauan kun väkivallan tekijät eivät joudu raskaaseen vastuuseen teoistaan, väkivalta hoitajia kohtaan lisääntyy. Meillä on laki potilaan asemasta ja oikeuksista, se on erittäin tärkeä ja tervetullut. Mutta mikä olisi laki, joka takaisi hoitoalan henkilökunnalle koskemattomuuden?

Asiantuntijatehtävien lisäksi edelleen hoitajanakin työskentelevä Holmberg toivoo alalle nykyistä enemmän turvallisuusalan henkilökuntaa.

– Nyt kun presidenttikin kantaa asiasta huolta, toivoisin että eduskunta, ammattiliitot, sairaanhoitopiirit ja muut hoitoalan työnantajat ottaisivat työturvallisuuden tarkasteluun uudelleen.

Toki on olemassa työturvallisuuslakeja, mutta miten niitä kyetään noudattamaan arjessa, jos hoitaja on työpaikalla esimerkiksi yksin yövuorossa. Saadaanko apu ajoissa paikalle?

– Se on hoitoalan resurssikysymys, sanoo Holmberg.

Jos hoivan, koulutuksen ja turvallisuuden tuottajat uupuvat, koko yhteiskuntamme toimivuus vaarantuu. Siihen meillä ei ole varaa.

presidentti Sauli Niinistö uudenvuodenpuheessaan

Hoitoalan työntekijöillä riittää kerrottavanaan tositarinoita, joista voidaan sanoa: onneksi ei sattunut pahemmin. Hoitajasta voi tulla hetkessä toinen hoidettava.

Jan Holmberg tunnistaa vaaran, että hoitajat joutuvat sairauslomalle, irtisanoutuvat työpaikasta, jossa asiat eivät ole kunnossa, tai vaihtavat alaa kokonaan.

– Tässä syvenevässä hoitajapulassa tärkeä kysymys on: miten saamme hoitajat pysymään alalla?

Onko hoitohenkilökuntaan kohdistuva väkivalta tuttua sinulle? Oletko itse kokenut sitä tai oletko ollut todistamassa tilannetta? Osallistu allaolevaan keskusteluun ja kerro. Mitä tilanteelle pitäisi tehdä?

Keskustelu on auki klo 17:ään asti.