Kullan hinta kipuaa kipuamistaan, ja myös ahneiden välistävetäjien odotetaan taas kiinnostuvan kotitalouksien "romukullasta"

Vihki- ja kihlasormuksista saa pulittaa hiukan aiempaa enemmän. Moni realisoi samalla vanhat kultakorunsa rahaksi.

kulta
Laura Tennberg lyö vasaralla sormusta
Kultasormus valmistumassa Laura Tennbergin pajalla Lahdessa. Sormus tehdään asiakkaan isovanhempien sormusten kierrätyskullasta.Meeri Niinistö / Yle

Kullan hinta on nyt ylimmillään seitsemään vuoteen.

Tämä lisää kullan liikettä markkinoilla. "Romukullaksi" kutsutut kotitalouksien käytetyt kultakorut alkavat kiinnostaa myyjiä ja ostajia. Kiinnostuksen kasvusta on jo merkkejä.

– Sitä on tasaiseen tahtiin tarjottu omien korujen materiaaliksi. Mutta muutaman kollegan mukaan nyt on ihan viime päivinä käyty erikseen kyselemässä, että on ollut liikettä, lahtelaisen Kultakiila-liikkeen kultaseppäyrittäjä Laura Tennberg kertoo.

Hintahaitari on "järkyttävän iso", ja välistävetäjiä riittää

Mitä enemmän kulta maksaa, sitä enemmän sitä ostavia välittäjiä ilmaantuu markkinoille.

Hinnannousu tuo mukanaan välistävetäjiä, jotka pyrkivät ostamaan "romukultaa" halvalla ja myymään sitä eteenpäin selvästi kalliimmalla.

Kullan kansainvälisesti noteerattu hinta nousi aiemmin tällä viikolla jo 1 600 dollariin unssilta eli lähes 45,5 euroon grammalta. Torstaina hinta on huidellut noin 45 eurossa grammalta.

kullan hinta 10-vuoden ajalta
Goldprice, Jyrki Lyytikkä / Yle

Korujaan myyvä kuluttaja voi huoletta poistaa tästä grammahinnasta ainakin noin kymmenen euroa, kun miettii minkä arvoisia omat korut voisivat olla.

Kotikultaa ei voi myydä suoraan maailman kultapörsseihin. Siksi kuluttaja ei koskaan saa kullasta täyttä markkinahintaa, vaan välissä on liikkeitä, jotka ottavat työpanoksestaan siivun.

Siivuissa on kuitenkin huomattavia eroja.

Tyypillisestä 14 karaatin sormuskullasta, joka on 58,5-prosenttisesti kultaa, maksetaan liikkeissä nyt noin 14–22 euroa grammalta. Tämä selviää Ylen tekemästä nettivertailusta, joka pohjautuu useiden liikkeiden avoimiin hintatietoihin. Tarjoukset poikkeavat toisistaan siis huomattavasti.

Helsingissä toimivan perinteikkään K. A. Rasmussenin toimitusjohtaja Niklas Sundman sanoo kuulleensa jopa 11–12 euron tarjouksista. Rasmussenin torstaiaamun tarjous oli 20,70 euroa.

– Hintahaitari on järkyttävän iso, ja alimmissa hinnoissa liikkeen kate on tosi hyvä. Ei voi muuta sanoa, Sundman varoittaa.

Hinnannousu ei ole vielä johtanut 2010-luvun alun tyylisiin aggressiivisiin kampanjoihin. Tuolloin useat toimijat mainostivat voimakkaasti ostavansa käytettyjä kultakoruja "reiluun hintaan" tai "hintatakuulla", ja kauppa kävi.

– Olin juuri silloin valmistumassa alalle, ja tätä näkyi tosi paljon. Ihmiset halusivat tyhjentää laatikot kullasta. Mutta aina kultaa vain tuntuu löytyvän, eli ei siinä innossa ihan kaikkia perintökalleuksia pistetty menemään, kultaseppä Laura Tennberg sanoo.

Laura Tennberg hioo sormusta
Kultaseppäyrittäjä Laura Tennberg kertoo, että erityisesti kierrätyskullasta tehdään nyt paljon esimerkiksi vihki- ja kihlasormuksia. Meeri Niinistö / Yle

Markkinajohtajien K. A. Rasmussenin ja Tavexin sekä kultasepänliikkeiden lisäksi markkinoilla on myös esimerkiksi nettifirmoja, joiden ainoa periaate on ostaa halvalla ja myydä kalliilla.

– Toimijoita tulee todennäköisemmin lisää, kun hinnat nousevat, Sundman sanoo.

Tarjouksia kannattaa vertailla huolellisesti. Halvalla kultansa myyvä ottaa kaupassa takuuvarmasti takkiin.

Sormusten hinnannousu vielä maltillinen

Hintakehitys näkyy myös kultasepänliikkeiden vitriineissä. Kihla- ja vihkisormusten hinta on nousussa, mutta toistaiseksi maltillisesti.

Muutamia satoja euroja maksavissa peruskultasormuksissa hinnannousu lasketaan kymmenissä euroissa.

– Materiaalin hinnannousu siirtyy toki tuotteeseen, mutta ei se vielä mielettömiä ole. Sormus painaa joitakin grammoja, eli vaikutus on ehkä muutamia kymppejä, hyvinkääläisen Laatukorun toimitusjohtaja Ari Silván sanoo.

Korunvalmistuksessa kultaa käytetään seostettuna, joten hintavaihtelu ei ole yhtä suurta kuin sijoituskullassa. Esimerkiksi 18 karaatin valkokullassa on 75 prosenttia kultaa ja 25 prosenttia seosaineita. Tosin pääseosaineen eli palladiumin hinta on myös korkealla.

Joka tapauksessa sormuspajan työn osuus on iso. Suomen kultaseppien liiton puheenjohtaja Marjut Viitanen laskee esimerkin 14 karaatin kultasormuksesta, jossa kultaa on siis 58,5 prosenttia:

– Jos korun hinnasta karkeasti laskien puolet on työtä ja puolet materiaalikuluja, ja materiaalista puolet on kultaa, niin kullan osuus koko tuotteen hinnasta on noin neljäsosa.

Kuinka korkealle hinta voi nousta?

Analyytikot ja kulta-alan asiantuntijat eivät uskalla sanoa oikein juuta tai jaata siitä, mihin asti hinta voi nousta.

Kristallipalloa ei ole kellään. Maailmanpoliittinen tilanne ja sijoittajien hermostumisen taso määrittävät kaiken. Mitä epävarmempi tilanne, sitä enemmän pysyvä, kosketeltava ja ikuinen kulta kiinnostaa.

– Uskon, että tämä nahistelu varmaan jatkuu ainakin muutaman viikon ja pitää hintaa korkealla. Siitä eteenpäin me elämme sen mukaan, mitä maailmalla tapahtuu, Sundman muotoilee.

kultaharkkoja K.A.Rasmussenin liikkeessä
Sveitsiläisen UBS:n kultaharkkoja K.A. Rasmussenin liikkeessä.Kimmo Hiltunen / Yle

Sundmanin mukaan unssihinta voi helposti nousta 1 650 dollariin, eli noin viisi prosenttia nykyisestä.

Mutta katto on täysi arvoitus. Analyytikoiden haarukat muutaman vuoden päähän ulottuvat karusta hinnanpudotuksesta rajuun nousuun, eli välille 1 000–2 500 dollaria unssilta.

Mutta kulta kiihottaa toimimaan. Aina kun hinta liikehtii suuntaan tai toiseen, myös kaupankäynti herää.