Katja Gauriloff työstää unelmaansa, maailman ensimmäistä koltansaamenkielistä fiktioelokuvaa – tuotannon toivotaan käynnistyvän jo tänä vuonna

Elokuvaan tullaan pian etsimään koltansaamenkielisiä näyttelijöitä.

elokuvat
Katja Gauriloff
Kolttasaamelainen elokuvaohjaaja Katja Gauriloff aloittaa toisen fiktiivisen elokuvansa tuotannon mahdollisesti jo tänä vuonna. Vesa Toppari / Yle

Kolttasaamelainen nainen Je'vida on tekemässä elämänsä matkaa takaisin kotiseudulleen. Hän on syntynyt Saamenmaalla, mutta muuttanut pois kotoaan aikuistuessaan. Vuosien aikana hän suomalaistunut ja yrittänyt unohtaa kolttasaamelaisen minänsä. Nimikin muuttui vuosien varrella Idaksi, ollakseen enemmän suomalainen.

Nyt vuosikymmeniä myöhemmin Ida tekee matkan takaisin kotiseudulleen yhdessä siskontyttärensä Annan kanssa. Matkan aikana täytyy käydä läpi kiperiä muistoja nuoruudesta ja lapsuudesta.

Tällaista tarinaa kolttasaamelainen elokuvantekijä Katja Gauriloff on paraikaa käsikirjoittamassa yhdessä puolisonsa, taiteilija Niillas Holmbergin kanssa. Elokuvan käsikirjoitustyö on aloitettu viime vuonna ja toiveena on käynnistää elokuvatuotanto jo tämän vuoden aikana.

– Elokuvan aikana tullaan käymään läpi raskaitakin asioita, esimerkiksi juuri siitä, miksi saamelainen kulttuuri on vaihdettu suomalaiseen, kertoo elokuvan ohjaaja-käsikirjoittaja Katja Gauriloff.

Näyttelijä Niillas Holmberg, Arktinen Odysseia, kansallisteatteri, 7.3.2017.
Je'vida-elokuvan käsikirjoitus syntyy yhdessä saamelaistaiteilija Niillas Holmbergin kanssa. Jari Kovalanen / Yle

Pitkäaikainen haave toteuttaa elokuva uhanalaisella koltansaamen kielellä

Viime vuosien aikana Suomen saamelaisyhteisössä on tapahtunut paljon. Saamelainen kulttuuri, politiikka ja historia ovat olleet tapetilla suomalaisessa mediassa enemmän kuin koskaan aiemmin.

Saamen kielet ovat lähteneet elpymään, saamelaismusiikki ja -elokuva ovat saaneet paljon näkyvyyttä sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti ja Suomessa aloitetaan vihdoin saamelaisten historiaa käsittelevä totuus- ja sovintoprosessi.

Elokuvantekijänä Katja Gauriloff uskoo, että nyt on juuri oikea aika tehdä elokuva kolttasaamelaisten historiasta – ja ensimmäistä kertaa historiassa pitkä fiktioelokuva koltansaamenkielellä.

– Koltansaamenkielinen elokuva on ollut minun pitkäaikainen haaveeni. Tässä elokuvassa pääkielenä on koltansaame, mutta suomen kieli on myös osa elokuvaa, kertoo Gauriloff.

Sen vuoksi elokuvaan tullaankin pian etsimään koltansaamenkielisiä näyttelijöitä.

– Se voi olla haasteellista, mutta siihen me kuitenkin pyrimme. Kolttasaamelaisesta yhteisöstä löytyy taitavia tekijöitä, toteaa Gauriloff.

Kolttasaamelaisten elämä oli sotien jälkeen taistoa olemassaolosta

Je'vida-työnimellä kulkeva pitkä elokuva on ensimmäinen fiktiivinen tuotanto, jonka käsikirjoitus ja ideointi on lähtenyt Gauriloffin omista käsistä.

Inspiraatiota elokuvaan ei ole tarvinnut lähteä hakemaan kaukaa. Jo kolttasaamelaisten omat elämäntarinat ja historia tarjoavat monenkirjavia eväitä elokuvan juonelle.

– Tarina on syntynyt omien ihmisten, sukulaisten ja muiten kolttien kanssa jutellen. Olen kuunnellut oman sukuni tarinoita, eikä tarinaa ole tarvinnut lähteä etsimään omaa käsivartta kauempaa.

Gauriloffin viimeisin elokuva oli fiktiivinen, Sofi Oksasen Baby Jane -kirjaan pohjautuva samanniminen draamaelokuva (2019). Elokuvaa esitetään ympäri maailmaa.

Heidi Gauriloff ja Katja Gauriloff Kuun Metsän Kaisa elokuvan jälkeen Sodankylän elokuvafestivaaleilla.
Katja Gauriloffin suku kokoontui Sodankylän elokuvajuhlille 2016 katsomaan Kuun Metsän Kaisa elokuvaa.

Gauriloffille itselleen Je'vida-elokuva on jatkotyöskentelyä Kuun Metsän Kaisa -elokuvan (2016) tarinaan. Kuun Metsän Kaisa on Suomessa ja maailmalla palkittu dokumentti Gauriloffin oman isoisomummon Kaisa Gauriloffin ja sveitsiläisen kirjailijan Robert Crotten ystävyydestä. Samalla se kertoo kolttasaamelaisten elämän muuttumisesta toisen maailmansodan jälkeen.

Uusi fiktiivinen elokuva tulee olemaan kertomus kolttasaamelaisten elämästä sotien jälkeen. Muun muassa kolttasaamelaisten Suomeen asuttaminen, kielenmenetys ja suomalainen sulauttamispolitiikka saavat sijaa elokuvassa.

– Uskon, että viimein on aika tehdä elokuva saamelaisten historiasta, sanoo Gauriloff.