Kotimaisen viinin valmistus enää alle 30 tilan varassa – alan ammattikouluun on hakijoita jonoksi asti

Ala kiinnostaa uusia yrittäjiä. Moni toivoo viinistä lisäansioita.

viininviljely
Kaksi henkilöä ja omenasäkki
Heikki ja Sofia Latvajärvi aikovat tehdä viininvalmistuksesta pysyvän elinkeinon.Tapio Termonen / Yle

Heikki ja Sofia Latvajärvi ovat tuoreimpia yrittäjiä kotimaisen viinin valmistuksessa. He ovat perustaneet Meggala Oy:n ja rakentaneet viinin valmistusta varten uudet tuotantotilat kotitilalleen Kankaanpään Venesjärvelle. Uusiin tiloihin kuuluu myös viinin myynti- ja anniskelutiloja.

Pariskunnan ura viinin valmistuksessa on vasta alussa. Tulevaisuudessa viiniä on tarkoitus tehdä tilan omista raaka-aineista, mutta tällä hetkellä se ei vielä onnistu.

Joulukuussa Latvajärvet hakivat Savosta 2 500 kiloa omenoita. Tämän erän he laittoivat käymään heti joulun jälkeen ja pulloihin viini menee noin puolen vuoden kuluttua.

Uusia yrittäjiä kaivataan lisää

Suomessa on nykyään vajaa 30 viinitilaa. Määrä on vähentynyt selvästi 2000-luvun alusta, jolloin viinin valmistajia oli enimmillään noin tuplasti enemmän.

Viinitilojen määrän lasku selittyy ainakin osittain yrittäjien ikääntymisellä, sillä ensimmäiset viininvalmistukseen oikeuttavat luvat myönnettiin jo 1990-luvun puolivälissä.

– Ala on ukkoontunut ja akkaantunut, vaikka sukupolvenvaihdoksiakin on tehty, sanoo Suomen Viiniyrittäjät ry:n puheenjohtaja Jorma Keijonen Alajärveltä.

Keijosen mukaan suomalainen viini on vakiinnuttanut asemansa ja sen arvostus on noussut. Hän sanoo, että laadussa oli aikanaan vaihtelua, mutta nykyään tilanne on selvästi parempi.

– Suomalaisen viinin laatua kehuvat jo asiantuntijatkin, Keijonen sanoo.

Jorma Keijonen
Suomen Viiniyrittäjät ry:n puheenjohtaja Jorma Keijonen.Pasi Takkunen / Yle

Keijonen harmittelee, että uusi alkoholilaki ei mahdollista tilalla valmistettavien liköörien myyntiä. Se olisi Keijosen mukaan tuonut alalle paljon odotetun piristysruiskeen.

Uusia yrittäjiä alalle tulee kuitenkin muutaman kerran vuodessa. Esimerkiksi Latvajärvet ovat suunnitelleet asiaa jo useamman vuoden ajan ja nyt suunnitelmat ovat siis pitkällä. Omien raaka-aineiden kasvattaminen vaatii kuitenkin vielä aikaa.

– Meille tulee omenaa, kirsikkaa ja vadelmaa. Esimerkiksi omenapuista saadaan ensimmäinen sato vasta 4–5 vuoden kuluttua, Heikki Latvajärvi sanoo.

Koulutusta vain Hämeessä

Suomessa viininvalmistajan koulutusta saa Hämeen ammatti-instituutissa. Se on ollut alan ainoa koulutuspaikka sen jälkeen, kun ammattiopisto Livia lopetti vastaavan koulutuksen Piikkiössä.

Hämeen ammatti-instituutilla on marja- ja hedelmäviinialan koulutus- ja kehitysyksikkö Lepaalla Hattulassa. Uusia kursseja on parhaimmillaan kahdesti vuodessa. Yhdelle kurssille mahtuu kerrallaan 20 opiskelijaa.

– Hakijoita on jonoksi saakka, vaikka seuraavan kurssin alkamisajankohtaa ei ole vielä edes julkaistu, sanoo Hämeen ammatti-instituutin rehtori Tarja Hovila.

Hovilan mukaan monet kurssilaiset hakevat itselleen lisätöitä viinin valmistuksesta. Osa hakijoista on jo työuransa loppupuolella, mutta ihan nuoria kurssilaisia on vähemmän.

viinin valmistusta
Latvajärvet rakensivat uudet tuotantotilat Kankaanpään Venesjärvelle.Tapio Termonen / Yle

Myös Heikki Latvajärvi on saanut oman koulutuksensa viininvalmistajaksi Lepaalla. Hän sanoo olevansa tyytyväinen koulutuksen sisältöön.

– Erityisesti pidin siitä, että käytäntöä ja teoriaa oli sopivassa suhteessa, Heikki Latvajärvi sanoo.

Rypäleet kasvavat Suomessa, mutta laki hidastaa käyttöä

Suurin osa Suomessa valmistettavasta viinistä on marja- tai hedelmäviiniä. Yksi syy tähän on, että alkoholilaki estää rypäleiden käytön niin sanotussa tilaviinissä, kun Suomi ei ole listautunut EU:n viinintuottajamaaksi.

Jos rypäleitä käytetään, tuotetta ei enää kutsuta viiniksi vaan rypäleistä käymisteitse valmistetuksi miedoksi alkoholijuomaksi. Tällaista tuotetta ei voi myydä ulos suoraan tilalta. Se on kuitenkin perusajatus monella viinitilalla.

– Lainsäätäjät eivät ole ihan ajan tasalla, sanoo Suomen Viininkasvattajat ry:n hallituksen puheenjohtaja Esa Tervo Liedosta.

Ylitarkastaja Markku Keskimäki sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta näkee asian niin, että kyse on tasapainoilusta Alkon monopolin kanssa. Keskimäen mukaan tilamyynti sinällään on jo poikkeus Alkon monopolille.

Esa Tervon mukaan rypäleillä on kuitenkin hyvä mahdollisuus kasvaa myös Suomessa. Rypälelaatuja on erittäin paljon ja viljelytekniikka on kehittynyt.

viinin valmistusta
Viininvalmistuksessa myös hygienia on tärkeää.Tapio Termonen / Yle

Osa rypäleistä vaatii kasvihuoneolosuhteita, mutta myös avomaakasvatus on mahdollista. Tervon mukaan parhaiten kylmää kestävät rypälelajikkeet tulevat Yhdysvalloista, Venäjältä ja Keski-Euroopasta.

– Mikään ilmastollinen syy ei estä kasvattamasta rypäleitä Suomessa, Esa Tervo sanoo.

Tervon mukaan Suomessa on lyhyt kasvukausi, mutta toisaalta valoa riittää kesällä pitkään. Ilmaston lämpeneminen on viininvalmistuksen näkökulmasta hyvä asia.

– Kasvukausi pitenee ja lämpösumma kasvaa, Tervo summaa.

Latvajärvet eivät ole liikkeellä kokeilumielellä

Heikki ja Sofia Latvajärven tilalla on viljelty perinteisesti kauraa ja ohraa. Tulevaisuudessa viljely siirtyy yhä enemmän puutarhatalouden puolelle.

Omenoiden pesu
Näistä omenoista syntyvä viini pullotetaan kesällä. Tapio Termonen / Yle

Päävastuu viininvalmistuksesta on ensivaiheessa tilan isännällä, mutta puutarhurin ja viininvalmistajan koulutuksen aikoo hankkija itselleen myös pankkialalla työskentelevä tilan emäntä.

– Kyllä tätä viiniä on tarkoitus tehdä koko loppuelämän ajan, sanoo Meggala Oy:n toimitusjohtaja Sofia Latvajärvi.

Juttua muokattu 15.1. klo 13:51: Ammatti-instituutti sijaitsee Hattulassa, ei Hämeenlinnassa.