Keski-Suomen keskussairaala vastustaa leikkauksien siirtämistä Kuopioon, ministeriö kyllästyi: "Huono yhteistyö ei ole laitonta, se on vain hankalaa"

Jyväskylästä väläytetään, että potilaita ei ehkä jatkossa haluta lähettää Kuopioon, vaan Tampereelle tai Helsinkiin.

leikkaushoito
Kirurgit leikkaa potilasta leikkaussalissa.
Keski-Suomen keskussairaalan vaativa leikkaushoito on kansainvälisissä vertailuissa todettu laadukkaaksi.Simo Pitkänen / Yle

Jyväskylän ja Kuopion välillä pitkään jatkunut kiista vaativista leikkausoperaatioista sai joulun jälkeen uuden käänteen, kun sosiaali- ja terveysministeriö ehdotti kaikkien vaativien leikkauksien keskittämistä pelkästään yliopistollisiin sairaaloihin.

Viiteen yliopistolliseen sairaalaan keskitettäisiin (siirryt toiseen palveluun) ne leikkaukset ja toimenpiteet, joita tehdään alle 200 kappaletta koko Suomessa vuosittain.

Ministeriön asetusmuutos veisi Keski-Suomen keskussairaalalta mahdollisuuden tehdä esimerkiksi ruokatorvi-, keuhko-, maha-, ja peräsuolisyöpäleikkauksia, koska ne siirtyisivät Kuopion yliopistollisen sairaalan tehtäväksi. Keski-Suomen keskussairaalassa muutosta vastustetaan voimakkaasti.

– Vaikka näitä leikkauksia tehdään kokonaisuuteen nähden vähän, ne ovat meille tärkeitä, koska olemme vuosikymmeniä pyrkineet keskittymään niihin. Näissä asioissa laatu ja osaaminen sairaalassamme on osoitettu kansainvälisissä vertailuissa, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Vesa Kataja toteaa.

Vesa Kataja
Vesa Kataja uskoo, että vaativia leikkauksia tekevät lääkärit lähtisivät leikkausten loppuessa Keski-Suomen keskussairaalasta.Simo Pitkänen / Yle

Potilaan näkökulmasta muutos olisi käytännössä se, että leikkausoperaatio tapahtuisi Jyväskylän sijaan Kuopiossa. Katajan mielestä se aiheuttaisi väistämättä viiveitä hoidon saamisessa ja tulisi keskisuomalaisille veronmaksajille kalliimmaksi, koska sama hoito pystyttäisiin tekemään omassa sairaalassa halvemmalla.

– Muualla Suomessa on kyetty tekemään sairaaloiden välisiä erittäin hyviä ja toimivia malleja, joissa ei synny viiveitä, sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Tuija Kumpulainen toteaa.

Hänen mukaansa Keski-Suomen keskussairaala voi esittää laskelmansa muutoksen kustannuksista lausuntokierroksella, joka kestää helmikuun loppupuolelle.

Leikkauksia tehty Jyväskylässä Kuopiota enemmän

Monia siirtolistan leikkauksia on tehty Keski-Suomen keskussairaalassa enemmän kuin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Esimerkiksi keuhkosyöpäleikkauksia tehtiin vuonna 2018 Jyväskylässä 80, Kuopiossa vain 39. Keski-Suomen keskussairaala on Suomen suurin keskussairaala, ja tällä hetkellä ainoa ei-yliopistollinen sairaala, jossa vaativia leikkauksia edelleen tehdään.

Kaikkien leikkausten vuosittainen kokonaismäärä Jyväskylässä on noin 17 000, joista siirtouhan alla olevia leikkauksia on yhteensä 300–350.

Katajan mielestä leikkaukset pitäisi keskittää sinne, missä niitä on tehty eniten, koska hänen mukaansa siellä on toimivin hoitoketju ja paras osaaminen.

– Nyt meidän kohdallamme ollaan rikkomassa toimivaa, Kataja sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriöstä asetusmuutosta perustellaan sillä, että kun kaikki leikkaukset tehdään samassa osoitteessa, tulee toiminnan ylläpitäminen yhteiskunnalle halvemmaksi. Toinen perustelu on yliopistosairaaloiden aseman vahvistaminen.

– Yliopistosairaalalla on vastuu kouluttaa erikoislääkäreitä, jolloin niissä täytyy olla riittävän laaja ja monipuolinen toimintamalli. Näen sen vähän vaikeana koulutussairaalan aseman kannalta, jos osa vaativista leikkauksista tehdään Jyväskylässä, sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Tuija Kumpulainen toteaa.

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Antti Hedman on sitä mieltä, ettei leikkaushoidon taso Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ole yhtään sen huonompi kuin Jyväskylässäkään.

– Meillä tehdään leikkauksia vuosittain 23 000, ja meillä on varmasti kaikki edellytykset tehdä 350 leikkausta enemmän. Ja vertailuissa esimerkiksi syöpäleikkauksiin liittyen ei meidän välillämme ole merkittävää eroa, Hedman sanoo.

"On erikoista, jos ei haluta tehdä yhteistyötä"

Leikkauksia ollaan siirtämässä juuri Kuopioon, koska Jyväskylä kuuluu Kuopion yliopistollisen sairaalan johtamaan erityisvastuualueeseen (erva).

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Vesa Kataja väläyttää, että muutoksen tapahtuessa leikkaukset eivät todellisuudessa siirtyisi Jyväskylästä Kuopioon, vaan johonkin muuhun yliopistolliseen sairaalaan.

– Meillä on pitkät perinteet yhteistyöstä esimerkiksi Helsingin ja Tampereen kanssa. Potilaalla on vapaus päättää, mihin hän haluaa hoitoon, ja lääkärit arvioivat potilaan kanssa, mikä olisi paras hoitopaikka. Kuopio ei ehkä saisikaan lisää leikkauksia, vaan olisi lopulta uudistuksen suurin kärsijä, Kataja väläyttää.

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Antti Hedman pitää skenaariota surullisena.

– Se on hiukan erikoinen ajatus, jos ei haluttaisi tehdä yhteistyötä erva-alueella, koska silloinhan tämä koituisi koko alueen tappioksi. Siinä tapauksessa lopulta suurimpia kärsijöitä olisivat koko erva-alueen potilaat myös muissa sairaanhoitopiireissä, Hedman sanoo.

Tuija Kumpulainen toteaa, ettei ministeriöllä ole keinoja pakottaa alueellista yhteistyötä.

– Valvontaviranomainen voi puuttua siihen, jos siellä toimitaan laittomasti. Huono yhteistyökyky ei ole laitonta, se on vain hankalaa, Kumpulainen sanoo.

Asetusmuutos ratkaisisi pitkän kiistan, mutta se ei tyydytä Jyväskylässä

Tilanteen taustalla on sairaaloiden välillä pitkään jatkunut kiista siitä, keskitetäänkö vaativat leikkaukset Jyväskylään vai Kuopioon.

Kaksi vuotta sitten voimaan tulleen terveydenhuoltolain keskittämisasetuksen mukaan kyseisiä leikkauksia voi tehdä yliopistollisessa tai erityisestä syystä vastaavan tasoisessa muussa sairaalassa. Voimassa olevan asetuksen mukaan leikkaukset olisi pitänyt keskittää jompaan kumpaan sairaalaan, mutta Jyväskylän ja Kuopion välillä asiasta ei olla päästy sopuun. Leikkauksia tehdään edelleen molemmissa sairaaloissa, ja keskustelu junnaa paikoillaan.

Asiaan on yritetty löytää ratkaisua ministeriötä myöten, mutta tuloksetta. Elokuussa sairaalat pääsivät näennäiseen yhteisymmärrykseen esittäessään ministeriölle mallia, jossa sairaaloiden välillä kiertäisi leikkauksiin erikoistunut tiimi. Ehdotus ei kuitenkaan vastannut tämänhetkistäkään lainsäädäntöä.

Joulukuun lopussa ministeriö lähetti lausuntokierrokselle asetuksen muutosehdotuksen, josta niin sanottu Jyväskylä-pykälä on poistettu. Kataja uskoo, että jos sopuun olisi alueella päästy, pykälä olisi saanut jäädä asetukseen.

Muilla alueilla muutosehdotus on otettu positiivisin mielin vastaan, koska leikkausten minimimäärien höllentäminen helpottaa päivystysvalmiuden ylläpitämistä.

Voimassa olevan asetuksen mukaan tekonivelleikkauksia ja tiettyjä syöpäleikkauksia saa tehdä vain sairaaloissa, joissa leikkauksia kertyy tietty lukumäärä vuosittain.

Leikkausten lopettaminen tiukkojen vaatimusten vuoksi on johtanut siihen, että keskussairaaloista on lähtenyt pois lääkäreitä, mikä vaarantaa päivystyksen.

Höllennystä on tulossa lonkan ja polven tekonivelleikkausten, selkäleikkausten sekä rinta- ja paksusuolisyöpäleikkausten vähimmäismääriin.

Jatkossa pienemmistä leikkausmääristä voitaisiin sopia maan viiden erikoissairaanhoidon erityisvastuualueen (erva-alueen) sisällä esimerkiksi välimatkojen perusteella.

Viiden yliopistosairaalan vastuulla olisi huolehtia erva-alueidensa keskussairaaloiden kanssa hoidon laadusta ja potilasturvallisuudesta.