Kulttuuri- ja mielipidelehtiä rustataan pienellä porukalla intohimoisesti, mutta mitä hyötyä siitä on, jos lehteä ei tilata

Suomessa ilmestyy satoja kulttuuri- ja mielipidelehtiä, joista moni jää suurelle yleisölle tuiki tuntemattomaksi, vaikka lehti olisi kuinka hyvä. Niitä yhdistää yksi iso ongelma.

kulttuuri
henkilökuva
Pienillä lehdillä ei ole mahdollisuuksia investoida verkkosivuihin niin paljon kuin pitäisi, harmittelee Kulttuuri- mielipide- ja tiedelehtien liiton puheenjohtaja Tuomas Rantanen.Mikko Koski / Yle

Debatti, Parnasso, Lähikuva, Onnimanni, Kaltio, Grafia, Kamera, Elonkehä, Teatteri&Tanssi+Sirkus...

Nimi kuulostaa tutulta, mutta oletko lehteä koskaan nähnyt, saati lukenut?

Ensikertalaisen lehti saattaa yllättää korkeatasoisuudellaan. Se on painettu hyvälle paperille ja kannesta alkaen kokonaisuus on mietitty.

Sisältä löytyy kirjallisuus-, teatteri-, musiikki-, kuvataide- tai muita kulttuurijuttuja; esseitä, runoja, henkilökuvia ja kritiikkejä.

Sitten on myös loputtoman pitkiä kirjoituksia ilman kappalejakoja, kuvia ja väliotsikoita. Teksti on pientä piperrystä, eikä jutun sisältö tankkaamallakaan aukea.

yleiskuva
Kulttuuri- mielipide ja tiedelehtien liittoon, Kulttiin kuuluu lähes 200 lehteä.Mikko Koski / Yle

Lehtiä rustataan avustajavoimin

Kulttuuri- ja mielipidelehtiä yhdistää sama murhe.

– Kaikkien meidän yhteinen ongelma on raha. Se on kaikkien muidenkin ongelmien alkusyy, sanoo Maaria Ylikangas.

Maaria Ylikangas on 112 vuotta vanhan Nuori Voima -lehden osa-aikainen päätoimittaja. Hänen lisäkseen lehdellä on toinen vakituinen työntekijä, hänkin osa-aikainen.

Kirjallisuudesta, kirjoittamisesta ja lukemisesta kiinnostuneille suunnattu Nuori Voima ilmestyy viisi kertaa vuodessa. Sillä on 730 tilaajaa.

Mahdollisuuksia paneutua levikin ja tilaajamäärän kasvattamiseen ei ole niin paljon kuin päätoimittaja toivoisi.

– Joudun huolehtimaan budjetista ja miettimään, minkä verran voin jutuntekijältä odottaa pientä palkkiota vastaan.

– Aika ei tahdo riittää kaikkeen, mitä pitäisi tehdä, Ylikangas sanoo.

henkilökuva
Nuoren Voiman päätoimittaja Maaria Ylikankaan mielestä lehtien irtonumeroiden ostamisen pitäisi olla nykyistä helpompaa. Myyntipaikkoja on liian vähän.Mikko Koski / Yle

Lehdillä ei ole varaa palkata vakituisia toimittajia. Juttuja kirjoittavat avustajat usein nimellistä palkkiota vastaan. Moni kirjoittaa kirjoittamisen ilosta.

Nuori Voima haluaa tarjota uusille kirjoittajille mahdollisuuden saada juttujaan julkaistua. He saavat opastusta sekä arvokasta palautetta, mikä ei joka lehdessä toteudu.

Median murros lisää lehtien taakkaa

Kulttuuri- mielipide ja tiedelehtien liittoon, Kulttiin kuuluu liki 200 lehteä.

Liiton puheenjohtaja Tuomas Rantanen on seurannut alaa pitkään.

– Yhtälö on vaikea. Printtilehtien tilausmäärät ja mainostulot vähenevät. Samalla posti- ja painomaksut lisääntyvät.

Median murros kirpaisee sanoma- ja aikakauslehtien lisäksi myös kulttuuri- ja mielipidelehtiä.

– Mitä suurimmassa määrin. Pienillä lehdillä on vielä vähemmän mahdollisuuksia investoida verkkolehteen, mikä on kaikkien medioiden toiminnan jatkumisen edellytys, Rantanen muistuttaa.

Nuori Voima on panostanut verkkonäkyvyyteen jo vuosia ja saanut sitä kautta uusia lukijoita. Lisäksi lehti julkaisee omaa podcastia.

Lehden kustantaja on Nuoren Voiman Liitto.

– Mitään lehteä ei tilausmaksuilla rahoiteta. Ilman avustuksia kulttuuri- ja mielipidelehtiä ei olisi lainkaan, liiton toiminnanjohtja Laura Serkosalo kiteyttää.

yleiskuva
Nuorella Voimalla on kaksi osa-aikaista päätoimittajaa: Vesa Rantama ja Maaria Ylikangas. Lehden verkkoversio on tuonut lisää lukijoita.Mikko Koski / Yle

Lehtiavustuksen saajia entistä vähemmän

Kulttuurilehtiavustukset myönsi aikaisemmin opetus- ja kulttuuriministeriö, nykyisin Taiteen edistämiskeskus.

"Haluamme tukea moniarvoisuutta."

Ansa Aarnio

Viime vuonna se jakoi kulttuurilehdille 798 000 euroa. Avustuksen sai 75 printtilehteä ja verkkojulkaisua.

Taike pohtii vuoden 2020 avustuksen saajia parhaillaan. Erityisasiantuntija Ansa Aarnio kertoo Ylelle, että tänä vuonna avustuksen saa entistä harvempi, alle 60 hakijaa.

Koska kokonaissumma ei viime vuodesta muutu, jaettavat avustukset ovat aikaisempaa suurempia.

– Arvioimme lehtien ammatillista ja journalistista laatua. Haluamme tukea monipuolista yhteiskunnallista keskustelua ja moniarvoisuutta, Aarnio sanoo.

Avustukset maksetaan Veikkauksen tuotosta.

Pienimmillään kulttuuri- ja mielipidelehdellä on vain 200 lukijaa. Joka vuosi muutama lehti lakkaa ilmestymästä.

yleiskuva
Voima on ilmaisjakelulehti, jonka toimitus sijaitsee Kalliossa Helsingissä. Kuvassa lehden toimittajat Iida Simes ja Jarkko Kumpulainen.Mikko Koski / Yle

”Hallituksen lunastettava lupauksensa”

Mitä pitäisi tehdä, jotta lehtien tulevaisuus ei olisi jatkuvaa sinnittelyä ja avustushakemusten tehtailua?

Kultin puheenjohtajalla on vastaus.

Tuomas Rantasen mielestä lehtitilauksilta pitäisi poistaa arvonlisävero. Kirjastojen määrärahoja olisi lisättävä, jotta pienilevikkiset kulttuurilehdet olisivat paremmin saatavilla.

Niitä on turha etsiä myöskään kauppojen lehtihyllyistä.

"Tuki pienempi kuin muissa pohjoismaissa."

Tuomas Rantanen

– Hallituksen pitäisi huolehtia hallitusohjelman mukaisesti laadukkaan median kilpailukyvyn ja tuotantoedellytysten turvaamisesta, Rantanen sanoo.

Hän muistuttaa, että Ruotsissa kulttuuri- ja mielipidelehdet saavat noin kaksi kertaa suurempaa tukea kuin Suomessa.

– Meillä kulttuurilehdistön tuki on merkittävästi pienempi kuin muissa pohjoismaissa.

henkilökuva
Tuomas Rantasen mielestä laadukkaalle sisällölle on aina kysyntää. Ongelma on, miten saada lehdet ja lukijat kohtaamaan.Mikko Koski / Yle

Lehdet takaavat sananvapauden

Kun ongelmia on paljon, kannattaako lehtiä edes julkaista vain pienen piirin iloksi?

Tekijöiden mielestä kyllä.

Tuomas Rantasesta yleisöllä on oikeus saada erilaisia tulkintoja ympärillä olevasta maailmasta.

– Etenkin nykyisin, kun sosiaalisessa mediassa julkaistaan mielipiteitä ja näkemyksiä, niin joukkoon tarvitaan laadukkaampaa sisältöä.

"Näkemyksiä, joita valtamedian kautta ei tule."

Maaria Ylikangas

Maaria Ylikangas muistuttaa, että kulttuuri- ja mielipidelehdet ovat tärkeitä sananvapauden takia.

– Niiden kautta tulee esille sellaisia näkemyksiä, joita valtamedian kautta ei tule.

Ylikankaan mielestä lehtien merkitystä ei tulisi mitata sen mukaan, paljonko niillä on lukijoita.

– Monet lehdet ovat todella hyviä. Kyse on enemmänkin yleisön palvelemisesta kuin mahdollisimman suuren yleisön tavoittelemisesta.