"Itse voi paremmin kun ei koko ajan urputa" – Riihimäellä kehutaan nuoria joka päivä

Suomen suurin perusopetusta antava lasten- ja nuortenteatteri luottaa positiiviseen pedagogiikkaan.

pedagogiikka
Riihimäen Nuorisoteatterin rehtori Sanna Saarela ja teatterioppilas Jaakko Piira istuvat Kino Sammon katsomossa.
Riihimäen Nuorisoteatterin opetussuunnitelmassa painotetaan positiivista pedagogiikkaa. Teatterioppilas Jaakko Piira ja Riihimäen Nuorisoteatterin rehtori Sanna Saarela istuvat Kino Sammon katsomossa.Ville Välimäki / Yle

Palaute koulussa tai työelämässä on yleensä tarkoittanut sitä, että kerrotaan pieleen menneet asiat ja painotetaan puutteita. Onnistumisista ei pidetä meteliä.

Viime vuosina koulumaailmassa on puhuttu paljon positiivisesta pedagogiikasta. Siinä lannistavien heikkouksien etsimisen sijaan nostetaan esille henkilön vahvuudet. Asia on esillä myös uudessa opetussuunitelmassa.

Riihimäen Nuorisoteatteri on Suomen suurin teatteritaiteen perusopetusta antava lasten- ja nuorten teatteri. Opetussuunnitelmassa painotetaan juuri positiivista pedagogiikkaa ja siellä tehdään paljon positiivisen pedagogiikan harjoitteita.

– Saamme voimaa siitä, että näemme asioiden hyvät puolet. Se ei kuitenkaan johda siihen, että ummistaisimme silmämme epäkohdilta, sanoo erityispedagogiikan dosentti ja yliopistonlehtori Lotta Uusitalo, joka on yksi positiivisen pedagogiikan uranuurtajista Suomessa.

"Positiivinen pedagogiikka on lähtökohtamme kaikkeen"

Seitsemäsluokkalainen Jaakko Piira tuli kolmisen vuotta sitten katsomaan Riihimäen Nuorisoteatterin meininkiä ja jäi. Porukassa on hyvä henki, siellä nauretaan paljon. Jaakko Piira uskoo teatteriharrastuksen rohkaisseen häntä entisestään.

– Kun olet näyttämöllä, sinulla on roolivaatteet päällä. Silloin se ei ole niin jännittävää. Roolihahmossa oleminen antaa turvaa, sanoo Piira.

Riihimäen Nuorisoteatterin rehtori Sanna Saarela kuuntelee teatterioppilaan puhetta hymyillen.

– Hyvä Jaakko! Tosi hienosti osaat artikuloida tätä teatteriharrastusta, sanoo Saarela.

Riihimäen lisäksi Hyvinkäällä, Hausjärvellä ja Lopella toimivassa teatterissa on yli 550 aktiivista jäsentä.

– Positiivinen pedagogiikka on meidän päälähtökohtamme kaikkeen. Pyrkimyksemme on ottaa huomioon yksilöt yksilöinä ja tukea hänen kasvuaan omaksi itsekseen, sanoo Saarela.

Kehuista työkaverille pidetään kirjaa

Positiivinen pedagogiikka pohjautuu positiiviseen psykologiaan (siirryt toiseen palveluun). Positiivinen kasvatusoppi opettaa oppilaille esimerkiksi tunnetaitoja, palautumiskykyä ja omien vahvuuksien tunnistamista. Positiivinen lähestymistapa lisää hyvinvointia, sanovat alan asiantuntijat.

Positiivisesta oppimisesta puhutaan eniten kasvatuksen ja koulun yhteydessä, mutta sitä käytetään yhä enemmän myös työelämässä.

Lotta Uusitalon mukaan on tervetullutta oppia iloitsemaan toisen menestyksestä myös hyvin kilpailullisessa työympäristössä. On tärkeää kannustaa ja antaa positiivista palautetta kollegalle. Se tuottaa myös taloudellista hyvää.

– Viivan alle jää enemmän konkreettista mammonaa henkisen pääoman lisäksi. Lisäksi tuntuu hullunkuriselta, että yrittäisimme opettaa lapsille hyvänä olemista toisille ja itse olisimme ihan keljuja, sanoo Uusitalo.

Kuusi näyttelijää käsi kädessä laulavat näyttämän kirkkaissa valoissa
Riihimäen nuorisoteatterissa positiivisuutta alleviivataan myös käytännön harjoitteilla. Kuvassa Rent-musikaali vuodelta 2018.Miki Wallenius / Yle

Riihimäen Nuorisoteatterissa myös henkilökunta tekee paljon erilaisia positiivisen toimintakulttuurin harjoitteita. Viime talvena tavoitteena oli kehua joka päivä yhtä nuorisoteatterilaista ja yhtä talon ulkopuolista henkilöä. Kehuista pidettiin kirjaa ja tulokset käytiin läpi teatterin viikkopalaverissa.

Saarela sanoo, että kehujen ja positiivisuuden on oltava aitoa ja rehellistä. Kun toimintakulttuuri on turvallinen, voidaan myös puhua asioista, jotka eivät tunnu hyvältä tai jotka on korjattava.

– Se on minusta kaiken lähtökohta. Ei ole tarkoitus, että kehutaan asioista, jotka eivät ole totta, vaan puhutaan niistä, mitkä ovat oikeasti olemassa, sanoo Sanna Saarela.

Positiivisuutta voi treenata

Kiltteys on viime aikoina ollut useasti esillä muun muassa johtamiskulttuurin yhteydessä. Uusitalon mukaan siitä, että meidän kuuluu olla kivoja toisillemme, on tullut inhimillisen johtamiskulttuurin uusi teema.

– On paljon tutkimustuloksia, että se johtaa parempaan. Päsmäröinti, pomottelu, uhittelu ovat toivottavasti menneen talven lumia, sanoo Uusitalo.

Dosentti Lotta Uusitalo sanoo, että kaikkien on mahdollista oppia olemaan kilttejä, auttavaisia ja huomioivia toisille.

– Mitä enemmän sitä treenaa, sitä luonnollisemmaksi se tulee, sanoo Uusitalo.

Uusitalo erottaa kuitenkin kiltteyden ja kuuliaisuuden.

– Tämän päivän kiltteyttä on se, että suhtaudutaan hyväksyvästi omaan itseen ja myös muihin. Tämä on tärkeä ero laupiaisuuteen ja herran pelkoon, sanoo Uusitalo.

Uusitalon mukaan on paljon arkipäivän onglemia, jotka johtuvat siitä, että tuijotamme niitä kohti. Usein ihmisille jää mieleen pieni virhe, vaikka suoritus olisi muuten erinomainen.

– Olet nauttinnut upean aterian, jossa alkukeitto ei ollut aivan lämmin. Pilaako se koko illallisen? kertoo Uusitalo esimerkin.

Uusitalo kertoo itse harjoitelleensa positiivisen palautteen antamista tukkimiehen kirjanpidolla.

– Muistuttamistahan se vaatii. Mutta itse voi paremmin, kun ei koko ajan urputa, jos nyt kansankieltä käytän, sanoo Lotta Uusitalo.