Sota peruttu, ainakin toistaiseksi – Tässä lyhyet vastaukset kysymyksiin Yhdysvaltain ja Iranin yhteenotosta

Tilanne voi vielä kiristyä, jos osapuolet tekevät uusia hyökkäyksiä.

Iranissa miljoonat ihmiset ovat osallistuneet surmatun komentaja Qasem Suleimanin hautajaismarsseihin. Kuva: Rex Features /All Over Press

Yhdysvallat ja Iran ovat käyneet tällä viikolla sodan partaalla, kun Yhdysvallat surmasi iranilaiskomentajan ja Iran ampui ohjuksia kohti yhdysvaltalaisjoukkoja.

Tässä artikkelissa vastaamme kysymyksiin, joita saimme Instagramissa.

Mistä tässä kaikessa olikaan kyse?

Yhdysvallat surmasi komentaja Suleimanin perjantaina, Iran ampui ohjuksia keskiviikkona.

Yhdysvallat surmasi perjantaina aamuyöllä lennokki-iskussa iranilaiskenraali Qasem Suleimanin Iranin naapurimaassa Irakissa. Komentaja Suleimani oli vastannut Iranin sotilasoperaatioista ulkomailla.

Iranin hallinto raivostui ja vannoi kostoa. Keskiviikkona aamuyöllä se ampui 22 ohjusta irakilaisiin tukikohtiin, joissa majoittui Yhdysvaltain sotilaita. Kukaan ei kuollut iskuissa.

Kuva: Yhdysvaltain kongressin tutkimuspalvelu, BBC, Harri Vähäkangas / Yle

Tämän jälkeen osapuolet rauhoittelivat tilannetta. Iranin ulkoministerin Javad Zarifin mukaan kosto on nyt saatu päätökseen.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei puhunut enää keskiviikkona uusista vastaiskuista ja totesi, että Iran näyttää perääntyvän.

Onko sodan uhka nyt vältetty?

Sota tuskin syttyy, jos osapuolet eivät tee uusia vakavia iskuja.

Välitöntä uhkaa ei näytä olevan tällä hetkellä. Tilanne voi kuitenkin kiristyä uudelleen, jos osapuolet tekevät uusia hyökkäyksiä.

Vasta aika näyttää, onko Iran todella lopettanut uusien kostoiskujen suunnittelun. Myös Yhdysvallat voisi tehdä uusia yllätysiskuja.

Kumpikaan osapuoli tuskin haluaa täysimittaista sotaa.

Sota aiheuttaisi valtavaa tuhoa Iranissa ja tulisi erittäin kalliiksi Yhdysvalloille. Sota leviäisi myös herkästi muihin Lähi-idän maihin, koska mailla on paljon liittolaisia alueella.

Kuinka lähellä kolmas maailmansota oli?

Sodan leviäminen koko maailmaan olisi erittäin epätodennäköistä.

Sosiaalisessa mediassa on vilissyt viime päivinä meemejä kolmannen maailmansodan alkamisesta.

Monissa vitseissä on katkera sivumaku. Sota tuntuu turhan vakavalta asialta vitsailuun.

Todellisuudessa maailmansodan alkaminen on yhä erittäin epätodennäköistä.

Maailmanlaajuinen sota edellyttäisi avointa konfliktia maailman kilpailevien suurvaltojen, Yhdysvaltain, Kiinan tai Venäjän välillä. Tällaista ei ole nyt näköpiirissä.

Venäjällä on kyllä läheiset välit Iraniin, mutta se ei ole valmis sotimaan Iranin puolesta.

Maailman suurvalloilla on lisäksi riittävästi ydinaseita vastapuolen tuhoamiseen, joten ne välttelevät avointa sotaa viimeiseen asti.

Miksi Yhdysvallat tappoi komentaja Suleimanin?

Yhdysvaltain mielestä Suleimani uhkasi yhdysvaltalaissotilaita.

Kenraali Suleimanin surmannutta ilma-iskua oli edeltänyt koston kierre Irakissa.

Iranin tukemat mielenosoittajat olivat hyökänneet Yhdysvaltain Bagdadin-suurlähetystöön vuodenvaihteessa, ja Yhdysvallat ja Iran-mieliset joukot olivat iskeneet toisiaan ilmaiskuin.

Qasem Suleimani oli yksi Lähi-idän vaikutusvaltaisimmista ihmisistä. Kuva: Rex Features/All Over Press

Yhdysvaltain mukaan hyökkäysten takana oli kenraali Suleimani, joka johti Iranin ulkomaisiin sotilasoperaatioihin keskittyneitä Quds-joukkoja. Yhdysvallat epäili hänen suunnittelevan uusia iskuja.

Päätöksen Suleimanin surmasta teki presidentti Donald Trump.

Suleimanin salamurha oli presidentin valittaviksi ehdotetuista vastaiskuista kaikkein kovin, ja päätös yllätti avustajat, sanomalehti New York Times kertoo. (siirryt toiseen palveluun)

Miksi Iran iski takaisin juuri Irakissa?

Irakissa oleva yhdysvaltalaissotilaat olivat helppo kohde.

Irakin sijoitetut 5 200 Yhdysvaltain sotilasta olivat alusta alkaen ilmeisin kohde vastaiskuille.

Iranin ohjukset yltävät helposti naapurimaahan, ja myös kenraali Suleimani oli surmattu juuri Irakissa. Iranilla on paljon vaikutusvaltaa Irakissa, joten sen ei tarvitse pelätä Irakin vastatoimia.

Kuva: Yhdysvaltain sotilastiedustelu, BBC, Harri Vähäkangas / Yle

Iran on saattanut myös laskea, ettei sen kannata tehdä liian näyttävää iskua tai sotkea konfliktiin enää uusia osapuolia. Presidentti Trump oli uhannut iskeä seuraavaksi Iranin rajojen sisäpuolelle.

Miksi Yhdysvaltain ja Iranin välit ovat niin kireät?

Yhdysvallat haluaa estää Iranin vallan kasvun ja ydinaseen kehittelyn, Iran pitää Yhdysvaltoja uhkana hallinnolleen.

Yhdysvaltain ja Iranin välit ovat olleet vihamielisiä vuosikymmenet.

Iranin hallinto pitää Yhdysvaltoja uhkana olemassaololleen. Etenkin Yhdysvaltain republikaanipuolueessa on poliitikkoja, jotka kannattavat hallinnon kaatamista asevoimin.

Yhdysvallat taas uskoo, että Iranin kehittelee salaa ydinasetta. Lisäksi Yhdysvallat syyttää Irania Lähi-idän vakauden horjuttamisesta.

Kuva: BBC, Euroopan parlamentti, Harri Vähäkangas / Yle

Iran tukee aseryhmiä, jotka ovat hyökänneet Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia, Israelia ja Saudi-Arabiaa vastaan.

Välit kiristyivät entisestään vuonna 2018, kun presidentti Trump vetäytyi yksipuolisesti Iranin ydinohjelmaa rajoittaneesta sopimuksesta. Samalla Yhdysvallat palautti Iranin taloutta kuristavat pakotteet.

Kuinka poikkeuksellisesta tilanteesta oli kyse?

Yhdysvallat ja Iran ovat nokitelleet vuosikymmeniä, mutta suorat iskut ovat harvinaisia.

On poikkeuksellista, että Yhdysvallat ja Iran iskevät suoraan toisiaan vastaan.

Yhdysvallat ei ole tiettävästi surmannut vuosikymmeniin vieraan valtion sotilasjohtajia ilman sodanjulistusta. Se on kuitenkin painostanut Irania taloudellisesti ja tehnyt sen ydinohjelmaa vastaan kyberhyökkäyksen.

Iran on tukenut aseryhmiä, jotka ovat hyökänneet vuosien varrella Yhdysvaltain joukkoja vastaan esimerkiksi Iranissa. Lisäksi Iranin uskotaan häirinneen syksyllä Persianlahden öljykuljetuksia.

Miten iskut vaikuttivat siviileihin?

Irakissa väkivalta voi yltyä, ja iranilaiset kärsivät talouspakotteiden kiristymisestä.

Kireä tilanne kasvattaa väkivallan uhkaa Irakissa. Yhdysvaltain joukkojen ja Iran-mielisten joukkojen väliset yhteenotot voivat yhä jatkua liennytyksestä huolimatta. Myös Isisin vastainen taistelu voi herpaantua.

Presidentti Donald Trump ilmoitti keskiviikkona uusista Iranin vastaisista talouspakotteista. Ne voivat kurjistaa iranilaisten elämää entisestään. Iran on jo nyt syvässä taantumassa, ja esimerkiksi ruoan hinta kaksinkertaistui viime vuonna, BBC kertoo. (siirryt toiseen palveluun)

Kenraali Suleimanin hautajaisissa Iranissa tallautui kuoliaaksi ainakin 50 ihmistä.

Kuinka turvassa suomalaiset sotilaat ovat Irakissa?

Suomalaissotilaille ei käynyt kuinkaan, mutta tilanne on yhä vaarallinen.

Iranin keskiviikkoiset iskut kohdistuivat myös suomalaisten sotilaiden käyttämään tukikohtaan Irakin Erbilissä. Sotilaat suojautuivat pommisuojaan, mutta he selvisivät säikähdyksellä.

Irakissa on 80 suomalaista sotilasta, jotka kouluttavat kurdijoukkoja Isisin vastaisessa taistelussa. Koulutus on keskeytetty toistaiseksi, koska kostoiskut voivat kohdistua myös suomalaisiin.

Tilannetta on arvioitu vaaralliseksi suomalaisjoukoille. Ainakaan tässä vaiheessa heitä ei ole tarkoitus kotiuttaa alueelta.

Mitä tavalliset iranilaiset ajattelevat tapahtumista?

Komentaja Suleimani oli kansallissankari, jonka surma suututti valtaosan iranilaisista.

Komentaja Suleimania pidettiin Iranissa yleisesti kansallissankarina. Hänen hautajaissaattoihinsa osallistui miljoonia ihmisiä.

Valtavat väkijoukot kerääntyivät kunnioittamaan kenraali Qassim Suleimanin muistoa Iranin pääkaupungissa Teheranissa. Kuva: Abedin Taherkenareh / EPA

Suleimanin surma näyttääkin yhdistäneen suuren osan iranilaisista hallinnon taakse ainakin hetkeksi. Vielä muutama viikko sitten tilanne oli toinen.

Marras-joulukuussa Iranin hallinto murskasi kovalla kädellä polttoaineen hinnankorotuksista alkaneet mielenosoitukset. Arviot kuolonuhreista vaihtelevat uutistoimisto Reutersin mukaan 300 ja 1 500 välillä.

Millaista propagandaa osapuolet levittivät?

Iran valehteli iskujensa uhreista, ja Yhdysvaltain väitteitä Suleimanin suunnitelmista on kyseenalaistettu.

Molemmat osapuolet ovat levittäneet konfliktin aikana valheellisia tai kyseenalaisia väitteitä.

Iranin valtiollinen media väitti keskiviikkona, että Iranin ohjusiskut olisivat surmanneet jopa 80 yhdysvaltalaista sotilasta. Todellisuudessa iskuissa ei kuollut ketään.

Yhdysvaltain hallinto taas väitti, että Suleimani oli toteuttamassa vaarallista iskua yhdysvaltalaisia vastaan. Esimerkiksi New York Timesin tietojen mukaan (siirryt toiseen palveluun) suunnitelma oli kuitenkin vasta alkuvaiheessa eikä Iranin korkein johtaja ajatolla Ali Khamenei ollut vielä hyväksynyt sitä.

Keskiviikkona Iranissa tapahtuneessa lentoturmassa kuoli 176 ihmistä. Kuva: Rohhollah Vadati / AFP

Sosiaalisessa mediassa on myös kiertänyt spekulaatiota, jotka ovat syyttäneet jompaakumpaa osapuolta Iranissa keskiviikkona sattuneesta lentoturmasta. Ainakaan toistaiseksi ei ole vielä löytynyt todisteita, että turma olisi ollut tahallinen.

Miksi Suomi tuomitsi Iranin mutta ei Yhdysvaltoja?

Suomella on läheiset välit Yhdysvaltoihin, ja Yhdysvallat väittää iskuaan lailliseksi.

Suomi tuomitsi keskiviikkona Iranin tekemät ohjusiskut.

Presidentti Sauli Niinistö huomautti, että iskut oli suunnattu rauhaa turvaavia joukkoja vastaan. Osa ohjuksista oli kohdistettu tukikohtaan, jossa majaili 80 suomalaista.

Sen sijaan Suomi ja muut länsimaat eivät tuominneet Yhdysvaltain iskua, joka surmasi komentaja Suleimanin. Sen sijaan Niinistö varoitteli lausunnossaan kierteestä, jota on vaikea katkaista.

Yhdysvaltain toimien arvostelulle on perinteisesti korkea kynnys länsimaissa. Suomi on osa länttä ja välit Yhdysvaltoihin ovat läheiset, vaikka Suomi ei kuulukaan sotilasliitto Natoon.

Yhdysvallat myös väittää, että iskussa oli kyse itsepuolustuksesta ja se oli siksi kansainvälisen lain mukainen. Tämän väitteen on kyseenalaistanut muun muassa YK:n laittomiin tappoihin keskittynyt erikoislähettiläs Agnes Callamard, BBC kertoo. (siirryt toiseen palveluun)

Lue myös: