Suomalainen kannattaa vaikka Nato-jäsenyyttä, kunhan kysymys on oikea – "Kyselytutkimusta pitää lukea kuin piru raamattua"

Yle ja HS kysyivät kansalta presidentin virkakaudesta ja saivat päinvastaiset tulokset. Voiko kyselytutkimuksiin luottaa?

kyselytutkimus
Juho Rahkonen
Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.Nella Nuora / Yle

"Noin puolet suomalaisista kannattaisi presidentin kauden lyhentämistä", ilmoitti Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun) joulukuun lopulla.

"Kuuden vuoden presidenttikausi suomalaisten mieleen – vain joka kymmenes lyhentäisi virkakausia", kertoi Yle vain viikko Helsingin sanomien jälkeen.

Molempien otsikoiden taustalla oli valtamedioiden teettämä kyselytutkimus. Tuloksissa oli kuitenkin valtava ero.

HS:n kyselyn mukaan 47 prosenttia suomalaisista kannattaa kuuden vuoden mittaista presidentin virkakautta . Ylen kyselyn mukaan näin ajattelee 85 prosenttia suomalaisista.

Eikö kyselytutkimuksiin siis voi enää luottaa?

Kyllä voi, sanoo tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Taloustutkimukselta, joka toteutti Ylen kyselyn. Rahkosen mukaan ongelma ei ole kyselyiden luotettavuudessa, vaan kysymyksenasettelussa ja johtopäätöksissä.

– Kyselyitä pitää lukea kuin piru raamattua. Eli pitää katsoa, mitä on kysytty.

Tieto nykytilanteesta vaikuttaa kyselytuloksiin – "Ihmisillä on tapana puolustaa vallitsevia asiantiloja"

Mitä siis kysyttiin?

Yle kysyi kansalaisten mielipidettä presidentin virkakauden pituudesta näin: "Suomessa tasavallan presidentin virkakausi kestää kuusi vuotta. Sama henkilö voidaan valita korkeintaan kahdesti peräkkäin. Mitä mieltä olette virkakauden pituudesta?"

HS kysyi asiaa näin: "On ehdotettu, että Suomen presidentin virkakauden pituutta voisi muuttaa. Mikä on mielestäsi sopiva presidentin virkakauden pituus?"

Äkkiseltään samankaltaisilta vaikuttavissa kyselyissä on eroja, jotka heilauttavat kansalaisten mielipiteitä kymmenillä prosenteilla.

Ensinnäkin: HS:n kyselyssä oli enemmän vastausvaihtoehtoja, mikä lisää vastausten hajontaa ja siten vähentää suosituimman vastauksen painoarvoa.

Toiseksi: Ylen kyselyssä kantoja kysyttiin puhelimitse. HS:n kysely toteutettiin nettipaneelina.

– Nettikyselyssä on enemmän aikaa vastata ja se mahdollistaa punnitumman mielipiteen. Mutta toisaalta nettikyselyyn saattaa valikoitua vastaamaan niitä, jotka ovat aiheesta kiinnostuneita, huomauttaa Taloustutkimuksen Rahkonen.

Eniten tulosten eroa selittää kuitenkin todennäköisesti tämä: Yle mainitsi kyselyssään presidentin virkakauden nykypituuden, HS ei.

Kansalaisten tiedot politiikan perusasioista ovat tutkitusti heikot (siirryt toiseen palveluun). Suuri osa HS:n kyselyyn vastaajista ei mahdollisesti tiennyt kuinka pitkä presidentin virkakausi on, mikä saattoi lisätä nykymittaa lyhyemmän kauden kannatusta.

Rahkonen ei halua arvioida, kumpi kyselyistä antaa paremman käsityksen suomalaisten mielipiteestä.

– Oikeastaan näissä on mitattu eri asioita.

HS:n kysely antaa tietoa siitä, mitä suomalaiset pitävät presidentin sopivana virkakauden pituutena. Ylen kysely kuitenkin osoittaa, että suomalaisten mielipide elää sen mukaan, onko mielipide ristiriidassa nykytilanteen kanssa.

– Ihmisillä on tapana puolustaa vallitsevia asiantiloja, jos heillä ei ole syytä muuttaa niitä.

Suomalainen liittyisi Natoon, tietyin edellytyksin

Rahkonen kehottaa kyselyiden tilaajia miettimään tarkkaan, mitä kyselyillä halutaan mitata. Liiallinen johdattelu saattaa hämärtää käsityksen kansalaisten mielipiteestä.

Lähihistoria osoittaa, että suomalaiset saadaan tukemaan yllättäviäkin asioita, kunhan kysymys pohjustetaan oikein. Kuten sotilasliitto Natoa.

Syksyllä 2005 Yle esitteli kyselytuloksen, jonka mukaan suomalaiset näyttävät Natoon liittymiselle vihreää valoa. Tulos oli hätkähdyttävä, sillä suomalaiset ovat härkäpäisesti vastustaneet sotilasliittoon liittymistä.

Nato-kysymykseen liittyi kuitenkin olennainen johdattelu. Koko kysymys kuului: "Jos tasavallan presidentti ja pääministeri perustelluista syistä päättävät, että Suomi hakee Naton jäsenyyttä, voisitteko tässä tapauksessa tukea valtionjohdon ratkaisua?"

Kyselytulos siis pikemminkin heijasti suomalaisten luottoa valtiojohtoon, kuin todellisia Nato-kantoja. Kun Nato-kantaa samaan aikaan tiedusteltiin yksinkertaisesti kysymyksellä "Tulisiko Suomen liittyä Natoon?", vain 21 prosenttia ilmoitti kannattavansa sitä.

Ylen kysely saattoi kuitenkin lisätä Nato-myönteisyyttä. Kuukausi Ylen kyselyn jälkeen Nato-myönteisten määrä oli noussut 26 prosenttiin.

Ajat kuitenkin muuttuvat. Vuonna 2018 Lännen media toisti Ylen kyselyä tiedustelemalla suomalaisilta, kannattavatko he Nato-jäsenyyttä, mikäli tasavallan presidentti Sauli Niinistö sitä suosittelisi.

35 prosenttia vastasi kyllä. Presidentin mielipide lisäsi Nato-myönteisten määrää huomattavasti, mutta ei kuitenkaan enemmistöksi asti.

– Nyt on ehkä hieman eri ajat kuin 15 vuotta sitten. Jos edes presidentti Niinistö ei saa Suomea Naton kannalle, kuka sitten, Rahkonen pohtii.

Lue myös:

Kuuden vuoden presidenttikausi suomalaisten mieleen – vain joka kymmenes lyhentäisi virkakausia

Presidentin virkakautta voisi lyhentää, väläyttää Niinistö – mutta haluaako kansa sitä, kysyy kokenut professori