Matti Tuomaalan vuoden pituinen ostolakko alkoi sähköttömällä ja vedettömällä viikolla – "Olen huomannut jo sen, että tavarat eivät tee onnelliseksi"

Matti Tuomaala aikoo vuoden ajan ostaa vain elintarvikkeita ja palveluita.

kuluttajakäyttäytyminen
Matti Tuomaala sukeltaa tavaratulvassa
Matti Tuomaala kertoo somekanavissaan kulutuskäyttäytymisestä.Maria Yli-Valkama

Vaasalainen Matti Tuomaala oli vielä marraskuun alkupuolella keskivertokuluttaja. Hän katseli verkkokauppojen ja -kirppareiden sivustoja, vaikka ei välttämättä tarvinnut mitään. Mikäli ylimääräistä rahaa oli, kului se vinyylilevyihin ja harrastuksiin.

– Välillä ei oikein hahmota, että mihin se raha meni, Tuomaala kertoo.

Maailman ylikulutus sai luonnonsuojelijana tunnetun Tuomaalan tarkastelemaan omaa kulutustaan. Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat kuten suomalaiset, tarvitsisimme WWF:n mukaan 3,6 maapalloa.

– Kulutuksemme on yksinkertaisesti liikaa tälle maapallolle. Itselleni on hyvin ristiriitaista toimia niiden arvojen vastaisesti, joihin kuitenkin uskoo.

Tuomaala aloitti viime vuoden puolella projektin, jonka aikana hän ei aio ostaa muuta kuin ruokaa.

Projektin etenemistä voi seurata Matin Kukkarossa - Youtube-kanavalta, johon Tuomaala julkaisee videon aina sunnuntaisin.

Matti Tuomaalan kuvaa kamerallaan
Matti Tuomaala taltioi youtube-kanavalleen kokemuksia. Merja Siirilä / Yle

Pyörä lukitsematta keskusta-alueella

Vaasan ympäristöseuran puheenjohtajana toimivan Tuomaalan haaste alkoi 29. marraskuuta 2019, jolloin vietettiin “Älä osta mitään” -päivää.

Pari kuukautta ostolakkoa on jo osoittanut, että vastaan voi tulla haasteita.

Tuomaala esimerkiksi saapuu haastatteluun polkupyörällä, jonka lukko on rikki. Hän joutuu pohtimaan, miten pyörän saa jätettyä turvallisesti Vaasan keskustaan ilman lukitusta.

– Keräilen ja kunnostan vanhoja polkupyöriä, joten aivan katastrofi ei ole, jos pyörä häviää. Ja uskoisin, että varastosta minulta löytyy varalukko, Tuomaala pohtii.

Diplomi-insinöörin koulutuksen omaavan ja työelämässä olevan Tuomaalan vuotta helpottaa, että hän asuu yksin 32-neliöisessä asunnossa eikä hänellä ole lapsia tai omaa autoa. Lisäksi hän asuu Vaasan keskusta-alueella, joten kulkeminen on helppoa. Pidemmillä matkoilla hän käyttää joukkoliikennettä.

Tuomaala on aina pyrkinyt miettimään asioita kestävän kehityksen ja eettisyyden kannalta. Hän on esimerkiksi ostanut tuotteita hyvin paljon käytettynä. Tuomaalan arvion mukaan 90 prosenttia hänen kotinsa tavaroista on hankittu kierrätettynä.

Matti Tuomaalan kuvauskamera
Tuomaalan oli aluksi tarkoitus pitää haaste omana projektinaan. Hän päätyi kuitenkin taltioimaan sitä kavereidensa ehdotuksesta.Merja Siirilä / Yle

Sähkötön viikko ja muita tempauksia

Tuomaala toteuttaa vuoden aikana myös erillisiä teemaviikkoja- ja kuukausia, jotka auttavat häntä tarkastelemaan omaa kulutustaan. Tammikuussa hän syö pelkästään vegaaniruokaa.

Jouluna hän toteutti muun muassa sähköttömän viikon.

– Jouluviikko tuli vietettyä kotosalla kynttilän valossa. Yritin olla käyttämättä jopa vesijohtovettä. Kävin hakemassa merestä vessanpönttöön vettä, Tuomaala kertoo.

Tuomaalan onneksi ajanjaksolle ei osunut 20 asteen pakkasia, vaikka 1800-luvulla rakennetusta puutalosta löytyy toki varaava takka.

– Toisaalta silloin olisi päässyt vähän haastamaan itseäni enemmän. Ajankohta kuitenkin valikoitui jo sillä periaatteella, että kyseessä oli vuoden pimein viikko.

Myöhemmin on tulossa internetitön viikko, kuten myös viikko, jolloin hän ei aio ostaa kaupasta ruokaa. Tarkoituksena silloin on miettiä, että mistä ruokaa voi saada, jos ei kaupasta.

Matti Tuomaala tarkastelee aletarjousta
Matti Tuomaalaa ei alennusmyynnit kiinnostaMerja Siirilä / Yle

Ei pelkästään yksilöiden vastuu

Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii jokaiselta suomalaiselta oma-aloitteista elintapojen muuttamista .

Tuomaalan kaltaisia itsensä testaajia on muitakin. Aiemmin vuoden ostolakon on toteuttanut muun muassa Aino Kämäräinen (siirryt toiseen palveluun), jonka ostolakosta Tuomaalakin sai ideansa.

Yksittäiset ihmiset tekevät omia ratkaisujaan kuluttamisen suhteen. Tuomaalan mukaan tämä ei kuitenkaan tarkoita että päättäjät saisivat jättää ottamatta vastuuta.

Tuomaala uskoo, että niin kauan kun ympäristön tuhoaminen on taloudellisesti kannattavampaa, niin sen tuhoaminen jatkuu. Nyt kaivataan poliittisia päätöksiä.

– Ympäristölle paremman vaihtoehdon tulee olla edullisempi. Muutos ei tapahdu, jos se jätetään pelkästään yksilöiden vastuulle, Tuomaala sanoo.

Muutos ei tapahdu, jos se jätetään pelkästään yksilöiden vastuulle.

Matti Tuomaala

Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori ja Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikaisen mukaan yksilön kuluttamista ja tekemiä päätöksiä voi tarkastella monilta eri tasoilta. Ollikaisen mukaan kuluttaja pystyy vaikuttamaan päästöihin välittömästi esimerkiksi liikennemuodoilla.

Monissa asioissa päästöjen hillitseminen riippuu toisista osapuolista.

– Esimerkiksi Helsingissä voi yrittää vähentää lämmityksen päästöjä, mutta niin kauan, kun olen sidottuna kaukolämpöön ja kivihiileen, niin mahdollisuudet ovat todella pienet. Joissakin asioissa yksilön valinta aiheuttaa välittömiä vaikutuksia, joissakin se törmää järjestelmän tuomiin rajoitteisiin.

Suomessa 74 prosenttia (siirryt toiseen palveluun) kaikista päästöistä tulee fossiilisista polttoaineista.

Ollikaisen mukaan tarvitaan poliittisia päätöksiä, jotta päästään vaikuttamaan rakenteisiin.

Ihmiset voivat vaatia muutoksia myös toimiessaan vapaa-ajan järjestöissä ja vaikuttaa täten.

– Esimerkiksi urheilua pystyy harrastamaan niin, että tuotetaan vain vähän päästöjä, Ollikainen kertoo.

Markku ollikainen on helsingin yliopiston professori
Markku Ollikaisen mukaan yhdenkin ihmisen päätöksillä on merkitystä, mutta suuri merkitys on päättäjillä. Markku Rantala / Yle

Ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä vielä paljon työtä

Vaikka ilmastonmuutos on ollut mediassa paljon esillä, ei läpimurtoa ole vielä tehty. Markku Ollikainen pitää huolestuttavana erityisesti Kiinan ja Intian kasvaneita päästöjä ja USA:n jarrutusta. Myös Australian ja Brasilian haluttomuus ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi laittaa Ollikaisen vakavaksi.

– Ilmaston hiilidioksidipitoisuus kasvaa pelottavaa vauhtia.

Onko sillä sitten merkitystä, mitä Suomi tekee? Ollikaisen mukaan meidän täytyy suhteuttaa toimintamme muihin. Verrattaessa suomalaisen hiilijalanjälkeä esimerkiksi intialaisen jalanjälkeen, on meidän jalanjälkemme suurempi. Myös EU:n keskimääräiseen hiilijalanjälkeen verrattuna hiilijalanjälkemme on suurempi.

– Ei me niin supereita olla, vaikka niin kuvitellaan. Tehtävää riittää, Ollikainen muistuttaa.

Edistystä on Ollikaisen mukaan kuitenkin tapahtunut Pohjoismaissa, Iso-Britanniassa ja Hollannissa. Ruotsi esimerkiksi pyrkii kokonaan eroon terästeollisuuden hiilidioksidipäästöistä vuoteen 2045 mennessä. Myös Suomi aikoo olla hiilineutraali maa vuoteen 2035 mennessä.

– Jos me saamme hiilivapaita ratkaisuja, niin niillä tulee olemaan iso merkitys ja saamme vauhtia tähän toimintaan, Ollikainen kertoo.

Matti Tuomaala ostoskeskuksessa
Tuomaala uskoo, että niin kauan kun ympäristön tuhoaminen on taloudellisesti kannattavampaa, niin sen tuhoaminen jatkuu. Hän kaipaa poliittisia päätöksiä.Merja Siirilä / Yle

Säästetyistä rahoista puolet luonnonsuojeluun

Matti Tuomaalan projektia on lähes kaksi kuukautta takana. Projektin säännöt muokkautuvat sitä mukaa, kun se etenee. Jos esimerkiksi pesukoneesta hajoaa poistoletku, on mietittävä, miten tilanne hoidetaan.

– Korjauttaminen on ainakin parempi vaihtoehto kuin uuden ostaminen. Puhtaat vaatteet ainakin tulevat loppumaan vuoden aikana nopeasti, jos ei niitä pysty pesemään, Tuomaala naurahtaa.

Tuomaala haluaa korostaa, että kyseessä ei ole köyhyys-haaste.

– Tarkoituksena on osoittaa, että me pystytään elämään todella rikasta elämää, ilman, että tuhotaan luontoa.

Hän toivoo, että ihmiset käyttäisivät omassa kulutuksessaan harkitsevaisuutta. Kun kaupassa iskee tarve ostaa joku tavara, kannattaa pohtia tarkasti, tarvitseeko tuotetta ollenkaan.

– Jos on epävarma, tarvitseeko tuotetta, suosittelen jättämään sen kauppaan. Jos seuraavalla kertaa kaupassa käydessä on kuitenkin vielä sellainen olo, että tuotetta tarvitsee, niin sitten ostaa sen, Tuomaala sanoo.

Tuomaala uskoo, että projekti tulee muuttamaan hänen suhtautumistaan kuluttamiseen. Hän ei usko, että ryntää haasteen päätteeksi pakettiautolla kauppaan. Vajaan kahden kuukauden aikana ei ole tullut vastaan mitään, mikä olisi aiemmin ollut pakko ostaa.

– Olen huomannut jo sen, että tavarat eivät tee onnelliseksi. Ennemminkin ahdistaa, jos on paljon tavaraa.

Ympäristö ja luonto ovat tärkeitä aiheita Tuomaalalle. Puolet projektin aikana säästyneistä rahoista hän on ajatellut luovuttaa luonnonsuojelutyöhön.