Toimittajalta: Trumpin hallinto muuttui yhtäkkiä varovaiseksi – Ukrainalaiskoneen turma toi Iran-kriisiin jälleen uuden ulottuvuuden

Iranilaiset ovat pyytäneet amerikkalaisia auttamaan tutkinnoissa. Washingtonissa on epäselvyyttä onko se pakotteiden takia edes mahdollista, Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen kirjoittaa.

Iran
Justin Trudeau
Kanadan pääministeri Justin Trudeau kertoi tiedustelutietojen osoittavan, että iranilaiset ampuivat ukrainalaiskoneen alas.Dave Chan / EPA

WASHINGTON Palasin lomalta pääkallonpaikalle vähän ennen vuodenvaihdetta tietoisena siitä, että vaalivuodesta 2020 tulee hektinen. Esivaalit alkavat kolmen viikon kuluttua Iowassa enkä ole ehtinyt miettiä niitä yhtään.

Samaa sanovat naapurihuoneissa omia tekstejään raapustavat pohjoismaiset kollegat. Presidentti Donald Trumpin kaudella uutissykli on kiristynyt muutamista päivistä korkeintaan 24 tunnin mittaiseksi.

On ollut esivaaleja suurempia uutisaiheita, kuten sodanuhka. Sen vaara näytti onneksi keskiviikkona väistyvän. Torstaina kuitenkin Iranin ja Yhdysvaltain kriisissä ajauduttiin kokonaan uudelle uralle, kun tiedustelutietoja Teheranissa pudonneesta matkustajakoneesta alkoi tihkua.

Turmassa kuoli 176 ihmistä, joista 63 oli kanadalaisia. Kanada on siksi ollut erityisen kiinnostunut turman syystä.

Pääministeri Justin Trudeau kertoi tiedustelutietojen osoittavan, että iranilaiset ampuivat koneen alas, joko tahallaan tai vahingossa.

Samanlaisia tietoja kuultiin myös Britanniasta. Pääministeri Boris Johnsonin mukaan kone ammuttiin todennäköisesti alas ilmatorjuntaohjuksella. Illan mittaan Teheranista saatiin myös videokuvaa, joka viittaisi siihen suuntaan.

Trump on viikon mittaan laimentanut puheitaan. Vielä viikonvaihteessa hän tviittaili rajuja uhkauksia Teheraniin.

Viimeisintä käännettä hän ei ole kommentoinut lainkaan, mikä on poikkeuksellista, sillä Trudeau ei yleensä ole samoilla linjoilla hänen kanssaan. Trump nimittäin vihjaili jo keskiviikkona, että koneen alasampujat saattoivat olla iranilaisia.

Trumpin ja hänen hallintonsa pidättyväisyys on huomiota herättävää, ja kertoo tulenarasta tilanteesta. Sekä Washington että Teheran ovat viestineet, etteivät halua sotaa. Kummassakin päässä ollaan nyt kieli keskellä suuta.

Iran esitti amerikkalaisille toiveen jakaa omia tiedustelutietojaan ja yllättäen jopa osallistua onnettomuuden tutkintaan Teheranissa.

Poikkeuksellinen avunpyyntö aiheutti Washingtonissa hämminkiä. New York Timesin mukaan (siirryt toiseen palveluun) liittovaltion liikenneturvaviranomaiset kysyivät neuvoa ulkoministeriöstä, miten asiassa pitäisi edetä.

Yhdysvaltain asettamat talouspakotteet estävät esimerkiksi Boeingia olemaan yhteydessä iranilaisiin ilman erityislupaa. Onnettomuuskone oli Boeing 737-tyyppinen.

Iran-kriisi on niin sanotusti epäsymmetrinen eli se ei etene aiempien kriisien tapaan uhkauksista iskuihin, aselepoon ja rauhantunnusteluihin. Tässä selkkauksessa osapuolet iskevät toisiaan vastaan yhtä lailla bittiavaruudessa kuin tosielämässä. Mikäli Iran ampui matkustajakoneen alas vahingossa, kertoo sekin suuresta hermostuneisuudesta ja varautumisesta pahimpaan.

Trump piti torstai-iltana kampanjatilaisuuden Toledossa ja käänsi kannattajiensa huomiota uuteen, sisäpolitiikan täyttämään uutissykliin.