Iso osa rehtoreista on uupunut tai uupumisvaarassa, ja pahimmillaan se heijastuu myös oppilaisiin

Joka kymmenes rehtori on uupunut ja kolmasosa uupumisvaarassa, kertoo Suomen ensimmäinen rehtoribarometri.

rehtorit
Opettaja ja oppilaita tunnilla.
Rehtoreiden harteita painaa esimerkiksi huoli oppilaiden ja opettajien jaksamisesta. Pahimmassa tapauksessa rehtorin uupumus voi vaarantaa myös opiskeluolosuhteet, sanoo asiantuntija. Kuvituskuva.Jari Kovalainen / Yle

Opiskelijoiden ja opettajien uupumisesta on puhuttu pitkään, mutta nyt myös suomalaisten rehtorien hyvinvointia ja terveyttä on tutkittu ensimmäistä kertaa. Tiistaina julkaistun rehtoribarometrin mukaan 11,5 prosenttia rehtoreista on uupuneita ja 33,4 prosenttia heistä selvässä uupumisriskissä.

Tutkimuksen käynnistäneen Suomen Rehtorit Ry:n puheenjohtajan Antti Ikosen mielestä tulokset ovat huolestuttavia.

– Jokaisen uupuneen tai uupumisvaarassa olevan rehtorin takana on työyhteisö, opettajayhteisö sekä oppilas- tai opiskelijayhteisö. Pahimmassa tapauksessa rehtorin uupuminen vaarantaa ison joukon työ- ja opiskeluolosuhteet.

Yksi tutkimuksen tekijöistä, aivotutkija ja Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Minna Huotilainen muistuttaa, että uupumus tarttuu helposti.

– Rehtori voi tartuttaa ympärilleen sekä työn intoa että uupumusta. Rehtori on koulussa keskeisessä roolissa ja vaikuttaa moneen ihmiseen. Siinä mielessä rehtorin uupumus on kouluyhteisössä kaikkein vakavin uupumus. Se, miten koulua johdetaan, näkyy ihan pienimmissä ekaluokkalaisissakin.

Sisäilma- ja oppilaiden jaksamisongelmat kuormittavat

Tutkimukseen osallistui 564 rehtoria, jotka vastasivat kyselyyn. 80 heistä osallistui myös fysiologisiin mittauksiin. Uupumus näkyi muun muassa korkeampana sykkeenä, vähäisempänä liikkumisena, heikompilaatuisena unena ja sairastamisena.

Uupumisriskissä olevat rehtorit eivät enää kokeneet työn merkityksellisyyttä ja jo uupuneet kokivat työmääränsä suureksi.

Huotilaisen mukaan uupuneet eivät välttämättä itse osaa hahmottaa, mistä kaikesta kuormitus muodostuu. Kyselyssä rehtorit puhuivat muun muassa yhä suuremmista kouluyksiköistä, sisäilma- ja talousongelmista.

– Tyypillisesti uupunut tai uupumisvaarassa oleva rehtori ei itse ole tyytyväinen työnsä tuloksiin ja haluaisi käyttää enemmän aikaa esimerkiksi kommunikointiin opettajien, lasten ja perheiden suuntaan. Se on rehtorin työssä palkitsevinta ja siinä näkee työnsä hedelmät. Jos siihen ei ole aikaa, työn palkitsevuus kärsii, Huotilanen sanoo.

Kasvatustieteen professori ja aivotutkija Minna Huotilainen
Professori Minna Huotilainen on huolissaan rehtoreiden uupumisesta, koska sillä voi olla isot vaikutukset koko kouluyhteisön hyvinvointiin.Mårten Lampén / Yle

Antti Ikonen työskentelee rehtorina Liperin koulussa. Hän kokee omien sanojensa mukaan suurta vastuuta jokaisesta koulunsa yli viidestä sadasta oppilaasta ja viisikymmenpäisestä opetushenkilöstöstään. Ikonen tunnistaa hyvin kyselyssä esiin tulleet kuormitustekijät. Esimerkiksi sisäilmaongelmien kanssa on hänenkin koulussaan painittu.

Ikonen arvelee, että rehtoreiden harteita painaa myös huoli oppilaiden ja opettajien jaksamisesta.

– Millä tavalla tieto lukiolaisten uupumisesta ja huoli myös perusopetuksessa olevien kouluväsymyksestä kuormittaa? Rehtori kuitenkin viime kädessä vastaa oppilas- ja opettajayhteisön hyvinvointiasioista, Ikonen toteaa.

Rehtoreiden koulutus kaipaa kehittämistä

Kyselyn tuloksissa näkyy Ikosen mukaan hyvin se, että rehtoreiden työmäärä on viime vuosina kasvanut ja toimenkuva on laajentunut entistä enemmän esimerkiksi hallinnolliseen työhön. Samaan aikaan opetussuunnitelma vaatii koulujen uudistamista.

– Jos esimiehet jo nyt kamppailevat pieneksi pirstoutuvan työnsä kanssa, millä tapaa siitä on järkevästi revittävissä koulun kehittämiseen vaativa aika ja resurssi, Ikonen kysyy.

Ikosen mielestä rehtoreiden kouluttamiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.

– Meillä on vähän huoli siitä, että nykyinen rehtorikelpoisuuden tuottava koulutus ei anna riittäviä eväitä menestyksellisen työn tekemiseen. Myös uran aikainen täydennyskoulutus ja esimiesten tuki kaipaavat selvää kehittämistä.

Ikonen on iloinen siitä, että koulujen johtamisjärjestelmien kehittäminen on kirjattu hallitusohjelman yhdeksi tavoitteeksi. Samalla olisi Ikosen mukaan hyvä pohtia sitä, mihin kaikkeen esimiestyötä kannattaa tänä päivänä kouluissa kohdentaa.

– Teemmekö me oikeita asioita? Jos emme, mitä nykyisestä pitäisi muuttaa, Ikonen pohtii ja sanoo olevansa valmis käärimään hihat rullalle ja aloittamaan kehittämistyön.

Antti Ikonen
Suomen Rehtorit Ry:n puheenjohtaja Antti Ikonen uskoo rehtoreiden koulutuksen ja koulujen johtamistyön kehittämisen auttavan rehtoreiden uupumuksessa.Heikki Haapalainen / Yle

Työn itsenäisyys pelastaa stressin keskellä

Tutkimuksen tulokset toivat myös hyviä uutisia. 55 prosenttia kyselyyn vastanneista rehtoreista oli innostuneita työstään. He kokivat työnsä merkitykselliseksi ja saivat jatkuvasti uusia haasteita ja mahdollisuuksia kehittyä. Innostuneet rehtorit myös muokkasivat omaa työtään aktiivisesti.

Minna Huotilaisen mukaan tulos kertoo rehtorin työn itsenäisyydestä.

– Vaikka stressaavia tekijöitä olisi tosi paljon, mahdollisuus vaikuttaa omaan tekemiseen suojaa. Näidenkään rehtoreiden työ ei varmasti ole helppoa, mutta työn itsemääräämisoikeus auttaa stressin säätelyssä.

Työn itsenäisyys on piirre, joka korostuu Huotilaisen mukaan muissakin maissa. Rehtoribarometri on osa kansainvälistä Principal Health and Wellbeing -tutkimushanketta, jossa Suomi on mukana ensimmäisenä ei-englanninkielisenä maana.

Jatkossa tavoitteena on toteuttaa rehtoribarometri vuosittain. Silloin saadaan paremmin tietoa Suomessa tapahtuvista muutoksista ja siitä, miten ne vertautuvat muihin maihin.

Ikonen on käynyt keskusteluja muiden maiden kollegojensa kanssa. Hän tietää keskustelujen perusteella ainakin sen, että jos työn arvostuksen menettää, sitä ei ole helppo saada takaisin.

– Suomessa yli puolet rehtoreista kokee vahvaa voimaantumista työhönsä ja pitää työtään arvokkaana ja tärkeänä. Emme ehkä vieläkään Suomessa ymmärrä, kuinka hieno juttu se on, Ikonen iloitsee positiivisista tuloksista.

Aiheesta voi keskustella 14.1. kello 22.00 asti.

Lue myös:

Yle kysyi opettajilta koulun uudistuksista: Eniten hatuttaa huonosti toteutettu erityisoppilaiden sulauttaminen yleisopetuksen luokkiin

Liikaa vastuuta liian varhain? “Nykykoulussa järjestelmästä putoavat sellaiset, jotka aiemmin selvisivät pää pinnalla”

"Itkin kokeessa, kun pelkäsin, etten osaa" – Yle selvitti, millaisissa lukioissa on uuvuttu eniten, testaa myös oma riskisi