Suomen poliisi käyttää yhä useammin droonia työssään – henkiä pelastunut tämän ansiosta: "Menestystarina on auennut"

Poliisin käyttämässä miehittämättömässä ilma-aluksessa on myös lämpökamera. Tämän takia on entistä helpompi löytää kadonnut.

droonit
drooni ja lentäjä
Ylikomisario Sami Hätösen mukaan suomalaiset ovat ottaneet hyvin vastaan droonien käytön. – Kiitokset kansalaisille siitä.Marko Melto / Yle

Suomen poliisi on muutamassa vuodessa noussut suunnannäyttäjäksi miehittämättömien ilma-alusten eli droonien käytössä.

Jo yli 400 poliisia on koulutettu laitteiden käyttöön. Poliisilla on yli 200 droonia käytössään.

Poliisiammattikorkeakoulun ylikomisario Sami Hätönen tietää omakohtaisesti, miten nopeaa muutos on ollut.

– Menestystarina on auennut. Lopputulokset ovat mairittelevia.

Hätönen työskenteli Poliisihallituksessa vuonna 2015, kun häntä pyydettiin selvittämään uuden tekniikan käyttöä. Hätönen on sivutoiminen valokuvaaja, joten uusi tekniikka kiinnosti häntä.

Silloin poliisilla oli käytössään vasta muutamia drooneja.

– Olen pahin takinkääntäjä. Olen kuulemma sanonut julkisuudessa joskus, että poliisi ei tule tähän lähtemään, Hätönen naurahtaa.

Nollasta liikkeelle

Sami Hätönen joutui heti toteamaan, että miehittämätön ilma-alus hyödyttää poliisia.

– Lähdimme nollista liikkeelle, eikä meillä ollut erillistä budjettia. Aina ei tarvita laajamittaisia kehittämisprojekteja. Joskus viisaus asuu kentällä.

drooni ja lentäjä
Sami Hätönen opettaa Poliisiammattikorkeakoulussa operatiivisia valmiuksia. Hänen mukaansa miehittämätön ilma-alus auttaa tilannejohtamista.Marko Melto / Yle

Monissa muissa maissa droonit ovat erikoistoimintaa ja niitä käytetään vain harvoissa tilanteissa. Suomessa se on arjen työväline, joka saattaa tulevaisuudessa löytyä jokaisen poliisin varustevyöltä.

Eniten poliisi käyttää droonia dokumentoinnissa, etsinnöissä ja tilannekuvan tuottamisessa. Rikospaikkatutkijat tallentavat tietoa paikan päällä, mikä auttaa ratkomaan rikoksia.

Drooni auttaa poliisia myös pakenevan rikollisen etsimisessä. Poliisi voi kuvata ilmasta, onko epäilty paikassa ja tehdä suunnitelmia tämän kiinniottamiseksi. Drooni parantaa näin poliisin työturvallisuutta.

drooni ja lentäjä
Sami Hätösen mukaan poliisi on hyötynyt droonien käytöstä. Marko Melto / Yle

Työvälinettä käytetään paljon myös kadonneiden etsimisessä. Drooniin voi yhdistää lämpökameran.

Poliisilla on Hätösen mukaan näyttöä, että droonin avulla on voitu pelastaa henkiä.

– Jokainen henki, jonka olemme onnistuneet pelastamaan, on arvokkain tulos.

Poliisi on saanut hyötyä drooneista myös suurissa yleisötapahtumissa. Näin oli esimerkiksi EU-puheenjohtajakauden tilaisuuksissa ja kolmena viime itsenäisyyspäivänä.

– Voimme seurata ilmasta väkijoukon liikkeitä ja suunnata ennalta ehkäisevästi poliisin voimia sinne, minne tarvitaan.

Markettikoptereita ja lisäosia

Poliisi käyttää pääsääntöisesti samanlaisia drooneja kuin kuka tahansa voi ostaa kaupasta.

– Luotamme jopa ihan markettikopterin käyttöön. Niissä on pettämätön hinta–laatu-suhde.

drooni, jossa on valonheitin
Tämä drooni mahtuu salkkuun ja on siksi kätevä kentällä. Marko Melto / Yle

Lämpökameran lisäksi ilma-aluksessa on esimerkiksi päivänvalokamera ja kaiutin. Kaiuttimen avulla poliisi voi antaa ohjeita ja neuvoja ihmisille kilometrien päähän. Kirkkaat ledi-valonheittimet antavat valoa pimeään metsään.

Koptereissa on myös kirkas majakka, joka varoittaa muuta ilmaliikennettä.

– Olemme koeponnistaneet jopa poliisin sinisen valon, mutta se on taivaalla kaikkein vaikeimmin havaittavissa.

Kymmeniätuhansia koptereita

Droonit yleistyvät vauhdikkaasti. Vuonna 2018 arvioitiin, että niitä on Suomessa kymmeniä kertoja enemmän kuin ammattilaiskäytössä. Laitteiden määrä yleistyy koko ajan samoin kuin niillä tehtyjen rikosten.

Kopterien aiheuttamat läheltä piti -tilanteet ja ilmatilaloukkaukset ovat kasvaneet koko ajan.

Ilmatilaloukkauksella tarkoitetaan luvattomia lentoja valvottuun ilmatilaan tai lentämistä luvatta muilla alueilla, joissa lennättäminen vaatii luvan.

Poliisin vastuulla on myös valvominen ja vastatoiminta. Hätönen vertaa rikoksia liikennerikoksiin.

– Osa ihmisistä on motivoituneita noudattamaan liikennesääntöjä, mutta silti he joskus tahattomasti rikkovat niitä. Toisten tarkoitus on taas tahallisesti tehdä rikoksia ilma-aluksilla.

Lue lisää:

Suomen poliisi on maailman kärkeä droonien hyödyntämisessä – nyt niillä valvotaan ensi kertaa karhunmetsästystä