Tyhjät vuokrakerrostalot halutaan panna matalaksi entistä nopeammin – kohta talo voidaan purkaa lähes kokonaan valtion tuella

Tyhjät ARA-vuokratalot ovat olleet ongelmana erityisesti muuttotappiopaikkakunnilla jo vuosikausia.

asuntopolitiikka
Oklaholmankatu 15 kerrostalo Kemissä.
Kemissä purettiin tämä Oklaholmankadulla sijainnut kerrostalo keväällä 2019.Antti Heikinmatti / Yle

Hallitus haluaa entisestään vauhdittaa tyhjilleen jääneiden ARA-vuokratalojen purkamista.

Ympäristöministeriö valmistelee asetusta, joka mahdollistaisi sen, että vuokratalojen purkuavustusta voi jatkossa saada enimmillään jopa 90 prosenttia purkamiskustannuksista. Tällöin asuntojen purkamista aikovalle vuokrataloyhtiölle jäisi siis maksettavaksi kustannuksista vain loput kymmenen prosenttia ja jätehuoltokustannukset.

Purkuavustus olisi jatkossakin yleensä aiempaan tapaan enintään 70 prosenttia purkamiskustannuksista.

Muhkea 90 prosentin purkuavustus voisi tulla kyseeseen, jos purettava kerrostalo sijaitsee kunnassa, jonka asuntomarkkinatilanteessa ja väestökehityksessä tapahtuneet muutokset ovat vaikeuttaneet vuokrataloyhtiöiden toimintaa.

Suurempi purkuavustus on myös mahdollinen, jos taloyhtiö on merkittävissä talousvaikeuksissa.

Asetusesitys pohjautuu Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelmaan. Asetuksen on määrä tulla voimaan alkuvuoden aikana. Purkuavustuksen korotus päättyisi vuonna 2022.

Uutta asetusta voidaan soveltaa myös jo vireillä oleviin purkuavustushakemuksiin.

ARA: Purku vuokralaistenkin etu

Talojen purkulupia myöntää asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Sen valvontapäällikkö Sami Turunen pitää tärkeänä, että purkuavustuksen enimmäismäärää korotetaan.

Turusen mukaan muutoksella voidaan varmistaa se, ettei avustusta tarvitsevien vuokrataloyhtiöiden taloustilanne heikkenisi entisestään.

– Valtio voi näin tulla vastaan myöntämällä avustusta. Valtiokonttori voi myös myöntää purkuakordia eli osittain antaa anteeksi jäljellä olevia lainoja purun jälkeen. Tilanteen pahenemista saadaan ennaltaehkäistyä, Turunen näkee.

Turunen huomauttaa, että tyhjien vuokra-asuntojen purkamisesta hyötyvät myös vuokrayhtiön muut asukkaat.

Yhtiön jäljellä oleviin asuttuihin asuntoihin ei kohdistu liian isoja vuokrankorotuksia, kun kustannuksia saadaan alas purkamalla niitä asuntoja, joissa ei ole asukkaita mutta jotka aiheuttavat yhä erilaisia kuluja.

Turunen sanoo, että vaikeassa tilanteessa olevien vuokrayhtiöiden ei edes välttämättä olisi mahdollista korottaa vuokria. Vuokrat voisivat nousta niin korkeiksi, että ongelma pahentuisi entisestään. Vuokralaisia olisi vaikea saada tällä hetkellä ongelmattomiinkin taloihin.

Kerrostalon purkutyömaa
Vuonna 2012 purettiin kerrostaloja Kemin Reservikomppaniankadulla.Risto Koskinen / Yle

Purkulupien määrä räjähtänyt

Tyhjät ARA-asunnot ovat olleet ongelmana erityisesti muuttotappiosta kärsineillä paikkakunnilla jo vuosikausia.

Väestöltään vähenevillä alueilla vuokra-asuntojen kysyntä laskee ja asuntoja jää tyhjilleen. Useimmiten vanhat asunnot voivat olla myös sijainniltaan väärässä paikassa tai liian suuria ihmisten nykyiseen tarpeeseen nähden.

Valtion tukemia ARA-vuokra-asuntoja omistavat kunnat, julkisyhteisöt ja yleishyödylliset tahot. Vuokrataloyhtiöt ovat joutuneet muuttotappioalueilla jopa taloudellisiin vaikeuksiin asuntojen vajaakäytön takia.

ARAn mukaan purkaminen on yksi vaihtoehto myymisen ja korjaamisen rinnalla.

Usein purkaminen on taloyhtiölle halvin vaihtoehto. ARA onkin myöntänyt vuokrataloyhtiöille purkulupia kiihtyvään tahtiin viime vuosina.

Vuonna 2014 purkulupa myönnettiin 356:lle asunnolle. Vuonna 2015 lupa annettiin jo 951 asunnolle. Vuonna 2018 purkulupa heltisi runsaalle 1 500 asunnolle. Myös viime vuonna purkulupien määrä oli samansuuruinen kuin edellisvuonna.

ARAlla ei kuitenkaan ole tietoa, onko kaikki purkuluvan saaneet asunnot lopulta laitettu jyrän alle. Viraston oletus kuitenkin on, että purkamatta jääneet kohteet ovat yksittäistapauksia, jotka eivät vaikuta oleellisesti tilastoihin.

Savonlinnan Vuokratalojen toimitusjohtaja Hannu Kurki.
Savonlinnan Vuokratalot Oy:n toimitusjohtaja Hannu Kurki sanoo, että yhtiö tulee hakemaan 90 prosentin purkukustannusavustusta tuleville purkukohteille.Petri Vironen / Yle

Savonlinnassa mittava purku-urakka

Savonlinnan kaupungin omistama Savonlinnan Vuokratalot Oy on yksi niistä monista vuokrataloyhtiöistä, joka on joutunut purkamaan taloja selviytyäkseen tyhjien asuntojen aiheuttamasta ongelmasta.

Savonlinna on kärsinyt viime vuosina rajusta muuttotappiosta. Tilannetta on pahentanut erityisesti opettajankoulutuksen siirto kaupungista Joensuuhun keväällä 2018.

Savonlinnan Vuokratalot Oy:n toimitusjohtaja Hannu Kurki kertoo, että yhtiö on saanut kohta valmiiksi kymmenen kerrostalon ja muutaman rivitalon purkutyöt. Lisää purkamisia on tulossa.

– Voisin väittää, että tulemme purkamaan vielä toisen mokoman lisää. Kyllähän tämä tilanne on aika karu, Kurki huokaisee.

Kurjen mukaan talojen purkamiset ovat kuitenkin tervehdyttäneet nopeasti yhtiön taloudellista tilannetta.

– Turhia kustannuksia on pystytty karsimaan. Onneksi suurin osa purettujen kohteiden asukkaista ovat lisäksi muuttaneet meidän toisiin kohteisiin.

Kurki sanoo, että Savonlinnan Vuokratalot aikoo hakea 90 prosentin purkukustannusavustusta tuleville kohteille.

– Olemme hakeneet tähänkin saakka purkuavustusta maksimiprosentilla, ja käytännössä se on saatukin. Savonlinnan haastava tilanne tiedostetaan ARAssa.

Telakkatie 16 Savonlinnan Nätkin kaupunginosassa puretaan kesällä.
Savonlinnan Nätkin kaupunginosassa sijainneet talot purettiin kesällä 2018.Petri Vironen / Yle

Tuhansia tyhjiä asuntoja

Tyhjien kerrostalojen purkamista ovat vauhdittaneet valtion aktiiviset toimet viime vuosina, kun purkuavustuksen enimmäismäärää on nostettu asteittain.

Esimerkiksi vuonna 2015 purkamisavustusta myönnettiin enimmillään vain 50 prosenttia. Vuonna 2016 enimmäismäärää korotettiin jo 70 prosenttiin.

Lisäksi valtio on helpottanut aravalainoitettujen vuokrataloyhtiöiden asemaa antamalla niiden lainoja anteeksi. Valtio on myös muun muassa kohtuullistanut lainojen korkoja ja höllentänyt purkuavustuksen ehtoja.

ARAn tuoreimman asuntomarkkinakatsauksen mukaan tyhjiä ARA-asuntoja oli vuoden 2019 maaliskuussa 8 900. Yli puoli vuotta tyhjänä olleita asuntoja oli 4 500.

Kolmella neljäsosalla Manner-Suomen kunnista on ylitarjontaa vuokramarkkinoilla. Suhteellisesti eniten tyhjiä ARA-asuntoja oli Hyrynsalmella, Juupajoella ja Kemissä. Vähiten tyhjiä asuntoja oli maakunnallisesti katsoen Uudellamaalla.

Aiheesta voi keskustella 16.1. kello 22.00 asti.

Lue myös:

Kemin Oklaholmankadun kerrostalojen purkaminen alkoi

Savonlinnassa käynnistyy harvinaisen suuri vuokra-asuntojen purku-urakka – 500 kotia jyrätään maan tasalle

Kunnat purkavat nyt asuinkelpoisia vuokrataloja, joihin ei löydy vuokralaisia: "Ainut tapa tervehdyttää asuntotilannetta"

Kemissä aiotaan purkaa lisää vuokrakerrostaloja – "Tyhjillään olevat talot ovat väärässä paikassa"