Kohta kaikki tapahtuu pilvessä – Amazonin “evankelista” vertaa pilvipalveluita sähkölaitoksiin

Valtaosa suomalaisyrityksistä käyttää pilvipalveluita. Kaikki data ei kuitenkaan päädy teknologiajättien palvelinsaleihin.

pilvipalvelut
Amazonin logo.
Maailman suurimman pilvipalveluntarjoajan Amazon Web Servicen evankelista Julien Simon sanoo, että yhä useammin yhtiöt rakentavat liiketoimintansa suoraan pilvipalveluiden päälle.AOP

Pilvipalveluista on lyhyessä ajassa muodostunut perusta, jonka päälle arkemme rakentuu. Sähköpostit, valokuvat ja pikaviestit tallentuvat kaikki palvelinkeskuksiin eri puolille maailmaa. Musiikki, elokuvat ja pian tietokonepelit toistuvat pilvipalveluista. Pilvilaskenta on saanut useat yritykset luopumaan omista konesaleistaan.

Suomessa yritykset ovat viime vuosien aikana siirtyneet vauhdilla pilvipalveluiden asiakkaiksi. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tilastojen mukaan suurista suomalaisyrityksistä 90 prosenttia käyttää maksullisia pilvipalveluita. Kun mukaan otetaan pienet ja keskisuuret yritykset, osuudeksi muodostuu noin 74 prosenttia. Vuosi sitten vastaava luku oli 65 prosenttia.

– Suunta on aivan selvä. Nyt ollaan siirtymässä kohti pilvipalveluita, sanoo EK:n johtava asiantuntija Mika Tuuliainen.

Yleisimmät yritysten käyttämät pilvipalvelut ovat sähköposti ja tiedostojen tallennus sekä toimisto-ohjelmistot. Toisin sanoen yritykset hyödyntävät pilvessä samoja peruspalveluita kuin tavalliset ihmiset.

Datan varastoinnin lisäksi pilvipalvelut tarjoavat yrityksille työkaluina erilaisia tekoälysovelluksia ja koneoppimismalleja. Näitä palveluita Tuuliaisen mukaan hyödyntää alle 20 prosenttia suomalaisyrityksistä. Hän kuitenkin uskoo, että tulevaisuudessa myös pilvilaskenta lyö läpi yrityskentällä.

– Kaksikymmentä vuotta sitten jokaisella oli serveri toimiston nurkassa, mutta enää ei tarvitse olla, Tuuliainen huomauttaa.

“Pilvilaskennasta tulee normi”

Ranskalainen Julien Simon kiertää ympäri Eurooppaa saarnaamassa pilvipalveluiden ilosanomaa. Maailman suurimman pilvipalvelun Amazon Web Servicen (AWS) “evankelista” opastaa ohjelmistokehittäjiä ja yritysjohtajia rakentamaan palvelunsa Amazonin pilveen.

Neljännesvuosisadan tietotekniikan parissa työskennellyt Simon muistaa Tuuliaisen kuvailemat ajat, kun iso osa ohjelmoijien ajasta kului servereitä ja reitittimiä asentaessa. Samalla fyysisiin laitteisiin paloi rahaa.

– Ennen kuin olit kirjoittanut riviäkään koodia, olit joutunut sijoittamaan isoja summia teknologiaan, Simon toteaa.

Pilvipalveluiden aikakaudella kuka tahansa pääsee heti käsiksi valtaviin laskentatehoihin selaimensa kautta. Simon pitääkin viime vuosikymmenen suurimpana teknologisena mullistuksena pilvipalveluiden kykyä välittää syväoppimismalleja ja laskentatehoja asiakkailleen.

Neljä vuotta Amazonin pilvipalvelussa työskennellyt Simon katsoo, että pitkällä aikavälillä pilvilaskennasta tulee normi. Hän vertaa kehitystä sähkölaitosten syntyyn.

– 1800-luvulla tehtaat tuottivat itse oman sähkönsä. Sitten ilmestyivät sähköyhtiöt ja sähköntuotanto irtosi tehtaista. Nykyään kukaan ei tuota itse sähköään, Simon kuvailee.

Tähän pisteeseen kestää vielä aikaa. Vuosikymmeniä, Simon myöntää. AWS aloitti toimintansa vuonna 2006, mutta pilviteknologia on Simonin mukaan vasta alussa.

Kaikkea tietoa ei pidä viedä pilveen

Kyberturvallisuuskeskuksen johtava asiantuntija Jussi Eronen näkee pilvipalveluiden yleistymisessä sekä etuja että riskejä.

Isoin pilvipalveluiden mukanaan tuoma haaste on verkkohyökkäysten ja -huijausten määrän kasvu. Tämä johtuu siitä, että pilvipalveluiden aikakaudella huijausyrityksiä on helppo monistaa.

Esimerkiksi monessa yrityksessä käytössä olevan Office 365 -palvelun tunnuksia kalastellaan tällä hetkellä isolla haavilla. Huijausyritys on helppo lyödä pystyyn, koska Microsoftin tarjoaman palvelun kirjautumissivuston ulkonäkö on yleisesti tiedossa.

– Hyökkääjät voivat tehdä yleisluontoisia huijauksia useita yrityksiä kohtaan ilman, että huijauksia pitää sen kummemmin räätälöidä, Eronen kertoo.

Hyökkäysten määrä ei kuitenkaan poista sitä seikkaa, että isoissa pilvipalveluissa tietoturva on usein paremmalla tasolla kuin yksittäisillä yrityksillä. Eronen muistuttaa, että luottamus ja turvallisuus ovat pilvipalveluille elinehto, joten niihin kiinnitetään paljon huomiota.

Kaikkia tietoja ei tästä huolimatta kannata siirtää ulkomaisten yritysten pyörittämille palvelimille. Omalle palvelimelle kannattaa jättää esimerkiksi sellaiset tiedot, joihin on tarpeellista päästä käsiksi myös internet-yhteyden ollessa poikki. Luottamuksellisen tiedon kohdalla pitää miettiä, vaarantuuko luottamuksellisuus, kun fyysinen pääsy laitetiloihin ei ole enää mahdollista. Henkilötietoja käsiteltäessä taas pitää ottaa huomioon sitä säätelevät lait.

Kyberturvallisuuskeskus julkaisi viime toukokuussa pilvipalveluiden turvallisuuden arviointikriteeristön (PiTuKri (siirryt toiseen palveluun)), jossa tarkastellaan erilaisten pilvipalveluiden soveltuvuutta viranomaistietojen käsittelyyn. Kriteeristössä muun muassa linjataan, että turvaluokiteltujen tietoaineistojen osalta ulkomaiset pilvipalvelut eivät ole ensisijainen toteutusvaihtoehto.

Joulukuussa kriteeristö sai jatkoa yksityishenkilöille, pienyhteisöille ja -yrityksille (siirryt toiseen palveluun) suunnatun ohjeen muodossa.