Taistelu huvila-alueen rakentamisesta jatkuu Helsingissä – hallinto-oikeus hylkäsi valitukset kaavasta ja apulaispormestari Sinnemäen esteellisyydestä

Meilahden huvila-alueen kehittäminen viivästyy, koska osa asukkaista hakee valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Meilahti
Meilahden kaupunginosaa ilmakuva
Ilmakuva Helsingin Meilahdesta.Jaani Lampinen / Yle

Meilahden huvila-alueen kehittäminen uusine pyöräbaanoineen seisoo mitä todennäköisimmin vielä vähintään kuukausien ajan.

Helsingin hallinto-oikeus päätti 20. joulukuuta hylätä kaikki alueen uutta asemakaavaa koskevat valitukset. Osa valittajista ei kuitenkaan aio tyytyä päätökseen, vaan hakee valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Yle kertoi syksyllä 2018, kuinka osa alueella asuvista koki kaupungin jakaneen esimerkiksi lisärakennusoikeuksia ja poikkeamispäätöksiä epätasa-arvoisesti.

Muun muassa näyttelijä Pihla Viitala vanhempineen sai poikkeamisluvalla rakentaa vanhan ulkorakennuksen paikalle kokonaan uuden paritalon. Pihla Viitala on apulaispormestari Anni Sinnemäen (vihr.) tuttava.

Valtuutettu Thomas Wallgren (sd.) taas sai muuttaa suojeltua taloaan rakennusvalvonnan luvalla isolla remontilla.

Viime joulukuussa Helsingin valtuustossa siunattu uusi asemakaava yritti tuoda kaupungin näkökulmasta rauhaa alueelle.

Uudesta asemakaavasta tehtiin kuitenkin heti hallinto-oikeuteen kuusi valitusta, joiden taustalla oli kuusi yksityishenkilöä ja kolme alueella sijaitsevaa asunto-osakeyhtiötä.

Valitukset koskivat muun muassa Sinnemäen ja Wallgrenin esteellisyyttä, huonoa vuorovaikutusta kaupungin taholta, eriarvoistavaa kohtelua ja talojen suojelumerkintöjen muuttamista.

Hallinto-oikeus: Sinnemäki ja Wallgren eivät olleet esteellisiä

Huvila-alue on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Kaupunki omistaa maat, asukkaat vuokratonteilla sijaitsevat huvilansa.

Joulukuisessa päätöksessään hallinto-oikeus toteaa, että kaikkia huvilanomistajia täydellisen tasapuolisesti kohtelevan kaavan laatiminen olisi ollut alueen arvojen kannalta tuhoisaa. Hallinto-oikeuden mukaan yhdenvertaisen kohtelun periaate ei edellytä, että kaupungin olisi kaavoituksessa osoitettava kaikille vuokra-alueille samanlaista maankäyttöä.

Helsingin kaupunginvaltuuston kaavapäätös vastaa siis hallinto-oikeuden mukaan asemakaavan sisältövaatimuksia eikä se myöskään syntynyt virheellisessä järjestyksessä.

Hallinto-oikeus toteaa, että apulaispormestari Sinnemäki ei ole ollut asemakaava-asian päätöksenteossa esteellinen. Kunnallishallinnossa ei sovelleta asemakaavaa tehtäessä niin sanottua toisen asteen jääviyttä. Eli sama henkilö voi osallistua asian käsittelyyn sen kaikissa vaiheissa. Näin Sinnemäki on tehnyt.

Wallgrenin osalta hallinto-oikeus toteaa, että hän on pidättäytynyt osallistumasta asian käsittelyyn kaupunginvaltuustossa eikä toiminta huvilayhdistyksen puolesta kaava-asiassa ole aiheuttanut esteellisyyttä.

Ylenkin jutussa mainittu Viitalan talo sai luvan poikkeusmenettelyllä, josta hallinto-oikeuteen ei ole valitettu ja joka näin ollen on jo lainvoimainen. Asemakaavaa koskevassa päätöksessä hallinto-oikeus toteaakin, ettei se tästä syystä ole voinut tutkia Sinnemäen esteellisyyttä poikkeamislupapäätösten osalta.

Osa asukkaista aikoo hakea valituslupaa

Kaikki valituksen tehneet eivät aio tyytyä oikeuden joulukuiseen päätökseen, vaan aikovat seuraavaksi hakea valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Yksi tyytymättömistä on Hanna Lehtiniemi, joka asuu Meilahden kartanon entisessä keittiörakennuksessa. Hän ei ole saamassa lupaa rakentaa uutta kasvihuonetta, vaikka paikalla on ennen ollut vähintään 50 neliön kasvihuone.

– Aion hakea jatkovalituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta siksi, että luottamukseni puolueettomuuteen asemakaavaprosessissa on pahasti järkkynyt, Lehtiniemi sanoo.

Myös toinen alueen asukas Kari Vallenius kertoo olevansa tyytymätön hallinto-oikeuden päätökseen ja osallistuvansa valitusluvan hakemiseen.

Kaavoittaja: "Alue rakennuskiellossa niin kauan kuin oikeuskäsittely kesken"

Helsingin Meilahden alueen kaavoituksesta vastaava arkkitehti Marina Fogdell on tyytyväinen Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen, jonka mukaan Meilahden asemakaava-asia on lainmukaisesti valmisteltu.

Hallinto-oikeuden päätös ei saa kuitenkaan lainvoimaa ennen kuin korkein hallinto-oikeus on ratkaissut, myöntääkö se valitusluvan asiassa tai tekee siinä päätöksen. Valitusaika on 30 päivää Helsingin hallinto-oikeuden päätöspäivästä, joka oli 20. päivä joulukuuta.

– Koko Meilahden alue on maankäyttö- ja rakennuslain nojalla rakennuskiellossa niin kauan kuin oikeuskäsittely on kesken, Fogdell sanoo.

Valituslupakäsittely voi kestää useita kuukausia eli Meilahden kehityshankkeet ovat jäissä ainakin kevääseen.

– Jos kaavasta valitetaan, harkitsemme, miten linjaamme toimintatapaamme valitusaikana, Fogdell sanoo.

Fogdellin mukaan alueelta on tullut jonkin verran kyselyjä esimerkiksi siirrettävien huviloiden rakennuspaikoista, ja Humallahden kallioiden alapuolelle on suunniteltu myös pyöräilybaanaa.

Jos Meilahden asemakaavaehdotus ei saa lainvoimaa, jää nykyinen asemakaava vuodelta 1985 voimaan.