1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. radon

Useilla työpaikoilla esiintyy vaarallisen paljon radioaktiivista radonia Hämeessä

Päijät-Hämeessä pitoisuudet ovat korkeampia kuin Kanta-Hämeessä. Rajan ylittävä radonpitoisuus on syöpäriski.

radon
Radonmittauspurkki
Rajan ylittävän radonpitoisuuden katsotaan aihauttavan ihmiselle liian suuren keuhkosyöpäriskin.Jarmo Lehtinen / STUK

Hämäläisten työpaikkojen huoneilmassa on paikoin huolestuttavia määriä syöpää aiheuttavaa radioaktiivista radonkaasua. Mittauksia ei vielä ole tehty kaikissa hämäläistyöpaikoissa, mutta tähänastiset tulokset ovat karuja.

Päijät-Hämeen puolella Asikkalassa, Hartolassa ja esimerkiksi Hollolassa työpaikoista yli 30 prosenttia on sellaisia, joissa radonpitoisuus aiheuttaa liian suuren keuhkosyöpäriskin. Lahdessa raja ylittyy lähes joka viidenellä työpaikalla.

– Esimerkiksi Hollolassa on niin korkeita radonpitoisuuksia, että uudisrakentajien kannattaisi tehdä radontorjunta erittäin huolellisesti jo rakentamisvaiheessa. Radontorjunta pitää tehdä koko Suomessa, muistuttaa laboratorionjohtaja Päivi Kurttio Säteilyturvakeskuksesta (STUK).

Radonpitoisuus ei saa ylittää 300 becquereliä per kuutiometri paikassa, missä tehdään säännöllistä työtä. Rajan ylittävän pitoisuuden katsotaan aiheuttavan ihmiselle liian suuren keuhkosyöpäriskin. Becquerel on radioaktiivisen aineen aktiivisuutta ilmoittava yksikkö.

Työpaikkojen radonmittaus on säädetty lailla, joka tuli voimaan vuoden 2018 loppupuolella (siirryt toiseen palveluun) (STUK)

Kanta-Hämeessä hieman alhaisempia pitoisuuksia

Mitä harjuisempi maasto paikkakunnalla on, sitä useammalla työpaikalla on radonongelma, kuuluu nyrkkisääntö.

Kanta-Hämeen puolella harjut vähenevät, mikä näkyy tilastoissa. Hämeenlinnassa prosenttiluku on 12 ja Forssassa 14. Hausjärvellä taas tilanne on huonompi: pitoisuuksien viitearvot ylittyvät lähes joka viidenellä työpaikalla.

Kaikissa työpaikoissa, joissa kohonneita pitoisuuksia on löydetty, pitää ryhtyä toimenpiteisiin, jotta työntekijöiden altistuminen vähenee, sanoo laboratorionjohtaja Päivi Kurttio Säteilyturvakeskuksesta.

– Kun työpaikalta löytyy korkea radonpitoisuus, on asia verrattain helppo saada kuntoon. Jo ilmanvaihdon säätämisellä saadaan aikaan paljon, sanoo laboratorionjohtaja Päivi Kurttio.

Radontorjunnassa rakennuksen alapohja tiivistetään huolellisesti. Tavallista on, että rakennukseen vedetään radonputkisto, jonka kautta radonpitoinen ilma voidaan johtaa rakennuksen katolle ja ulkoilmaan.

Tavallinen ratkaisu on myös esimerkiksi kaivaa rakennuksen pihalle syvä kuoppa, mihin laitetaan karkeaa maa-ainesta ja kaivantoon imuri vetämään radon rakennuksen pohjarakenteista ulkoilmaan.

Lue seuraavaksi