Tulisiko poroille antaa puudutus tai lääkitys ennen kastraatiota? – kuumemittarin mukaan villi eläin stressaantuu kiinnipitämisestä ja kuohinnasta

Suomessa tehdään parhaillaan väitöskirjatutkimusta kastraation vaikutuksesta poroihin.

kastraatio
Tohtorikoulutettava ja Savukosken kunnaneläinlääkäri Hanna Nurmi.
Väitöskirjatutkija Hanna Nurmi tutkii, millainen kuohintatapa olisi porolle paras.Kaija Länsman / Yle

SODANKYLÄ Savukoskella aitauksessa odottaa viitisenkymmentä urosporoa. Jokaisella on tärkeä tehtävä. Näiden porojen käyttäytyminen kirjataan väitöskirjatutkimuksen kansien väliin.

Ne voivat määrittää lajitoveriensa kohtalon tulevaisuudessa.

Savukosken kunnaneläinlääkäri Hanna Nurmi tekee parhaillaan väitöskirjatutkimusta siitä, miten kastraatio vaikuttaa poroihin. Tarkoitus on myös selvittää, tulisiko eläin lääkitä ennen operaatiota.

– Kastroimme Kemin-Sompion paliskunnalta vuokrattuja poroja erilaisin menetelmin. Osa lääkitään, osa kuohitaan perinteisin keinoin, ilman mitään lääkkeitä.

Nuoret urosporot on jaettu viiteen eri ryhmään. Osa kastroidaan perinteisellä tavalla, nopeasti ilman lääkkeitä.

Osalle ruiskutetaan puuduteainetta siemennuoraan ja kastrointi tapahtuu vasta sen jälkeen, kun puuduteaineen vaikutus alkaa.

Viidennes saa sekä puudutteen että kipulääkkeen. Muutamille poroille annetaan pelkkää kipulääkettä ennen toimenpidettä.

Savukoskella suoritettiin kenttäkoe, jossa kerättiin tutkimusaineistoa siitä, että kumpi on porolle parempi, nopea mutta ehkä hieman kivulias toimenpide, vai se, että stressaantunutta poroa pidetään kiinni pitkään ja odotetaan lääkeaineen vaikutusta.
Savukoskella suoritetun kenttäkoepäivän aikana porojen liikkeet taltioitiin myöhempää tarkastelua varten. Kaija Länsman / Yle

Viidennen ryhmän poroja pidetään kiinni vain sen aikaa, mitä kastraatio ja puuduteaineen laitto ja vaikutus veisivät, eli noin kuutisen minuuttia.

– Yritämme löytää eroja näiden ryhmien välillä, jotta pystyisimme vetämään johtopäätöksiä poron kivusta kastraatiotoimenpiteessä, selittää Nurmi.

Puuduteaineen käyttö kastraation yhteydessä vaatii aikaa ja voimia. Poroa täytyy pidellä maassa yli viisi minuuttia.

Perinteinen kuohitsemistapa ilman lääkkeitä vie noin minuutin, tekijästä riippuen.

Porotutkija Sauli Laaksonen laittaa urosporolle puuduteaineen ennen kastraatiota.
Poromies Jani-Petri Marjala salvaa nuoren urosporon.
Porotutkija Sauli Laaksonen pistää porolle puuduteaineen ennen kuohintaa. Poromies Jani-Petri Marjala hoitaa kastraation.

Jokaiselta tutkimusporolta mitataan myös ruumiinlämpö ennen ja jälkeen toimenpiteen.

Ruumiinlämmöstä voidaan päätellä poron stressitaso, kiteyttää porotutkija Sauli Laaksonen.

– Silmiinpistävää oli poron ruumiinlämmön nopea nousu. Se on stressin osoitus siitä kiinnipidosta. Huomasimme myös, että paikallispuudutus vei kipua pois, kuvaili Laaksonen kenttäkoepäivän ensimmäisiä huomioitaan.

– Ruumiinlämmön nopean nousun perusteella voisi sanoa, että poro on hyvin herkkä kiinnipidon aiheuttamalle stressille. Tietenkään tässä vaiheessa ei voi vielä vetää mitään johtopäätöksiä, ennen kuin tilastot on käsitelty, jatkaa Nurmi.

Hanna Nurmen väitöskirjatutkimuksessa porojen ruumiinlämpöä seurattiin tarkasti kastraation aikana.
Tutkimuspäivänä yhdellä urosporolla nousi ruumiinlämpö yli 40 asteeseen.Kaija Länsman / Yle

Porolla on tavallisestikin korkea ruumiinlämpö, noin 39 astetta. Kenttäkoepäivänä usealla porolla ruumiinlämpö nousi puolessa minuutissa jopa asteen verran.

Jos poron ruumiinlämpö ylittää 41 astetta, se on jo kriittinen raja, huomauttaa Nurmi.

Tutkimuspäivänä jokainen kastraatio kuvattiin. Videomateriaalin avulla voidaan myöhemmin tutkia ja tulkita porojen käyttäytymistä hyvinkin tarkasti.

Nämä porot osallistuvat tutkimukseen jossa selvitetään, onko lääkeaineista apua kastraatiossa
Kuohittujen urosporojen liikkeitä ja käyttäytymistä seurataan tarkasti koepäivän jälkeenkin. Jokaisella on kaulassaan panta, jossa on aktiivisuussensori.Kaija Länsman / Yle

Yhden kenttäkoepäivän jälkeen tutkimus ei suinkaan ole ohi.

Tutkimusporoilla on kaulassaan pannat, joissa on tarkat aktiivisuussensorit. Porojen liikkeitä ja käyttäytymistä seurataan viikon verran kuohitsemisen jälkeen. Tuloksia verrataan liikkeisiin, joita on mitattu viikon verran ennen kastraatiota.

Ennen ja jälkeen -seurannalla pyritään saamaan selville, miten eri lääkitykset vaikuttavat porojen liikehdintään kastraation jälkeen.

Esimerkiksi muilla märehtijöillä tehdyillä tutkimuksilla eläinten jälkikipua on tulkittu sillä, miten eläimet liikkuvat kastraation jälkeen.

Tutkimukselle tarvetta uutta lainsäädäntöä silmällä pitäen

Porotutkija Sauli Laaksonen pitää tärkeänä, että aiheesta tehdään tutkimusta. Suomessa on yritetty saada vuosikausia läpi uutta eläinten hyvinvointilainsäädäntöä.

Lakiehdotuksen mukaan eläimet tulisi lääkitä aina ennen kipua aiheuttavia toimenpiteitä. Muilla märehtijöillä kastraatio on todettu kipua aiheuttavaksi.

– Tämä on ainutlaatuinen tutkimus. Kyseessä on maailman ensimmäinen poron kipuun, sen ilmentämiseen ja lievittämiseen kohdistuva tutkimus, kuvaa Laaksonen, joka on Nurmen väitöstutkimuksen yksi ohjaajista.

Porotutkija Sauli Laaksonen on Hanna Nurmen väitöstutkimuksen ohjaajista.
Porotutkija Sauli Laaksonen uskoo, että tulevaisuudessa porot täytyy lääkitä ennen kuohintaa.Kaija Länsman / Yle

Jos tulevaisuudessa, uuden lainsäädännön myötä, tulee pakolliseksi lääkitä poro ennen kuohintaa, Nurmen ja Laaksosen mielestä lääkityksen pitäisi olla helposti toteutettavissa.

– Poroista puuttuu kaikki tutkimustieto. Halusin omalta osaltani olla vaikuttamassa siihen, että mahdollisista lääkitysmääräyksistä tulee järkeviä ja tehokkaita poron hyvinvoinnin kannalta, sanoo Nurmi, jonka väitöstutkimus valmistunee vuoden kuluttua.

Laaksonen uskoo, että tulevaisuudessa porot on pakko lääkitä ennen kuohintaa.

– Todennäköisesti se menee niin, että poromiehet koulutetaan itse antamaan kipulääke porolle suun kautta, pohtii Laaksonen.

Eläinten hyvinvointilainsäädäntöä on käsitelty jo useamman vaalikauden ajan. Lakia on uudistettu vuodesta 2011 lähtien, mutta voimaantulo on aina siirtynyt.

Kuohintapihdet poromiehen kädessä.
Ennen vanhaan kuohittiin puremalla, nykyään toimenpide hoidetaan pihdeillä.Kaija Länsman / Yle

Suomessa poromiehet salvaavat itse, Norjassa vain eläinlääkäri

Helsingin yliopiston eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen mukaan Suomessa kastroidaan vuosittain noin 2500 poroa.

Suomen nykyisen lainsäädännön mukaan poronhoitaja saa itse suorittaa kastraation ilman lääkitystä tai eläinlääkärin läsnäoloa.

Norjassa kuohinnan saa suorittaa vain eläinlääkäri ja puudutetta on käytettävä.

Kastrointi parantaa härkäporojen kuntoa seuraavan syksyn teurastuksessa. Kuohittu, lihava pailakka on monen mielestä se paras teurasporo.