Viimeiset löylyt – Saunakuolemien määrä on kasvussa ja lauteille kuolee jo enemmän suomalaisia kuin tulipaloissa

Suurin osa saunomiseen liittyvistä kuolemista jäisi tapahtumatta, jos saunassa ei oltaisi yksin.

saunat
Kiulu saunan lauteilla.
Saunakuolemiin liittyy lähes aina alkoholi tai jokin sairaus.Tomi Natri / AOP

Saunakuolemista ei ole kattavaa tutkimusta. Saunomiseen liittyviä kuolemia Suomessa tapahtuu kuitenkin paljon.

Vuosittaisesta vaihtelusta huolimatta trendi on lisääntyvä. Monet muut tapaturmaiset kuolemat ovat olleet jo vuosia jyrkässä laskussa.

Tyypillisin tapaturmainen saunakuolema johtuu saunaan nukahtamisesta. Kuolema tulee joko elimistön lämpötilan kohoamisen tai kuivumisen seurauksena.

Saunakuolemat Suomessa 1998–2018 -grafiikka.
Joonas Haverinen / Yle

Tilastokeskuksen saunakuolematilastoa ymmärtääkseen pitää tietää, että saunakuolemalla tarkoitetaan saunan kuumuudesta johtuvaa tapaturmaista kuolemaa.

Kaikkiaan saunomiseen eri tavoilla liittyviä kuolemia on siis enemmän kuin mitä yllä olevasssa kuvassa näkyy.

Ero saunakuolemien ja saunomiseen liittyvien kuolemien välillä selittyy sillä, että kuolla voi vain yhteen syyhyn. Jos kuoleman taustalla on vaikkapa sepelvaltimotaudin laukaisema sairauskohtaus, kuolinsyyksi merkitään tautikuolema. Sairauksista juuri sepelvaltimotautikuolema on saunomiseen liittyvissä tapauksissa kaikkein yleisin.

Mutta pelkkiä tapaturmaisiakin saunakuolemia on paljon, vuonna 2017 peräti 61. Vertailun vuoksi polkupyörällä on viime vuosina kuollut keskimäärin 30 ihmistä. Tulipaloissa puolestaan kuoli viime vuoden alustavien tietojen mukaan tapaturmaisesti 42 ihmistä.

Terveenä ja selvin päin saunaan vaikka joka päivä

Tutkimustiedon valossa saunominen on terveellistä.

Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston BMC Medicine -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan saunominen 4–7 kertaa viikossa vähentää sekä miesten että naisten sydän- ja verisuonitautikuolemia jopa tehokkaammin kuin kerran viikossa saunominen.

Tutkimuksesta vastannut professori Jari Laukkanen sanoo, että hänelle saunakuolemista tuleekin ensimmäisenä mieleen alkoholi.

– Se on todettu: alkoholi on ollut lähes aina saunakuolemissa mukana. Se on valitettavaa. Siinähän on fysiologinen tausta, että se vaikuttaa verenpaineen säätelyyn ja koordinaatio heikkenee. Jos haluaa jonkun syyn saunakuolemiin nostaa, niin se on alkoholi.

Laukkanen muistuttaa, että alkoholista ja saunomisesta voi nousuhumalan aikana syntyä yhteisvaikutus, jossa verenpaine laskee ja saunojaa alkaa pyörryttää. Krapulan aikana taas elimistö on stressaantunut. Siitä seuraa helpommin rytmihäiriöitä.

Sauna aiheuttaa jo itsessään keholle lämpörasituksesta johtuvaa stressiä. Krapulan ja saunan lämpöstressin yhteisvaikutus rasittaa saunojaa entisestään.

Keski-Suomen keskussairaalan kardiologian erikoislääkärinä toimiva Jari Laukkanen toteaa, että alkoholin lisäksi toinen merkittävä tekijä saunassa tapahtuneiden kuolemien taustalla ovat henkilön aikaisemmat sydänsairaudet tai -oireet.

– Harvoin sauna terveelle on vaarallista.

Dementikko ei muista tulla ulos

Kattavaa tutkimusta saunakuolemista ei ole vielä kukaan tehnyt, mutta THL:n oikeuslääkäri Antti Virtanen on nyt tekemässä kartoitusta.

Oikeuslääketieteelliseen kuolemansyyn selvittämiseen erikoistuneen Virtasen mukaan saunakuolemissa näkyvät myös dementoivat sairaudet kuten Alzheimerin tauti ja muut vastaavan kaltaiset sairaudet.

– Dementoiviin sairauksiin ei yleensä liity äkillisiä sairauskohtauksia, mutta ne voivat heikentää suorituskykyä siten, että henkilö ei esimerkiksi huomaa poistua saunasta riittävän ajoissa.

Myös oikeuslääkärit ovat huomanneet, että täysin terveen ja selvin päin olevan henkilön saunakuolema on erittäin harvinainen. Tilastoista selviää, että keskimäärin joka kolmas saunan kuumuuteen tapaturmaisesti kuollut on nainen.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin tietojen mukaan saunakuolema ei käytännössä koskaan johdu saunan teknisistä vioista.

Sähkösaunassa kuolemariski on ainakin teoriassa korkeampi. Puusaunassa lämpö loppuu yleensä nopeammin, kun lauteille nukahtanut saunoja ei ole kiukaaseen enää klapeja lisäämässä.

Saunakaveri pitää hengissä

Suomen Saunaseuran toiminnanjohtaja Janne Koskenniemi sanoo, että saunakuolemien nostaminen esille on hyvä avaus. Koskenniemi ehdottaa, että saunominen otettaisiin esimerkiksi ikääntyneiden lääkärikäynneillä puheeksi.

Saunaseuran saunatalolla sauna on rauhoittumisen paikka, josta haetaan ennen kaikkea terveyttä. Alkoholiin seura ei suoraan ota kantaa, mutta Koskenniemen mukaan saunakaljan paras aika on vasta saunomisen jälkeen.

– Esimerkiksi meillä on sellainen sääntö, että ei puhelimia eikä politiikkaa. Sauna on se paikka, johon tullaan rentoutumaan. Sauna ei ole biletyspaikka.

Mutta bilettäjiäkin Suomen saunoissa riittää. THL:n oikeuslääkäri Antti Virtanen toivoo, että alkoholipitoisen saunomisen yhteydessä pidettäisiin kollektiivisesti huolta siitä, että kaikki saunojat poistuvat saunasta.

Saunakuolemissa yksinäisyys korostuu. Tai ainakin se, ettei ole saunakaveria.

– Olisi ensiarvoisen tärkeää, että ihmiset eivät saunoisi yksin, jolloin mahdollisten ongelmien sattuessa ei ole toista henkilöä auttamassa, THL:n Virtanen muistuttaa.

Lue myös:

Suomi sai saunomisen Guinnessin maailmanennätyksen kiinalaisilta takaisin Suomeen