Suomen uhanalaisimmasta kalasta kasvoi laitoksessa liian röyhkeä – nyt sitä yritetään pelastaa laittamalla järveen pieniä ja pelokkaita poikasia

Äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun kalalajin saimaanieriän suojelua yritetään uusilla tavoilla.

kalat
Saimaannieriä on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi kalalajiksi.
Saimaannieriä on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Esa Hirvonen Luonnonvarakeskus

Vihreissä saaveissa keskellä Savoa saattaa piillä Suomen uhanalaisimman kalalajin saimaannieriän uusi tulevaisuus. Luonnonvarakeskuksen Enonkosken kalanviljelyslaitoksella kellarissa on parisenkymmentä saavia, joiden pohjalla virtaavassa kylmässä vedessä kypsyy saimaannieriän kutua.

Ensi huhtikuussa kudusta kuoriutuu kymmeniä tuhansia uusia saimaannieriän poikasia, jotka istutetaan myöhemmin keväällä Kuolimojärveen Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon rajamaille Savitaipaleelle ja Suomenniemelle.

Kuolimon järvi jäässä
Saimaannieriä elää Kuolimojärven syvissä vesissä.Kare Lehtonen/Yle

Istutuksesta odotetaan pohjaa saimaannieriän uudelle tulemiselle Kuolimolla. Tavoitteeksi on asetettu, että järvellä olisi 2030-luvun lopussa elinvoimainen saimaannieriäkanta.

Tavoitteen saavuttamisessa on tekemistä, sillä saimaannieriä on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi kalalajiksi. Sen kantoja on yritetty palauttaa jo kymmeniä vuosia ilman kovin hyviä tuloksia.

Saimaannieriä on kokonaan rauhoitettu Kuolimojärvessä sekä Saimaassa Puumalansalmen ja Vuoksenniskan välisellä alueella.

Alkuperäinen kanta

Kuolimojärvi on keskeinen järvi saimaannieriän tulevaisuuden kannalta. Se on viimeinen järvi, jossa on vielä jäljellä alkuperäinen kanta tätä harvinaista syvissä ja kylmissä vesissä viihtyvää lohikalaa.

Saimaannieriäkannan vakavaa tilaa kuvaa se, että Kuolimosta ei pitkään uskallettu pyydystää edes emokaloja mädin saamiseksi kalanviljelyyn.

– Kanta näytti niin huonolta, että vuosien 1994 ja 2013 välillä emokaloja ei pyydystetty ollenkaan, luonnonvarakeskuksen tutkija Irma Kolari kertoo.

Emokaloista lypsetään mäti ja kala palautetaan luontoon.
Kuolimon Saimaannieriästä voitiin lypsää ensimmäistä kertaa pitkään aikaan mätiä kalanviljelyä varten vuonna 2013.Esa Hirvonen Luonnonvarakeskus

Emokalapyydystys päätettiin viimein aloittaa vuonna 2013. Sen seurauksena Luonnonvarakeskuksen Enonkosken kalanviljelyslaitoksen vihreissä saaveissa on nyt varttumassa Kuolimon aluperäisen saimaannieriäkannan jälkikasvua.

Kalanmunat tuottaneet emokalat ovat kasvaneet laitoksessa, mutta niiden emot elivät vielä Kuolimossa. Emoilta lypsettiin mätiä vuosina 2013–2015, minkä jälkeen ne vapautettiin takaisin järveen.

Istutuksissa uusi menetelmä

Saimaannieriäkantojen palauttamista vesistöihin on yritetty jo usean vuosikymmenen ajan eri keinoin, myös istutuksin. Yle kertoi saimaannieriän ahdingosta jo vuonna 1984.

Saimaannieriä Jorma Toivosen käsissä
Nieriän tulevaisuudesta oltiin huolissaan jo vuonna 1984, kun Yle esitti nieriästä kertovan TV-ohjelman. Katso se tästä.

Tulokset eivät ole olleet kuitenkaan kovin hyvät. Tällä kertaa saimaannieriän istutusta yritetäänkin hieman uudella tavalla.

Aikaisemmin istutuksia on tehty pääasiassa parin vuoden ikäisillä kalanpoikasilla. Nyt tarkoituksena on istuttaa pääosin vastakuoriutuneita poikasia. Niiden uskotaan sopeutuvan paremmin järveen kuin sellaisten poikasten, jotka ovat jo tottuneet laitosolosuhteisiin.

– Vastakuoriutuneet eivät ole ehtineet vielä juurikaan sopeutua elämään täällä laitoksella. Järvessä ne oppivat selviytymään, sanoo tutkija Irma Kolari.

Kalanviljelyaltaita Enonkoskella
Näissä saaveissa saattaa varttua saimaannieriän tulevaisuus.Kare Lehtonen/Yle

Laitostumista pyritään välttämään

Kalanviljelylaitoksessa menestyvät helposti uskaliaat ja röyhkeät kalat. Järvessä selviytymisen kannalta se on vääränlaista luonnonvalintaa, sillä röyhkeä kala uskaltaa ottaa esimerkiksi ruoaksi tarkoitetun rehunappulan toisen kalan suun edestä.

Tällaisten kalojen on kuitenkin vaikea selvityä luonnossa.

– Ne ovat liian rohkeita ja menevät järvessä harkitsemattomasti hakemaan ruokaa. Silloin saattaakin tulla hauki ja syödä ne, Irma Kolari kuvailee kala-altaiden pyrkyreiden kovaa kohtaloa järvessä.

tutkija Irma Kolari
Tutkija Irma Kolarin mukaan röykeät kalanpoikaset eivät järvessä pitkälle pötki.Kare Lehtonen/Yle

Järvessä selviytyvät pääosin varovaiset yksilöt. Niille pyritäänkin antamaan mahdollisuus, ja pyritään istuttamaan järveen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Alkuperäinen kanta tärkeä

Istutusten onnistumisen kannalta on muutenkin tärkeää, että kalat ovat viettäneet mahdollisimman vähän aikaa viljelyolosuhteissa.

Mitä useamman sukupolven kala on viettänyt laitoksessa, sitä heikommin se sopeutuu uudelleen luontaisiin olosuhteisiin.

– Viljelyssä kaloista karsiutuvat erilaiset yksilöt kuin järvessä. Haluamme pitää Kuolimoon istutettavan kannan mahdollisimman alkuperäisenä, koska se on tuhansien vuosien kuluessa sopeutunut järven olosuhteisiin, luonnonvarakeskuksen tutkija Irma Kolari kertoo.

Saimaan nieriän kasvatusallas
Parin vuoden ikäiset saimaannieriän poikaset alkavat nykykäsityksen mukaan olla jo liian vanhoja järveen istutettavaksi.Kare Lehtonen/Yle

Suojelulle laaja kannatus

Istutukset eivät ole ainoa keino, jolla saimaannieriäkantaa tuetaan Kuolimolla. Viime vuoden lopussa paikallinen Ely-keskus asetti järvelle uusia suojelualueita ja kalastusrajoitteita.

Suojelutoimia on valmistellut vuonna 2018 perustettu laajapohjainen Saimaannieriän seurantaryhmä, jossa on mukana kalastusalueiden omistajien, kalatalousalueiden, kunten, viranomaisten, yhdistysten ja järjestöjen sekä tutkijoiden edustajia .

Saimaannieriän suojelemiselle on laaja tuki Kuolimon alueella.

– Se on Savitaipaleella suosittu ja kannatettu asia. Ala-Kuolimon kalastusosakaskunta perusti jo vuonna 1984 ensimmäisen saimaannieriän suojelualueen Isoselälle, Saimaannieriän seurantaryhmän puheenjohtaja Hannu Jokinen kertoo.

Lisää kalastusrajoitusalueita

Ely-keskuksen päätöksen mukaan saimaannieriän Isonselän rauhoitusaluetta Kuolimolla laajennetaan.

– Tämä tuo erityisesti saimaannieriän tärkeät kutualueet paremmin suojelun piiriin kuin ne aiemmin ovat olleet, Varsinais-Suomen Ely-keskuksen kalastusmestari Vesa Vanninen kertoo.

Kalastusrajoitukset selällä myös tiukentuvat. Suojelualueella kielletään viehekalastus yleiskalastusoikeutena, verkkokalastus, pilkkiminen, troolikalastus, pohjaonginta ja kaikenlaiset koukkupyydykset sekä vetouistelu.

Tämän lisäksi Kuolimon Morruuvuorenselälle tulee vielä uusi kalastusrajoitusalue. Morruuvuorenselkä on toinen syvä vesialue Kuolimolla, jossa Saimaannieriä voi elää. Suojelun tavoitteena onkin vakiinnuttaa sinne nieriäkanta erityisesti istutusten avulla.

Kaupallisen nuottauksen salliminen ihmetyttää

Saimaannieriää suojellaan Kuolimon alueella pääosin yksissä tuumin. Tietyin osin uudet kalastusrajoitukset ovat kuitenkin herättäneet myös arvostelua.

Erityisesti kummastelua on herättänyt se, että kalastusrajoitusalueella, jossa kaupallinen kalastus oli ennen kiellettyä, on nyt sallittu koneellinen nuottaus kesäaikana.

– Minua ihmetyttää se, että kaupallinen koneellinen nuottaus on nyt sallittu Isoselän alueella, jossa se aikaisemmin ei ole ollut sallittu. Sillä voi olla haitallista vaikutusta saimaannieriälle, Ala-Kuolimon osakaskunnan puheenjohtaja Jyrki Keränen ihmettelee.

Hän kuitenkin korostaa, että nuottauksen vaikutuksia seurataan, ja se voidaan myöhemmin kieltää, jos tarvetta on.

– Meille tuli yllätyksenä, että kalastuslain mukaan myös rauhoituspiirissä kaupallisen kalastuksen edellytykset on varmistettava riittävissä määrin, Jyrki Keränen hämmästelee.

Myös Ely-keskuksesta vakuutetaan, että nuottauksen vaikutuksia seurataan ja se voidaan tarvittaessa kieltää myöhemmin.

– Päätöstä tehdessä katsottiin, että mahdolliset saimaannieriät pystytään vapauttamaan elävänä saaliin käsittelyn yhteydessä. Seuraamme kuitenkin tilannetta ja lupa voidaan tulevaisuudessa perua, jos siihen on tarvetta, Ely-keskuksen kalastusmestari Vesa Vanninen kertoo.