Ex-vanki Ismo Tuomisto auttaa, kun kaveri ei uskalla koskea tietokoneeseen – "Palataan helposti vanhaan, jos se on ainoa keino saada rahaa"

Vankien lakisääteinen mahdollisuus sähköpostin lähettämiseen toteutuu käytännössä vain harvoin suljetuissa vankiloissa.

vangit
Ismo Tuomisto tietää omasta kokemuksesta, millaista apua vankilasta vapautuneet tarvitsevat.
Ismo Tuomisto tietää omasta kokemuksesta, millaista apua vankilasta vapautuneet tarvitsevat.Kristiina Lehto / Yle

Ismo Tuomisto työskentelee vertaisohjaajana Kriminaalihuollon tukisäätiön pyörittämässä Hard Luck -nettikahvilassa. Siellä hän opastaa entisiä ja pian vapautuvia vankeja sekä asunnottomia ihmisiä netin käytössä, jotta nämä pystyvät hoitamaan asioitaan esimerkiksi Kelan, Työvoimatoimiston ja sosiaalitoimen sivuilla.

– Asumisasiat ovat tärkeimpiä, koska moni vapautuu asunnottomana, Tuomisto sanoo.

Tuomisto osaa asettua asiakkaidensa asemaan, sillä hän on itse entinen vanki. Vankilassa on kulunut yhteensä lähes 15 vuotta useassa eri pätkässä. Tuomiot ovat tulleet väkivalta- ja huumausainerikoksista.

Kun Tuomisto viimeksi vapautui vuonna 2016, tapahtui käänne. Hän meni katkolle. Siitä saakka hän kertoo viettäneensä päihteetöntä ja rikoksetonta elämää.

– Vielä samana vuonna olin vankilassa päättänyt, että en koskaan lopeta kaman vetämistä, mutta kas kummaa, niin siinä sitten kävi, että lopetin kuitenkin. Ei se ole vaikeaa, jos oma halu on kova.

Myös asunnottomuus on Tuomistolle tuttua. Muutoksen sai aikaan juuri se, että hän väsyi elämään ilman omaa kotia, kuten myös huumepiirien epärehellisyyteen.

– En yksinkertaisesti jaksanut sitä, että mikään ei toimi tuolla huumemaailmassa. Kukaan ei puhu totta, ja asiat eivät toimi niin kuin kuuluisi. Vaikka suunniteltaisiin, niin ne eivät ikinä mene niin kun haluttaisiin.

Ismo Tuomisto, vertaisohjaaja, Hard Luck -nettikahvila
Tuomiston mielestä vankien pitäisi saada nykyistä enemmän apua esimerkiksi Kelan asioiden hoitoon netissä jo vankilasta käsin ennen vapautumista.Kristiina Lehto / Yle

Digimaailmasta tippuminen lisää syrjäytymisen riskiä

Tuomiston kollega, Hard Luck -nettikahvilan vastaava ohjaaja Katja Kivipuro on huomannut, että entisten vankien digitaidot ovat hyvin vaihtelevia.

– Meillä on ihmisiä, jotka täysin omatoimisesti suorittavat esimerkiksi opintojaan, ja sitten on ihan toisesta ääripäästä niitä, jotka eivät uskalla edes koskea tietokoneeseen, kun eivät tiedä, saavatko sen rikki, jos jostain napista painaa.

Kivipuron mukaan tekninen kykenemättömyys omien asioiden hoitoon lisää syrjäytymisen ja rikoksen uusimisen riskiä.

– Kun vanki vapautuu, niin oletetaan, että hän pystyy veronmaksajaksi ja yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi. Se on vaikeaa, jos on ollut vaikka kymmenen vuotta ulkona siitä, miten omia asioita hoidetaan vapaassa yhteiskunnassa.

– Siinä on suuri syrjäytymisen vaara. Palataan helposti vanhaan, jos se on ainoa keino saada rahaa. Ei yksinkertaisesti pysty tekemään asioita, eikä ole voimavaroja, Tuomisto lisää.

Nettikahvilassa käy myös sellaisia asiakkaita, jotka osaavat käyttää koneita, mutta eivät omista sellaisia, kuten Juha Kaski. Hänen koevapautensa Helsingin vankilasta on juuri päättynyt tammikuun alkupuolella.

Juha Kaskella on viimeistä päivää valvontapanta jalassaan, kun häntä haastatellaan.
Juha Kaskella on viimeistä päivää valvontapanta jalassaan, kun häntä haastatellaan.Kristiina Lehto / Yle

Kasken mukaan mahdollisuudet netin käyttöön ovat vankilassa hyvin rajoitetut, joten monet tippuvat teknisestä kehityksestä.

– Asioiden hoito on monille vangeille vaikeaa, kun yhteiskunta muuttuu koko ajan, ja asiat hoidetaan verkkopankissa sähköisillä pankkitunnuksilla. Vankilassa monilla ei ole tietoa, taitoa, eikä edes ymmärrystä hakea apua vapautuessaan.

Suljetussa vankilassa voi käyttää nettiä rajoitetusti

Rikosseuraamuslaitoksen tietopalvelupäällikön Riku Pammon mukaan kaikissa suljetuissa vankiloissa on nykyään vähintään 3–4 työasemaa, joilla vangit voivat hoitaa asioitaan.

Koneilta ei pääse vapaasti nettiin vaan rajatusti noin viidellesadalle sivustolle. Nämä ovat esimerkiksi verkkopankkeihin, asunnonhakuun, sosiaalitoimeen, päihdehuoltoon ja koulutukseen liittyviä nettiosoitteita. Vanki voi myös järjestää skypetapaamisia valvonnan alaisena.

Netin käyttö suljetuissa vankiloissa on vielä suhteellisen uusi mahdollisuus vangeille. Sähköisen asioinnin työasemia eli niin sanottuja SA-koneita on asennettu vankiloihin vasta kahden viimeisen vuoden aikana.

Vankeuslakiin on kirjattu vuonna 2015, että vangille voidaan antaa lupa internetin käyttöön hyvin perustellusta syystä.

Tämä ei kuitenkaan ole kaikkia vankeja automaattisesti koskeva oikeus. Lupaa haetaan vankilanjohtajalta, joka tekee päätöksen tapauskohtaisesti.

Luvan myöntäminen edellyttää, että netin käytöstä ei aiheudu vaaraa vankilan järjestykselle tai turvallisuudelle, taikka vangin tai muun henkilön turvallisuudelle.

– Muut henkilöt voivat olla rikoksen uhreja. Meidän tehtävämme on estää vankeusaikaista rikollisuutta. Nettiä voi käyttää moneen rikolliseen tarkoitukseen, Pammo sanoo.

Usein olen kuullut asiakkailta, että he kuulevat vasta vankilasta päästyään, että siellä olisi ollut sähköinen asiointiasema.

Hard Luck -nettikahvilan vastaava ohjaaja Katja Kivipuro

Hard Luck -nettikahvilassa työskentelevien Katja Kivipuron ja Ismo Tuomiston mukaan kaikki vangit eivät ole olleet tietoisia siitä, että vankiloissa ylipäätään on tietokoneita, joille voisi luvan kanssa päästä.

– Ei niistä huudella sen kummemmin. On joitakin paikkoja, missä on päästy, mutta hyvin rajoitteisesti. Kyllä sen näkee meidän asiakkaistamme, että he eivät todellakaan tiedä, miten koneella toimitaan, Tuomisto sanoo.

– Usein olen kuullut asiakkailta, että he kuulevat vasta vankilasta päästyään, että siellä olisi ollut sähköinen asiointiasema, Kivipuro kertoo.

Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija Pia Puolakka on tietoinen siitä, että eri vankiloiden netin käyttömäärissä on eroja.

– Joissain laitoksissa on aktiivisempaa. Syytä en tiedä, mutta jokainen vankilanjohtaja tekee arvion jokaisen vangin kohdalla, ja siinä painavat turvallisuussyytkin.

Myös Puolakka on kuullut vangeilta palautetta rajoitetusta netin käytöstä.

– Siinä olisi varmaan parantamista, että oltaisiin tietoisia, että laitteita voi käyttää. Joidenkin mielestä myös lupakäytäntö on kankea.

Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija Pia Puolakka toimii projektipäällikkönä Hämeenlinnan älyvankilahankkeessa. Naiset saavat ensimmäisinä uuden vankilan, jossa on omat sellipäätteet.
Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija Pia Puolakka toimii projektipäällikkönä Hämeenlinnan älyvankilahankkeessa. Naiset saavat ensimmäisinä uuden vankilan, jossa on omat sellipäätteet.Mårten Lampén / Yle

Lakiin kirjattu mahdollisuus sähköpostin lähettämisestä voi käytännössä toteutua vain harvoin

Myös vankien mahdollisuudesta sähköpostin käyttöön on kirjattu pykälä vankeuslakiin. Sen mukaan vangille voidaan myöntää lupa sähköpostin lähettämiseen ja vastaanottamiseen.

Suljettujen vankiloiden vangit voivat vastaanottaa sähköpostia vankisähköpostin kautta, josta se tulostetaan heille.

Sen sijaan viestin lähettäminen on käytännössä hyvin hankalaa, sillä SA-koneilta ei ole pääsyä sähköpostiin, eikä vankeja voida turvallisuussyistä päästää henkilöstön koneille.

Puolakan mukaan joissakin tapauksissa on mahdollista, että vanki voi luvan saatuaan valvotusti käyttää oman koneensa sähköpostia, jos hän on jättänyt laitteen vankilan narikkaan.

Läheskään kaikilla vangeilla ei kuitenkaan edes ole omia tietokoneita vankilan narikassa.

Lainsäätäjä on tehnyt lain, jossa ei ole ihan tarkkaan mietitty, miten se käytännössä tapahtuu.

Vantaan vankilanjohtaja Tommi Saarinen

Vantaan vankilanjohtajan Tommi Saarisen tiedossa ei ole, että vangeilla olisi missään suljetussa vankilassa mahdollisuutta sähköpostin lähettämiseen.

– Vanki pystyy vastaanottamaan sähköpostia, mutta meillä ei ole ohjeistettu, eikä tietääkseni missään Rikosseuraamuslaitoksessa, millä tavalla tämä asia voitaisiin hoitaa käytännössä suljetussa vankilassa.

Puolakka myöntää, että tässä kohtaa laki ja käytäntö eivät aivan kohtaa nykytilanteessa.

– Se [vankeuslaki] ei vielä ihan täysin täyty suljetulla puolella, mutta siihen ollaan hakemassa ratkaisuja. Maailmalla on pystytty luomaan vankisähköpostijärjestelmiä. Siitä, miten se asia Suomessa järjestyy, kuullaan vielä tämän vuoden aikana.

Puolakan mukaan tavalliset ilmaissähköpostijärjestelmät eivät kuitenkaan tule kyseeseen suljetuissa vankiloissa.

Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan Arto Kujalan mukaan vankien sähköpostin käytön edistämistä selvitetään, mutta strategista päätöstä ei ole vielä tehty.

Kirjeiden mukana on mahdollisuus lähettää vangeille kiellettyjä aineita imeyttämällä tai piilottamalla niitä muilla tavoilla kirjeeseen. Sähköpostilla näin ei voi tehdä.

Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuusjohtaja Ari Juuti

Vantaan vankilanjohtajan Tommi Saarisen mielestä lakipykälä vankien sähköpostin käytöstä ei ole täysin realistinen.

– Lainsäätäjä on tehnyt lain, jossa ei ole ihan tarkkaan mietitty, miten se käytännössä tapahtuu. Siinä kohtaa ei ole oltu ihan kaikesta tietoisia, mitä pystytään tekemään. Tekniikka menee eteenpäin hurjaa vauhtia. Myös rikollisuus tapahtuu netissä.

Hard Luck –nettikahvila on rikostaustaisille ja asunnottomille suunnattu päihteetön ja maksuton tila Helsingin Sörnäisissä.
Hard Luck –nettikahvila on rikostaustaisille ja asunnottomille suunnattu päihteetön ja maksuton tila Helsingin Sörnäisissä.Kristiina Lehto / Yle

Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuusjohtajan Ari Juutin mukaan sähköpostin vapaa käyttö edellyttäisi käytännössä sitä, että joku valvoisi vangin vieressä, mitä tämä kirjoittaa ja kenelle, mutta silloinkaan ei olisi täyttä varmuutta siitä, kuka viestin lopulta vastaanottaa.

Nyt vangit voivat lähettää paperipostia ulkomaailmaan, mutta tätäkään viestintää ei Juutin mukaan pystytä täysin valvomaan. Toisaalta sähköpostiliikenteessä olisi omat etunsa verrattuna perinteisiin paperikirjeisiin.

– Kirjeiden mukana on mahdollisuus lähettää vangeille kiellettyjä aineita imeyttämällä tai piilottamalla niitä muilla tavoilla kirjeeseen. Sähköpostilla näin ei voi tehdä.

"Älyvankilassa" naiset saavat omat sellipäätteet

Seuraava, nyt jo tiedossa oleva edistysaskel vankiloiden digitalisaatiossa on Hämeenlinnan lokakuussa avautuva naisvankila, josta Rikosseuraamuslaitos käyttää nimeä "älyvankila".

Siellä lupaa netin käyttöön ei tarvitse erikseen hakea vaan jokaisessa sellissä on oma sellipääte. Sen käyttö voidaan tapauskohtaisesti evätä, jos vankilan johto niin päättää turvallisuussyistä.

Sellipäätteeltä on pääsy samantyyppisille sivustoille kuin SA-koneilta. Lisänä on vankilan sisäinen tietoverkko, jonka kautta voi viestiä henkilökunnan kanssa ja tehdä ajanvarauksia sekä kanttiinitilauksia. Konetta voi käyttää myös opiskeluun, mutta sähköpostiyhteyttä vankilan ulkopuoliseen maailmaan ei ole.

Minulla ei ole enää hirveästi voimia kovin moneen uuteen yritykseen. Nyt on kaikki pelissä.

Juha Kaski

Omasta sellipäätteestä olisi ollut hyötyä myös juuri vapautuneelle Juha Kaskelle, kun hän suoritti aiempaa tuomiotaan Vantaan vankilassa.

– Olin neljä viikkoa ilman omaa rahaa, koska jouduin odottamaan niin kauan ennen kuin pääsin nettiin siirtämään rahaa omalta tililtäni vankilan tilille. Sitten vasta pystyin ostamaan kanttiinista tuotteita.

Koevapautensa aikana Kaski on ollut työkokeilussa Kriminaalihuollon tukisäätiön nuorten toimintakeskuksessa, jossa autetaan päihde- ja rikostaustaisia nuoria. Hän on juuri aloittanut kolmen kuukauden kokemusasiantuntijakoulutuksen ammattikorkeakoulu Laureassa.

Kaskella on takanaan kahdeksan tuomiota ja kaikkiaan 12 vuoden vankilakierre. Tämä vapautuminen on jälleen mahdollisuus uuteen alkuun, johon hän itse uskoo tällä kertaa oikeasti.

– Minulla ei ole enää hirveästi voimia kovin moneen uuteen yritykseen. Nyt on kaikki pelissä.