Kiista kuntien palkoista alkaa toden teolla – Lastenhoitajan murheina kiky ja palkkakuoppa: "Kaikki eivät pääse edes 2 000 euroon"

Neuvottelut yli 400 000 kunnan työntekijän palkoista alkavat tänään tiistaina.

työehtosopimukset
Anna Henttonen
Kouvolalaisessa päiväkodissa työskentelevä Anna Henttonen sanoo, että lastenhoitajat olivat pöyristyneitä kiky-sopimuksen tuomista heikennyksistä.Pyry Sarkiola / Yle

"Aivan uskomatonta, pöyristyneitä oltiin, ääneen on ihmetelty, käteen ei hirveästi jää."

Sanavalinnat ovat tällaisia, kun kuntien yleisimpien ammattien tekijöiltä kysyy tunnelmia ennen tänään tiistaina alkavia alan palkkaneuvotteluja.

Kouvolalaista Anna Henttosta työllistävät paitsi päiväkodin lapset, myös kiky-murheet, sillä hän toimii lastenhoitajan työnsä lisäksi ammattiliitto Superin pääluottamusmiehenä.

Lastenhoitajien puheissa on Henttosen mukaan toistunut Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella pihtisynnytetty kilpailukykysopimus (kiky). Kikyyn sisältynyt palkaton työajan pidennys ja lomarahojen leikkaus varjostavat tiistaina alkavia neuvotteluja yli 400 000 kunnan työntekijän palkoista.

– Kun kiky tuli, ihmiset olivat pöyristyneitä, miten näin epäreilulla tavalla voidaan toimia ja mitä sillä haetaan. Se oli täällä todella vaikeaa ymmärtää, Henttonen sanoo.

"Tunteita nostatti, kun kiky poistui teollisuudelta"

Ammattiliittoja ja monia palkansaajia korpeava 24 tunnin palkaton työajan pidennys on kunta-alan neuvottelujen suuria riidan aiheita.

Viimeksi kiky-tunneista luopumista vaati neuvottelujärjestö Juko (siirryt toiseen palveluun), joka edustaa lähes 200 000 akavalaista julkisen sektorin palkansaajaa. Kuntatyönantajat kuitenkin ilmoitti jälleen, että työajan pidennys on pysyvä ja kunnissa vuotuinen työaika on lyhempi kuin muilla toimialoilla muun muassa pidempien vuosilomien takia.

Lastenhoitajia enemmän ovat palkkaneuvottelujen alla olleet esillä sairaanhoitajat, jotka ovat kuntien yleisin ammattiryhmä. Toiseksi yleisin ryhmä ovat lähihoitajat, joita lastenhoitajat seuraavat.

Kuntien palkkalistoilla työskentelee yli 40 000 sairaanhoitajaa. Yksi heistä on riihimäkeläinen sairaanhoitaja ja pääluottamusmies Maria Laakso, joka korostaa, että kiky-tunnit on siirretty suoraan hoitajien työaikaan.

– Mediassa on ollut, että joillakin aloilla on jouduttu keksimään tekemistä, että saadaan tunnit käytettyä. Mutta me tehdään ihan töitä, Laakso sanoo.

Maria Laakso tarkastaa verinäytettä.
Sairaanhoitaja Maria Laakso sanoo, että koskaan ei tunnu olevan hyvä hetki palkankorotuksille. Ville Välimäki / Yle

Myös Anna Henttonen painottaa, että päiväkodissa kiky-tunnit on viety suoraan viikkotyöaikoihin.

Maria Laakso toivoo, että hoitajien ammattiliitto Tehy ei suostu kiky-tuntien jatkoon.

– Tunteita nostatti varsinkin se, että teollisuudelta poistui nyt kiky. Emme ole halukkaita jatkamaan. Aika kynnyskysymykseltä se tuntuu, ainakin henkilökohtaisesti.

Toissaviikolla varmistui, että kiky-tuntien tekeminen loppuu yli 90 000 vientiteollisuuden työntekijältä, kun Teknologiateollisuus ja työntekijöiden Teollisuusliitto solmivat palkkaneuvottelujen avaussopimuksen.

Samalla linjalla Laakson kanssa on Jukon hallituksen ja opettajien ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen, joka pitää epäoikeudenmukaisena (siirryt toiseen palveluun), että julkisten alojen palkansaajia vaaditaan jatkamaan talkootyötä, vaikka kiky-tunnit ovat poistuneet teknologiateollisuuden työntekijöiltä.

Närää lisää, että kolme vuotta kestäneet lomarahaleikkaukset koskivat vain julkista sektoria.

Juko pitää mahdollisena kuitenkin myös sitä, että kiky-tunnit pysyvät, jos niistä maksetaan riittävä korvaus.

"Koskaan ei ole hyvä hetki palkankorotuksille"

Sairaanhoitajien asiaa on nostanut viime kuukaudet esiin Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen tavalla, joka nostattaa ärtymystä ammattiyhdistysliikkeenkin sisällä, työnantajaleiristä puhumattakaan.

Tehyläisellä Laaksolla riittää tukea Rytköselle, joka vaatii liiton jäsenille 1,8 prosenttiyksikköä muita aloja korkeampia palkankorotuksia vuosittain kymmenen vuoden ajan. Kuntatyönantajien mukaan hoitajien korotus maksaisi kahdeksan miljardia euroa.

– Olemme keskustelleet vuosikymmenet vanhempien kollegoiden kanssa, että koskaan ei tunnu olevan hyvä hetki palkankorotuksille, Laakso napauttaa.

– Jos verrataan amk-tutkintoja miesvaltaisilla aloilla, kyllähän palkkaero on huomattava. Esimerkiksi jos ajatellaan insinöörien palkkoja, ero voi olla kolminumeroinen, hän sanoo.

Laakso kertoo, että Riihimäellä sairaanhoitajan palkka on keskimäärin 2 500 euroa, mutta verojen ja kulujen jälkeen käteen ei hänen mukaansa jää paljoakaan.

– Työn vastuullisuuteen ja koulutustasoon nähden palkka on pieni. Monesti meillä keskustellaan, että onneksi huomenna on tilipäivä. En usko, että kukaan, ainakaan kollegat, pystyvät säästämään, Laakso sanoo.

Kuntatyönantajat esittelee tehtäväkohtaisten palkkojen sijaan mielellään keskiansioita, joissa ovat mukana lisät ja korvaukset. Tällöin sairaanhoitajien kuukausiansiot nousevat KT:n mukaan runsaaseen 3 100 euroon.

"Työn arvostus ei näy palkkauksessa"

Lastenhoitajien, kuten Anna Henttosen, palkat jäävät selvästi pienemmiksi kuin sairaanhoitajilla. Yksi syy on, että valtaosa tarhoista on auki päiväsaikaan, jolloin työntekijöille ei juuri kerry vuorolisiä, toisin kuin monilla sairaanhoitajilla.

– Hoitajat ovat täälläkin palkkakuopassa. Palkkakehitys ei ole hirveästi mennyt eteenpäin. Me lastenhoitajat koemme, että työtä arvostetaan, mutta se ei näy palkkauksessa, Henttonen valittaa.

Anna Henttonen
Anna Henttosen mukaan lastenhoitajien on ollut todella vaikea ymmärtää lomarahojen leikkaamista. Pyry Sarkiola / Yle

Hänen mukaansa kaikki lastenhoitajina työskentelevät eivät pääse edes 2 000 euron kuukausipalkkaan. Peruspalkkaa alempiin ansioihin voivat joutua joissakin kunnissa tyytymään määräaikaiset työntekijät, joilla ei ole koulutusta.

– Meillähän on varhaiskasvatuksessa tilanne, että päteviä sijaisia on vaikea saada. Koska mitoitus on oltava, ihmiset on jostain vain saatava, Henttonen sanoo.

Kuntatyönantajan tilastojen mukaan lastenhoitajien tehtäväkohtainen palkka on runsaat 2 000 euroa.

Henttosen mukaan lastenhoitajat odottavat kovasti täyden lomarahan paluuta viime vuonna päättyneen, kolmivuotisen leikkauksen jälkeen. Lomarahasta leikattiin kolmasosa osana kilpailukykysopimusta.

– Ihmisten oli todella vaikea ymmärtää, että yhtäkkiä vuosiansiosta leikattiin lomarahat pois. Pienipalkkaisille se oli paljon rahaa, ja päälle tuli vielä työaikaa lisää, eli kiky-tunnit. Onhan se yhtälönä aivan uskomaton, Henttonen manaa.

– Toivottavasti kukaan ei ota edes esiin, että se jatkuisi. Tässä on niin monta asiaa, mistä olemme valmiita taistelemaan, Maria Laakso jatkaa.

Vaikka palkkaneuvottelut alkavat tiistaina, se ei tarkoita, että äkkiä olisi tapahtumassa mitään. Kunta-alan sopimukset ovat katkolla vasta maaliskuun lopussa, ja neuvottelijat tapaavat alkuun harvakseltaan. Mahdolliset lakotkin saattaisivat alkaa vasta vapun tienoolla.

Aiheesta voi keskustella 14.1. kello 22.00 asti.

Lue lisää:

Kunta-alan tes-keväästä tulossa repivä – vastakkain palkkakuopan täyttämistä vaativat työntekijät ja rahaton kuntatyönantaja

Analyysi: Työmarkkinoiden avaussopimus ei helpottanut muiden neuvotteluita – tulkintakiista kiky-tunneista jäi seuraaviin sopimuksiin

Ammattiliitto ihmettelee kiky-vaatimuksia: "Esimiehet pyörisivät yksin töissä ilman työntekijöitä" – Teollisuus: "Työnantaja ei ole tyhmä"